Atuagagdliutit - 09.05.1984, Síða 21

Sulisartut
erinarsuutaat
niarloriaammik
nutserneqartoq
Nunatsinni politikerit marluk sulisartut erinarsuutaat,
internationale kalaallisuunngortissimavaat
»Internationale«, nunarsuaq ta- /•' Saassussigitsisanngiitsut,
jfakkerlugu sulisartut erinarsuu- naggataarutaasumik;
jaat kalaallit inatsisartuni ilaasor- — taava Internationalip
at marluk kalaallisuunngortissi- katugutissavaatigut. :/
J*avaat. Siusinnerusukkut Preben
Lange-p »Internationale« kalaalli- »Makigitsi, nunarsuarmi
sjmnngortissimavaa erinarsugas- asissugaasusi«
^anngorlugu. Maannakkut Jens Kalaallisuunngortitsisoq
eisler-ip taallaq taanna kalaalli- Jens Geisler
juunngortippaa qallunaatuuani
aallaa maliinnarlugu, tassa erinar- Makigitsi, nunarsuarmi
sorneqarsinnaanngikkallartumik. asissugaasusi
. nummik erinamut naleqqussaa- nikuigitsi, kaattap sakkutuui!
j'nnaasumik naapitsiguma suleqa- Naapertuilluarnerup qunnera
’galugu naleqqussarumaarpara«, ittuppoq kallertutut
ens Geisler Atuagagdliutinut o- anitsinissaq kingulleq qallilerpoq.
flarpoq. Itsap qarmai uppilersut ajaqisigit,
Taallat kalaallisuunngortitat inussiat qaaqqusaavusi;
marluk ataani atuarneqarsinnaap- Nunarsuup naqqa sajuppillaqaaq
Put imminnullu assersuullugit. Qal- suunngitsumit tamarmiulissaagut!
/: Eqeerlusi piareersaritsi
akersuunnissamut;
sorsugitsi naggataa tikillugu;
— nunarsuarmiuusugut
ikaartarfilersorta
sineriaat akornini. :/
idatuua ilanngupparput taku-
'arneqarsinnaassammat qanoq
aiaallisuunngortitaalluartiginer-
aoq.
»internationale«
a,oallisUUnngortitsisoq
Preben Lange
Perl°qqUSaaSut makigitsi,
PWimoortoq makigit!
\slnnaatitaanngornissamullu
p'areersimavugut.
*~Qnga qarmagaq sequtsingaaruk
‘n ussiaa t i t aasutit;
“nngitsutut isigisaasut
/.^'erumaarpugut.
■ Saassussigitsi sanngiitsut,
8gataarutaasumik;
kn,aava internationalip
uSutissavaatigut. :/
i, saa.nngittuaannarpaatigullu
\r,,lngit, guutit kejsarit.
nnimineerluta makinniarta
^niasaqarlutalu.
ni, ltUut inuutittagatta
in niasaannik kaanngarta
naaraluartoq qamitilli
nntaamik saffionnitta!
Saasi
saffioqqitta!
’sussigitsi.....
fftinssingaartut nunap piinut
“matPiumallugit
sfl,Vipput sulisinnaanermut
qanngitsat atornagit.
n,^aan‘at nalunngisatta
A k ?,rs“lussavaatigut.
«,ts‘‘erumaarpugulli taava
a}]suniagaqarluta
■ ^assussigitsi........
ll;!‘Sartut sumi tamaniittut
Fn ^aasar>aqarpugut!
mrTUttut tigumatuulli
q nga Peersitaagilit.
nu„‘'aartitavut nattorallat
AUnSutinniartigit!
d! fUssavarput taava pilluarfik
PlUrnasarputtamatta
Guutersuit kejserersuilluunniit
pissartarsuilluunniit
ikiunngilaatigut.
Naagga, nammineq nikutserta
akersuunnissamut piareerta,
inuttut pineqarnissaq
piumasaraarput.
Tillituut sequmillugit,
meeqqiorta,
anersaarput qilersugaasoq
aniguisinniarlugu inneq
ikummassartigu,
panallu kiinnallugit
assannik nungunnikunik.
/: Eqeerlusi piareersaritsi. . . .
Oorinut pilliivimmi gultip
kunngiata
alla siunertarisanngilaa
sulisut nukii atornerlussallugit.
Inupiluit taakku kiagunnitsigut
nungullarsernitsigut
pisoorsuanngortaraat,peerutsigillu
piginnittuunerput
naqissusissuarput.
/: Eqeerlusi piareersaritsi. . . .
Sulisut illoqarfimmiut,
nunaqarfimmiut,
ullut ilaanni silarsuaq
oqartussaaffigilissuarput.
Atornerluisupalaaq pisuut
nunaannik peersitaassaaq.
Eqalussuarsuit aatsinnik
milluaasut qimaateqisigik
Akersuunnitta kingorna
pilluarneq piumaarpoq
seqinnertuaannartumi.
/: Eqeerlusi piareersaritsi
akersu unnissam u t;
sorsugitsi naggataa tikillugu;
— nunarsuarmiuusugut
ikaartarfilersorta
sineriaat akornini. :/
»internationale« taalliarineqar-
poq Frankrigimiumik Eugéne Pot-
tier-mik. Aallaqqaammulli »inter-
nationale«-mik taaneqarsimanngi-
laq. Taalliortuata »Opbruddets
Sang«-imik taasimagaluarpaa, ki-
ngornali maannakkut taaguutaa-
nik taaneqartalersimavoq. Siuller-
mik atorneqaqqaarpoq 1871-mi
Paris-imi Bastillepladsen-imi kom-
munep inuinnaasut akimanerun-
ngitsut sinniisaat siullermeersumik
qinerneqarmata. Qallunaatuun-
ngortinneqarsimavoq 1911-mi a-
taanilu qallunaatuua Arbejder-
sangbogen-imeersoq atuarneqar-
sinnaavoq:
Rejs jer, fordømte her på jorden
Taalliortoq Eugéne Pottier, erin-
niortoq Adolphe de Geyter, qallu-
naatunngortitsisoq Hans Laursen.
Rejs jer, fordømte her på jorden
rejs dig, du sultens slavehær!
/ rettens krater buldrer torden,
nu er det sidste udbrud nær.
Bryd kun fortids møre mur
i stykker,
Slaveskare, der er kaldt;
snart verdens grundvold sig
forrykker,
fra intet da vi bliver alt!
/: Vågn til kamp af jer dvale,
til den allersidste dyst;
— og Internationale
slår bro fra kyst til kyst. :/
Ej nogen mægtig gud og kejser
og folkehøvding stå os bi.
Nej, selv til kampen vi os rejser,
vor folkeret forlanger vi.
For at knuse tyvene, vi føder,
for at fri vor bundne ånd
vi puste vil til essens gløder
og smede med en senet hånd.
/: Vågn til kamp. . . .
Ved ofringen til Mammons ære
har guldets konger aldrig haft
et andet mål end det: at tære
på proletarens arbejdskraft.
Denne bande ved vor slid og plage
til en mægtig rigdom kom;
og når vi fodrer den tilbage,
forlanger vi vor ejendom.
/: Vågn til kamp. . . .
Arbejdere i stad, på landet,
en gang skal verden blive vor.
Den dovne snylter skal forbandet
forjages fra den rige jord.
Mange gribbe på vort blod sig
mætter;
lad os jage dem på flugt.
Vor kamp en herlig tid forjætter,
hvor solen altid stråler smukt.
/: Vågn til kamp afjer dvale, til
den allersidste dyst;
— og Internationale
slår bro fra kyst til kyst. :/
-ik.
116 Rejs jer, fordømte her på jorden
Hans Laursen
Adolphe de Geyter
D A7
1
_____ A7_______.
i"] ^ J
A 7 V
ti
m
ip

t
U D7
I lin
A»i E7

*---é
$
Am
C E m

Niiå
»Internationale«-p erinaa. (Arbejdsangbogen-imit tigusaq).
ATUAGAGDLIUT1T
NR. 19 1984 21