Atuagagdliutit - 04.10.1979, Blaðsíða 35

Meeqqanut. Meeqqanut. Meeqqanut
Tuukkami isiginnaartitsisut
meqqanut takutitsimmata
Hi
Meeqqat amerlaqisut Tuukkaq teaterip Nuummi isiginnaartitsinerani takusaapput isi-
9innaarlutillu. Assilissami isiginnaartitsisut qajartortuusaartut takuneqarsinnaavoq.
Nuummi tuukkaq teaterip meeq-
qanut isiginnaartitsissutaa ilis-
sinnut meeqqanut oqaluttuari-
laassavarput. Unalu oqaluttuas-
sarput meeqqanut minnernut isi-
ginnaartitsissusiaraat. Nuummi
meeqqanut isiginnaartitsigamik
bibliotikimi isiginnartitsipput ul-
laatungaa meeqqanut minnerusu-
nut ualikkullu meeqqanut anneru-
sunut. Meeqqanullu minnernut
isiginnaartitsissutaat ima aallar-
tippoq:
Tippip tunuaninngaanniit inuit
isiginnaartitsisussat sisamat
anillakkiartuaarput erinarsuum-
mik atuiitiqalutik. Meeqqallu isi-
ginnaartut pissangallutik isigin-
naarput. Erinarsuutertik naaga-
mikku pinnguarnialerput isuma-
qatigiillutillu sattassallutik.
Illit nalunngiliuk qanoq ililluni
sattattoqartartoq? Sattattarput
isitik asserlugit annoraaminer-
mik qungaseqummilluunniit. Sat-
tattorlu ilaminik tigusiniassaaq
tassa isini asseqqatillugit, tigusi-
gunilu tigusani ilisariniartarpaa
ilisariguniullu ilisarisaata taar-
sertarpaa. Tassa Tuukkami isi-
ginnaartitsisut taamak aallartil-
lutik isiginnaartitsilerput.
Sattareeramik attortaapput.
Attortaannerminnilu meeraqater-
tik ataaseq narrugalugu ilaaq-
qunngilaat. Eqqaamassavarput
isiginnaartitsisut taakku meeraa-
suusaarmata. Taanna meeraq
ataaseq ilaaqquneqanngitsoq ka-
ramiilimik akiliilluni ilaaniara-
luarpoq ilaasali ilagiumanngiin-
narpaat. Taamaaliornerat imma-
qa illit ilisarissavat. Tassami
meeqqat ilaasa meeraqatitik
ilaanneeriarlutik ilagiumaneq a-
joramikkit.
Meeraq taanna ilagiumaneqan-
ngitsoq ilassaaruteriarami guita-
nni tigoriarlugu erinarsulerpoq,
tassanngaannarlu meeraqataasa
ilagiumaleriataarpaat, taassu-
malli piiginnaqquai tassami ila-
giumanngereermanni. Meeqqallu
allat oqarput aqagu ilagiinnaru-
mallugu.
hallo, agdlag-
figissagssaK
Asasakka meeraqatikka. Uanga
Sakiumik ateqarpunga. Il-nik
ukioqarpunga. Nukappiaqqanik
niviarsiaqqanillu allaffigisassar-
siorpunga 11-nik 14-nillu ukiulin-
aik. Uunga allassapput: Sakæus
Pleischer, Ilerasak, 3961 Uum-
mannaq.
Inortuilluni
angerlartoq
Aamma takutillatsiarneqarpoq
meeraq inimi pinnguarujoortoq
inerterneqartuaannartorli. Na-
veerneqartuarpoq tukassaaqqu-
nagu. Meerarlu aamma takuarput
inortuilluni angerlartoq naversit-
torlu inortuinera pillugu. Meeraq
naveersereernermi kinguninngua
ingeriarluni erinarsulerpoq:
Kisimiillunga issiavunga
kammalaatima ajoriinnartar-
mannga
angajoqqaamami naveertaan-
narmannga.
Kisimiillunga issiavunga
atsaaqqamami naveertuaan-
narmanga
atsaaqqamami nangartaannar-
manga
Kisimiikkusullunga nammineq.
Uanga kisima.
Columbiami meqqat
Namminerooq Columbiamin-
ngaanniit tikeraarami. Meeqqat
aperai namminneq illoqarfiat qa-
noq ateqarsoralugu. Meeqqallu
suaarlutik akipput Nuummik ate-
qarnerarlugu. Klovnillu oqalut-
tuuppai Columbiamigooq meeq-
qat Nuummi meeraqatitik inuu-
luaqqugaat aammagooq Colum-
biami meeqqat tamarmik qungu-
julaannartuusut meeraaqqanut
allaat.
Klovnip meeqqat erinarsuum-
mik atueqatigeqqulluni oqarfigai.
Atulerpaallu:
Paarluni qajortorluni
tuutoriartorlunitoq
naalillarnerpaatoq tillullarner-
paatoq
kannani kun itini kun
aavatarta avatartarpaa avatar-
tarpaa.
Aamma erinarsuut alla atorpaat
ima oqaasertalik:
Qajakasik paarluni aallakase-
qaaq
Naalikaseqaaq avataakase-
qaaq
Kinngukaseqaaq massikase-
qaaq makikaseqaaq.
Meeqqallu tamarmik erinarsoqa-
taapput kinngusuusaartarlutik
makittuusaartarlutillu. Qallunaa-
rartaqaramillu taakku nassuiaan-
neqariaramik aamma qajartor-
tuusaaqataarpput.
Klovnilu meeqqamik isigin-
naartumik qaaqqusimmat ataa-
seq orniguppoq. Susoraasiullu?
Klovnip meeqqap taassuma kii-
naa qalipalerpaa. Klovniaqqatul-
lu meeraq isikkoqalerpoq. Meeq-
qallu isiginnartut nuannarlutik il-
laatigaat. Meerarlu qalipatseree-
rami klovneeraasaarluni anga-
laarpoq.
Kingorna klovnip meeqqap a-
perivai erinarsuummik nalunngi-
saqarsoralugit. Meeqqallu Piitaq
aasiannguaq nalunnginnerara-
mikku atorusuppaat. Klovnillu
nalugamiuk ilitsersuuteqquvoq.
Meeqqallu erinarsorlutik ilitser-
suuppaat. Klovnilu oqarpoq Co-
lumbiamut uteruni erinarsuut a-
tortassallugu.
Taava klovni angerlarnialerpoq
oqarlunili angerlarnialeraangami
meeqqat aqaqqaartarlugit. Isi-
ginnaartitsisullu tamarmik meeq-
qat aqalerpaat. Aqaallu imaakan-
nersoq meeqqat aqqi taasarlugit
aqaatigaat:
Ilami meerannguaq inequnar-
tunnguaq
asanartunnguaq pikkorissun-
nguaq
quj agisara.
- s ■
Meeraq isiginnaaqataasoq nammineerluni ornigummat tissisaarisartup (klovnip) mee-
raq kiinaasigut narnminermisut qalipappaa!
LILLEGUT
hvad skau ' vi dækker det tiu
VI NU &<JRE I med sten her op
MED AL'DET L MOD FJffilDET...
HVALROSKØD?
/TRÆSTAWMEN MED HVALROSTÆNDERNE
I SKAL VI HAVE MED HÆM-LILLE6UT,
DU KAN SÆRE BEDSTEFARS BØSSE
aarrup neqersua sussavarput?
qaqqamukaateriarlugu ujaqqanik ma-
tuussavarput. . .
''vi fSr SNESTORM, vT mS HELLERE )
kSØØE LÆ— ——-------------------
maannakkut amarqut nannullu pissar-
siarisinnaanngilaat, qanittukkullu imaq
sikuussaaq, taava qimusserluta neqe
aajumaarparput!
naniuminarnerussaaq uvane inussum- qisussuaq aarrup kigutitalik angerlaatis-
mik ilisarnaatissatinnik sananiarta. . . savarput — lillegut, illit aataap aallaa-
inunnguakasiit naamaniarlutik nassaar- saa paariniaruk!
sinnaannginamik, imminnut ulapittiin-
nartarput. . .
anorersuarnialeqaaq, oqquiffissarsiu- ila, aatsaaginnannguaq seqinneraluar- takusinnaavat piareersarluarsimalluni qujanarmi uvagut sinnguseqareerluta
pallaniarta. . . poq! qanoq pitsaatigisoq! inuusimagatta!
tal siniffiup puuanut poortuunniarta, ano- eqqaamassavara!
rersuarunnaarnissaata tungaanut. . .
35