Atuagagdliutit - 09.05.1984, Side 41

Meegqanut - Børneside
Isarukitsoq
qiulertuaannartoq
^aanngooq isarukitsoqarpoq Pab-
ja-.k atilimmik, Qalasersuup ku-
1UP eqqannguani iluliarsuup
jWavani najugaqartumik, tasama-
’®°oq ’ssittuaannartuuvoq.
Isarukitsut issi nuannaraat. I-
aappoq jSarukitsut amerlanerit
s> nuannaraat. Pablo-Ii taamaan-
n8ilaq.
Pablo isarukitsunit iluliarsuar-
"ttunit kiserluinnarmi issimik
Uannarisaqanngilluinnartuuvoq.
sarukitsitsut allat tamarmik si-
rartarlutillu, sukuutsertarlutillu
°Q naavillugu sissami apummi
n'nr}8uartarput. Pablo kisimi pin-
tj ab}° ulloq naallugu kissarsuu-
ni v.’j'*nganiittarpoq aaqqasillarlu-
kissattaammillu tunuminiitita-
qarluni.
Immaqami siku ajunngikka-
^sasakka
meeraqatikka!
^app1 Qassimiuni atuartuusugut
am* i a '2-iuvugut, siornatigut
re er!anerugaluarPugut apersorte-
, nikulli Qaqortumi atualerni-
Kuu8amik.
gut 38Ut arfiniliuvugut ila-
Ata mar*uk iluteqannginnamik.
aa aseq uagut atuaqatigaarput,
PPaata nukarliit atuaqatigai.
ape3Saru atualersoqassanngilaq
8s fsortittoqassananiiu, aatsaat
nilii'n1 Uagat apersortissuugut, arfi-
atn , uta- Aamma aatsaat 85-imi
atualersoqassaaq.
laakk8at ’ma atuartarpugut. Ul-
rUtt kUt arfinecl-P>ngasuniit atuale-
gerla anr>erpaamik marluk qaan-
tarnU^1 tanneq pingasunut soraar-
Pea QnPnnguleraangat tan-
Poa tar,ineq-Pingasunut sianertar-
8uli a.ava angerlartarpugut qulinn-
taavar u.ta- Qulinut isaasarpugut
itSiaa- u"uP-qeqqata tungaanut
neq ria^uta ullup qeqqalerluni ra
q arfineq sisamat anisarpugut.
tar aats>P qeqqanut atuariaqqit-
lut u®ut taava annerpaamik mar-
ta ^aan8ilaarneranni soraartarlu-
ini^f,eraqat'kka inussiarnersumik
Uar‘tsi. Allat tog
Karen Hansine Kielsen,
Qassimiut.
an-
tan-
luaqaaq, uannuunngitsorli, Pablo
oqartarpoq.
Ullut ilaanni Pablo imminut o-
qarfigaaq: Qiuleqqinniarunnaar-
punga. Najugarisinnaasannik kiat-
tuaannartumik ujaasiniarpunga«.
Taavalu sisoraasersorpoq kissar-
suutinilu amakkiuteriarlugu qiler-
suullugu.
— Inuulluaritsi, ikinngutikka, i-
sarukitsoqatini oqarfigai.
— Kiattunukalerpunga!
Qanorli pisoqarpa. Qummut aal-
laraluartorlu kissarsuutaata amaa-
gaata oqimaappalaaqigami tunum-
mut sisutittorajussuanngorpoq.
Sukkatsikkaluttuinnarluni, suk-
katsikkaluttuinnarluni kiisa ilulis-
sap killinga tikilluinnarpaa.
Qujanartumilli sisoraatini ilulis-
sat marluk akornannut ikaartim-
mata Pablo kussarluni ilulissat
marluk akornanni nivingalerpoq.
Pablunnguakkuluk qiianermit
qerattannarsimasoq ilaasa akiarlu-
gu angerlaappaat uffarfimmullu i-
Najagiit
Qangagooq najagiit ataatartik to-
qummat anaanartik kisiat ilagiler-
paat. Taamaalillutik pissaaleqisar-
lutik inuupput.
Ania allilerami timmissanik pisa-
qalaartarpoq. Pisissiliorluni timmi-
ssanut atortarpaa. Najannguata
anaanani illumi ikiortarpaa ilaan-
nilu anini timmissanik pisaqarsi-
magaangat erisartarpoq. Taamaa-
lilluni najannguata ananani ikior-
luartarpaa.
Upernaraangat ilatik aavaria-
kaagaangata kisimik uninngalera-
raat. Ania ilaannikkut puisimik pi-
saqartarpoq.
Ukiakkut sila ajunngeriaraangat
nuniagiarlutik aallartarput, paar-
naqarluariaraangat amerlasuunik
nuniattarput, aamma ammassanik
peqartarput. Nunaqqataasa puisi-
nik sunilluunniit uumasunik pisa-
qaraangamik tunisarpaat, assut qu-
jasarput. Ilaanni neriartoqqusaa-
sarput, nuannaartaqaallu.
Allat tog Karen H. Kielsen,
12-inik ukiulik
Qassimiut.
kiteriarlugu imermik kissartumik
kuutsitsivigalugu aattorsarlugu.
Aqaguinnartoq Pablo allamik i-
sumassarsereerpoq. Kissattaatinik
aloqutseriarluni atissamilu ikeri ta-
maasa kissattaatinik kiffiariarlugit
aallarpoq.
— Inuulluaritsi, ikinngutikka,
tamatumuuna ajutoornavianngila-
nga. Pablo suaartarpoq aalateriiti-
galuni.
Ingerlatsiaannarlunilu nunap as-
siutini misissussallugu uneriarmat
kissattaatit aloqutigisaasa aput aat-
silerpaat, Pablolu morsukkiartu-
lerpoq, morsukkiartulerpoq kiisa
immamut nillertuinnarsuarmut
morsulluinnarpoq.
— Pablunnguakkuluk, maaniit-
tuaannartussaasimagunarpoq, Isa-
rukitsut allat oqarput.
Sikuminikullassuarmik poorsi-
masoq qaqikkamikku angerlaap-
paat. Pablullu kissarsuutinnguata
sermeq aatsilertorpaa.
Aqaguinnartoq Pablo isumas-
sarseqqereerpoq. — Umiarsuas-
suunga, oqarpoq.
Pilattuullu tigoriarlugu illuvigaq
avaqqullugu siku umiarsuartut ilu-
silerlugu pilattorlugu.
Illunnguata iluani suut tamarmik
sivisuumik angalanissamut piareer-
sarneqarsimapput. Kissarsuut ini-
gisartakkaminiippoq, uffarfik pia-
reereersimalluni, Pablolu aallarnis-
saminut piareereersimalluni.
Tingerlaat amuulermagu isaru-
kitsut inuulluaqqusiartorlutik ag-
gersimasut tamarmik aalatererrap-
put.
Umiarsuaq ungasilligaluttuin-
narpoq nittaalaq pujorlu akornuti-
ginagit, iluliarsuit akulloqquallu-
g>t-
Pablo ullorpassuarni ingerlaju-
arpoq. Taamaallunilu ullaat ilaan-
ni iteriallarpoq seqinnilersimasoq
tassalu malugalugu silaannaq kian-
nerulersimasoq.
— Hurraa, Pablo nipini tamaat
nilliavoq.
Atisami ilai piiariarlugit tamaa-
nga nallaannarluni seqinnisaar-
tuatsianngorpoq. — Aatsaat tassa
inuuneq, eqqarsarpoq.
Pabluli nuannaarpallaajaatsiar-
simavoq tassami seqernup illuvigaq
aatsittorsuanngorpaa kingornalu
aamma umiarsuaa aatsilerlugu.
Puttaamineeraannannguaq kiser-
ngorummat Pablo uffarfimmut i-
keqqarluinnarpoq. Uffarfiulli naq-
qa putoqarpoq, uffarfillu immat-
torsuanngorpoq. Taamaalimmat
qorlortitsivik milikkiutipallappaa.
Maannalu imeq ataaniit isaajutiga-
luni qorlortitsivikkooriarluni a-
vammut serpaliinnartarsinnaaler-
poq. Taamalu uffarfik ingerlallua-
taarsinnaalerpoq. Kiisamilu unga-
sissumi nuna erserpaa. Uffarfik sis-
samut majorammat Pablo niuvoq.
Orpissuarlu bananeqartartoq orne-
riarlugu bananimik sungaartumik
tigusilluni.
Aatsaalliaasiit illuliorfissaqqip-
poq, Pablo oqarpoq. Avalequtinil-
lu katerseriarluni illuliulerluni.
Pablup kiisami nuna sinnattoriu-
arsimasani nassaaraa, tassalu qiu-
leqqittussaajunnaarluni.
ATUAGAG.DLIUT1T
NR. 19 1984 41