Atuagagdliutit - 09.03.1983, Page 34

Isumaliutersuut- Kronik_
Allakkat ammasut
ikinngutitsinnut
sakkutooqarfinni
Sakkutooqarfinni sulisuusut saaffi-
ginnissuiiiigut oqaaseqaatiiigullu as-
sigiinngitsuiigut imminnut saqqum-
miunniartarput tassaallulik aprilip
12-anni inatsisartunut qinersinermi
aalajangiisussat qinersineq qanoq
inerneqarumaarnersoq. Tamatumun-
nga ataiillugu radiuaviisimi tutsiup-
poq tillidsmandiisa inassuiigigaai ila-
tik Aiassummut, Lars Chemnitzimut
Allan Idda Jensenimulluunniii, ta-
marmik Nuummeersunui taaseqqul-
lugit.
Soorunami kialuunniii nalunngila
nunami maani innuttaasut lamarmik
immikkut namminneerlutik aalaja-
ngertussaammassuk kina qinissaner-
lugu. Kisiannili tillidsmandit Siumu-
mut Inuit Ataqatigiinnullu akeqqersi-
maarneq pilersinnialersimagunar-
massuk uvagut Siumup tungaaniit
oqaaseqarfigilaartariaqarparpui.
Naatsorsuuligaara ikin ngutitta
qallunaat sakkutooqarfinni najttga-
qartut ilarpassui paasisimasakinneru-
sut qaliunaaqatiminnit Danmarki-
meersunii ukiorpassuarni sivikinne-
rusumilluunniimmi akornatsinni
inooqataasimasunit naalakkersuinik-
kut, kulturikkut aningaasarsiornik-
kullu inooqatigaluta. Taamaatiumik
aprilip 12-anni taasinnginnerminni
sakkutooqarfinni sulisut nunaisinni
P’ssutsit tialinginnaasut paaseqqaaru-
nikkit pissusissamisuuginnassaaq.
Aamma naatsorsuuligaara ikin-
ngutitta qallunaat sakkutooqarfin-
niittut lamarmik suliffitik nuannari-
gaat. Sulliviit taakku nunatsinni pe-
riarfissaanerat akcrlilersimanngisaan-
narparput, aammami uagut nammi-
neq sulinermi kattuffitta tupinnan-
ngitsumik neriuutigimmassuk sulliviit
taakku sulifissarilissallugit.
Tamakkununnga atatillugu sakku-
tooqarfinniittut lamaasa qinnuvigi-
niarpakka ullormi qinersivimmi taa-
sinnginnerminnik makku eqqarsaati-
geqqullugit:
Siullcrmik naatsorsuutigisariaqan-
ngilaq landstingimi ilaasortat arlaan-
naataluunniit — Atassummeerunik,
Siumumeerunik Inuit Ataqatigiinnee-
runilluunniit — sakkutooqarfinni
akileraaruteqarnerup atorunnaarsin-
neqarnissaa siunnersuutigiumaaraa.
Sakkutooqarfinni akileraarul akile-
raarutip nunaisinni namminersorne-
rulersimasumi tamatta akileeqataas-
sutissatta ilagaa. Akileraarummut
tunngaviupput nunaisinni akissarsia-
rineqartut USA-p Danmarkillu akor-
nanni isumaqatigiissut uagut inooqa-
taaffigalugu sungiussimasarput tun-
ngavigalugu.
Aamma sakkutooqarfinni akile-
raarul nunatsinni innuttaasut allat
kommuninut landskassimullu akile-
raarutaannit minncrungaatsiarpoq.
Ilissi 18 procent akilertarparsi. Ivit-
tuut kommuniat ilissitut qaffasitsigi-
sumik akileraartitsisoq eqqaassan-
ngikkaanni sinneri lamarmik 21-p 25
procentillu akornanni akileraarpul.
Tamakku lamarmik akileeqataassu-
taapput inuiaqatigiinnut kalaallinut
namminersornerulersimasunut, ta-
matumanilu inuit lamarmik ulluin-
narni ajornartorsiutaat ukiuni uku-
nani Danmårki peqatigalugu oqilisar-
niarsaralugit sulivugut. Ilissi akilee-
qataassutisi tamatumani nuanner-
suupput pinngitsoorneqarsinnaanatil-
lu. Danmarkip naalagaaffiani innut-
taaqataasutut pisussaaffeqarneq aq-
qutigalugu nammaqataanissinnut ta-
kussutissaapput.
Tassamiuna ukiuni arlalinni qallu-
naat kalaallillu naalakkersuinikkut
allatigullu toqqagaasa eqqarsaater-
sorlutillu oqallittareernerisigut Dan-
markip nunattalu isumaqatigiinnera-
tigut, landsrådip folketingillu isuma-
qatigiinniareerneratigut namminer-
sornerulerneq eqqunneqarsimasoq.
Maajip aallaqqaataani 1979-imiit
namminersornerulerneq atulersissi-
mavarput, ilissinnullu uppernarsar-
sinnaavara nunatta Danmarkillu
akornanni suleqatigiinnermi nipi pis-
sutsillu aatsaat taama pittsaatigalutil-
lu najummassimananngitsigilersi-
mammata namminersornerulernerup
atulernerata kingornatigut — naak
soorunami suli suli suliassaqaraluar-
toq annerusumik oqaloqatigiissutige-
rusunneqartunik. Taamatut pissutstt
pitsaasumik ineriartomerat Siumut-
partiip ingerlateqqissallugu pisussaaf-
fimmisut tigusimavaa. ineriartorneq
taanna qallunaat inatsisartuini partiit
amerlanerpaartaasa tapersersorpaat
— venstresocialistit fremskidtspartii-
lu kisimik pinnatik —. Taamatullu
partiimi sumiissuseq apeqqutaatinna-
gu namminersomerulernermut
akuersaartuuneq Siumumit ingerla-
teqqikkumavarput.
Taamaammat imaaliinnarlugu
qallunaat partiivinut assersuunneqar-
sinnaanngilagut. Siumut tassaavoq
kalaallit partiivinit sallersaalluni
namminersornerulernissap eqqunne-
qarnissaanik sorsuutiginnissimasoq,
aammalu nunarput EF-mit anisin-
niarlugu taamatulli ilungersortigaluta
sulinerput saqqummiuttakkatsigut ili-
simaneqarpoq. Aammali anereerne-
rup kingornatigut OLT-qalerneq aq-
qutigalugu EF qanimut suleqatigeru-
sukkatsigu aalajangiusimavarput.
Aammattaaq aalajangiusimavarput
qallunaajugutta kalaaliuguttaluunniit
nunatsinni tamatta inuusinnaatitaa-
sariaqaratta. Kisianni tamanut ersa-
rippoq tamatta nunap matuma inat-
sisai malittariaqaratsigit, soorlu aam-
ma uagut Danmarkimut pigaangatta
Danmarkip inatsisai malittariaqarta-
rigut. Siumumi anguniagarput unaa-
voq peqatigiilluta nunarput tassaatin-
niassagipput angerlarsimaffik tamat-
sinnut pitsaasoq najoruminartorlu.
Suleqatigiinneq isumaliutigillua-
gaq isumatoorlu aqqutigalugit peqa-
tigiilluta suleqatigiissinnaassuseq na-
nisariaqarparput sakkutooqarfint11
sulisut nunattalu inuisa sinnerisa
akornanni. Qinersisarnermut inatst-
sip nutaap akuerineqarneratigut p£'
riarftssissimasassi — peqatigaluta —-
inuiaqatigiit kalaallit ineriartorteq-
qinnissaannut, tassaalersillugit inuia-
qatigiit naqisimaneqanngitsumik
naalakkersorneqartut tamatta in1"
mikkut inissisimaffigisinnaasatta
inissisimaffissattalu tungaanut in£"
riartorfigisinnaasagut, apeqqutaatin-
nagu ammip qanoq qaUpaateqarne-
ra, sumik upperisaqarneq imaluun-
niit arnaaneq angutaanerluunniit.
Taamaattumik isumaqarpunga
naammangitsoq akileraarutinut tun-
ngasut kisiviisa isigalugit Siumup P°;
litikki namminersornerunerup ataant
inuiaqatigiit tamaasa isigalugit pi1'
saasumik aallarnersimasaa ajattussal-
lugu, politikkerpummi aamma apn-
lip 12-ata kingorna pitsaasumik
ingerlanneqartussaammat.
Ikinngutigut qallunaat sakkutoo-
qarfimmiut qinnuvigissavakka oqaa-
seqaatit makku taasinissaq sioqqullu-
gu eqqarsaatigeqqullugit.
Ikinngutinnersumik
inuulluaqqusillunga
Jonathan Motifeldl
Siumut-partiip siulittaasua
Tak
Hjertelig tak til enhver som har
vist sin medfølelse ved Anna
Bøggilds død og begravelse.
Familien
sungivfingme
sangmissagssaKartitsiniartug-
ssamik pigssarsiorpoK
Saviminilerinermik ilfniarfingmut NungmTtumut sungivfingme
sangmissagssaKartitsiniartugssamik pigssarsiorneKarpoK 1.
april 1983 imalunft isumaKatigTssuteKarnikut atorfinigtugssa-
mik.
atorfik tåuna åma inugtaKarsinauvoK kiubime ikiortaunermut
illniarsimassumik kalåtdlimik.
sungivfingme sangmissagssaKartitsissup, atuarfingne ineKar-
fiutigissune inspektørimik KutdlersaKartup, atuarfingne ine-
Karfiutigissune ikiortaussut suleKatigalugit igdlup iluane sila-
milunft sungivfingme suliniutigssat pilerssårusiorneKarnerat
autdlartineKarneratdlo isumagissarisavå.
unuk ama sapåtip akunerata nånera sulivfiuput.
atorfik aningaussaKartineKåsaoK nålagauvfingme atorfigdlit
aningaussarsiaKarnerånut åssingussumik, akigssarsiaKåsav-
dlune Kalåtdlit-nunåne atorfigdlit aningaussarsiattarfigissanut
7/12-imut nalerKutumik.
atorfik tåuna pivdlugo påsissutigssat ersserKingnerussut pig-
ssarsiarineKarsinåuput ineKarfiup nåkutigdlissua Poul Flenning
Thureby-mut sågfigingningnikut, Saviminilerinermut iliniarfik
telefon 2 12 68.
agdlagdlune KinuteKaut soraerumérsimanermut ugpernarsau-
tinik taimatutdlo suliaKarnigssamut nalerKutunik OKauseKau-
taussunik ilavdlugo nagsiuneKåsaoK kingusingnerpåmik 15.
marts 1983 unga.
Saviminilerinermik llinniarfik
Jern- og Metalskolen
Box 29 . 3900 Nuuk . Tlf. 2 12 68
Telegramadresse »savimineq«
34 NR. 10 1983
ATUAGMDLIUTIT