Atuagagdliutit - 10.07.1985, Side 8

Aavarneq
ilitsoqqussarigaanni
Meeraanermiit 1) aavartunut ilaasalersima-
gaanni tuttu nammineq aammalu aavarneq
pinngitsoorsinnaanngisat ilaattut misigissu-
seqarfigilertariaqarput.
Tuttup nerineqarsinnaaneranik sungiussi-
simasumut inalugai saarnilu patitugassarta-
qanngitsut kisimik igitassaapput. Allatut
oqaatigalugu tassa tuttuffimmut qimatas-
saasarput inaluai niaqualu alleruigaq isaa-
garlu. Imaappoq: Niaqqup saanertarpiaan-
nanngua. Imatut: 2) Umerlui peerlugit iluati-
gineqarsimapput. Qilaavata ameraasaa kik-
kaqqissaarlugu nerineqarsimavoq. Qarasaa
nerereersimanngikkaanni patianik akoorlu-
gu nerisassanngorlugu peerneqarsimavoq.
Taamani tuttuisakkallarmat taamaassima-
voq, kingornalu tuttunikkiartuinnalermat
tuttullu ajornarunnaallarmata soorunami
taamaakkunnaaraluarpoq — ajoraluartumik
— qangaappat iluatigineqartussaagaluanik
qimaannagarpassuaqartalerluni.
Qasuernartut
3) Kulavak pisarigaanni iviangii puffigiinna-
riaapput. Immuk mamavissoq qasuernartoq.
Tuttu ammarneqareeriarpat tingui peerlu-
git qanittumi imeqarpat aputeqarpalluunniit
nillusartariaqarput tuttulerereeraanni (aat-
toreeraanni) 7) nerukkarmik illuperaarlugit
nerisassanngorlugit. Aatsaat tassa qasuer-
narlutik inuummarissinartut. Ullup sinnera-
nut atorumaakkamut nakussassaatit pitsas-
suit! Tinguisa sinneri nerukkaanut tigusassa-
mut issoraannartariaqarput, tassa tuttup 8)
qasaruaa nassarneqartarmat imaa (neruk-
kaq) piiaannariarlugu (ilanngartorlugu). Tun-
nut, iloqutit aammami patit ilanngarnaveer-
saartariaqarput, pingaartumik kissartillugit
nerisimagaanni pinngunarmata ullup sinne-
rani nukiit atorfissaqaqisut taamaaliornik-
kut sanngiillisameqaannartarlutik. Ajun-
ngittaqaarli ulloq 9) qilorarnarsisoq namma-
rusaarsimalluni qasulerluni kaalerlunilu ne-
qimik ooqanngitsumik tunnuminaalunngua-
nik akusarlugu 10) tumannguersartarluni.
Immaqami taamak nammaruloorsimalluni
qangattamut sinittarfigisamut apuulluni, ar-
laatsisaatinik atukkersorluni igaarluni. Sila-
gissuuppat atisat piikkat manioqqarlugit, ne-
qit ujaqqat qaannut siaartiterlugit.
Innarfissanngorpat nerilluareersimalluni
tuttup amianik tipigi alaaginnarmik qipilerlu-
ni innarluni — eqqisinartup angissusia.
Igalisarsimanngitsut 11) saattuliortarput.
Tassa ujarak saattorsuaq siatsivigalugu tut-
tup neqai saalimasukkuutaarlugit aggukkat
tunnunik siatsisilerlugit sianneqartarput.
Ujaqqap siatsisissap sinaa kaajallallugu is-
suatsianik masatsitanik u-
ngaluusiorneqartarpoq siatsisigisap anner-
saa siatsisip tigummiuaannarniassammagu.
Qanorsuaq siatsiumagaanni. Igaqaraluaruil-
luunniit misilinniariuk — pitsassuarnik sia-
tartorumaguit.
Pisorolooreersimatillutit innarnissavit
tungaanut uninngaannarniarpallaarnaveer-
saarniarna, uninngaannarpallaarneq sanner-
simaruj uinnalernermik inuummarinnanngi-
vissumik aqaguanimut allaat sunniusimasar-
mat.
Pisutsilluni sianigisassat
Qummukajaakkut majuartilluni alut tamak-
kerlugit tummaatiginiarsariuartariaqarput,
taamaaliorluni nissut nukiinik tamakkiisu-
mik atuinarneruvoq qasusuinnarnerullunilu.
Sapinngikkuit ipummerlutit sorluinnakkut
anersaartorniarsarigit, qummukaarfigisallu
siumuinnaq ingerlaniarnaveersaarlutit sa-
ngujoraarlutit tuaviupilunnak eqqissillutilli
majoruk. Takussavat taamatut pissusilersor-
nerup qasujaannarnerussusia.
Pisutsillutit kuuit, kuunnguit, tatsit, ta-
seqqat aputillu eqqaqquajuartussaavatit.
Saneqquaannakkit ussernartorsiorfigina-
veersaarlugillu. Imeq apulluunniit pisarlugit
qasunartorsuuvoq, nukillaaj anarlunilu.
Pisutsilluni qasuersitsiartuartarnissaq
pinngitsoorneq ajornarpoq. Immaqa nal.
akunnerata affaa, immaqaluunniit nal. akun-
nera pisoreerlunilu uninngalaarallartariaqar-
tarpoq — qasuerserluni. Taamatut qasuersit-
siarneq sivisunaarnaveersaartariaqarpoq,
sivisuallaamik uninngasarluni piffissamik
atuinerlunnannarani ullup sinnerani qasuler-
tornissamut pissutaaginnartarmat. Taama-
torpiaq iliortariaqarpoq nammatsilluni, sa-
pinngisamik sivikitsumik uninngasarluni ul-
loq 12) isukkaarlugu qasunani nammattoqar-
sinnaavoq. Siunnerfigisami tikissinnaasori-
saq aalajangiuteriigaq tikinniarsarisarlugu
sivikitsumillu uninngaffigeriarlugu tikis sin-
naasorisaq tulleq anguniarsarisarlugu nam-
maat sungiukkuminarnerusarput.
Masannartuni orpikkat naasulluunniit por-
tusuut aqqutiginaveersaarlugit ajornanngip-
pat uiartertariaqarput — masalertorneq mar-
loriaatinngussanngippat. Qasuersissalluni
nammaarfissat sapinngisaq tamakkerlugu
tassaasariaqarput uj aqqat nammaarfigissut,
taamaaliornikkut nammaat masammit oqi-
maallilertorpallaarnissaat pinaveersaarne-
qarsinnaanerummat. Masassiuteqarnak
nammakkuit qangatsersimarnit sialummut
oqqisimaffiusinnaasut uninngaffiginiarsari-
sakkit — iluaqutaasarpoq. Allaatigisap ilaani
tuttup amiata nammaanut immoqqutaanera
taaneqarmat malugivat pingaartinneqarsi-
masoq meqquisa ilorliunissaat. Meqqui qalli-
utillugit puuliussimagaluarukku siallilius-
saallutillu — meqquisa masannerisigut nam-
maatit oqimaalliartuinnarsimassagaluarput,
mamingali qalliuguni sialuup pitarsinnaan-
ngilaa.
Perusat
Arlalinnik tuttussimagaanni tamaasalu as-
sartorsinnaanngikkaanni perusisoqartarpoq.
Perusiffikkuminarnerusarput ujaqqat a-
ngisuut killingi imaluunniit akorni 13) qalor-
siumanertallit. Qimanniakkat ittujaarsorlu-
arlugit ilioqqariarlugit ujaqqanik peroortari-
aqarput, tassa teriannianut pinaveerlugit
taamaaliortariaqarluni. Taamaattumik pe-
roorluaqqissaarnissaat pisariaqarpoq, teri-
anniat pulakallaqqeqimmata.
Taamatut qulaani taaneqartutut iliortaria-
qarpoq silarluliussaaneq pissutigalugu nam-
maat qimaannartariaqalerpata, eqqaamasa-
riaqarlunili ammit qimattariaqanngimmata,
maaniinnaq unnueriataarsinnaanissami isu-
malluutaasussaammata.
Ukiuni kingullerni aamma paasineqarsima-
voq plastikkit angisuut neqinut qimatassa-
nut uliliullugit ajunngivissuusut. Sinaa ta-
makkerlugu ujaqqanik peroorluaannartaria-
qarpoq, pissaqaraannilu nujuarsaaquserlu-
git. Oqaatigisarpaat plastikkit 14) siorpalaar-
nerat terianniat ersigivikkaat.
Aamma niviugaqartillugu quperlussarnar-
tillugulu tatsimut neqinik »perusilluni«
ajunngilaq. Tatsip sinaani avasillilaannguar-
lugit ujaqqanik perullattaarlugit issoraan-
nartariaqarput. Taamaalisat tatsip sinerpi-
aaniinngippata terianniat sunavianngilaat.
Perusalli qanoq iliorluniluunniit perusima-
galuaraanni sapinngisamik piaartumik 15)
perusarsartariaqarput.
Atisat taqussallu
Usiiffali kamiit kisimik pisuuserissallugit na-
leqquttuusut.
Avartunut akuusaleqqaarama kamiit kisi-
mik atorneqartarput. Soorunami alorissuu-
nissaat pingaartinneqartarpoq. Qanorluun-
niilli aloritsigigaluaraangata siornisa kim-
miisalu tungaasigut 16) anngeqartinneqar-
tarput. Pissutaasut marluupput, tassa sivi-
sunerusumik atasinnaanissaat aammalu
tummaatigalugit pujaatsuunissaat tamatu-
muuna anguniarneqartarmat.
Taamani aavarianit makkua pinngitsooru-
maneqarneq ajorput: Kamiit (arlaatat), an-
ngissamaatit(qajamernit), ujalussiarlu, meq-
qutit 17) alliutillu, alersit qallunaartat, iluati-
gut atisassamaatit, qarliit, tujuuluk, anno-
raaq (tassa arlaatassamaatit), iga (iganermi
kissartuliornermilu atugassaq), innerit, aali-
sakkat panertut, tiit, kaffit, sukkut, sioraa-
sat, issingigassat, taratsut, tupatuumagaan-
ni tupatugassat, allunaasaq (nammaatas-
saq), 18) qaqitassaq (qajamineq arlalinngor-
tariaq), patruunit, paasat aqerlullu, aallaasit,
kiisalu seqqortaatit.
Taagorneqartut taakkua qanoq sivisutigi-
sumik mulussanganeq naapertorlugu amer-
lassusilerneqartarput. Annoraaq arlaatsi-
saat taqussanut 19) puukkuminartaqaaq
imaqqortuukasiusarami, imaalu iluarsartuul-
luariarlugit nammaatsiorlugu nammakkumi-
nartuusarluni. Tassami taamani tuttuisak-
kallarmat aavartut tiffartertarput aammalu
susaariataarsinnaaneq eqqarsaatigalugu ta-
qussersortariaqartarluni.
Aallaqqaataani kamiit kisimik aaffasissa-
tut isumaqarfigineqartut oqaluttuaraara.
Kingusinnerusukkut 20) ateraasat atugaa-
jartuinnarsimapput, oqitsuullutik kumminik
aloqarlutik pisuusikkuminartuummata. Kisi-
anni soorunami kaminnut nallersuussin-
naanngillat, tassa masannarsisumi immaja-
vallaarlutillu nungullajavallaaramik. Nam-
maruloorluni annoraaminertai sipisoorlutik
arlaatsisarsimanngikkaanni qunguj ulaan-
narfiujunnaartarlutik.
Kingorna — ullorlu manna tikillugu — kum-
mit atorneqartarput. Isumaqarpunga kum-
mit pisuuseralugit isumannaanerpaasut. A-
ngigilaakkat alersilersorluarluni atisinnaa-
sat pitsaanerpaapput. Assersuutigalugu nr.
41-ut atortarukkit nr. 42-ut aaffaserikkit, tas-
sa alersilersorluaannaruit naammagilissava-
tit. Sianigiinnassavat kummit angigivallaak-
kat pisuuseralugit ajormata, pingaartumik
sivisuumik pisuuseralugit alunut nungullar-
naqigamik. Kummilli naammagilluakkat (a-
lerserissaartilluni) pitsaasorujussuupput.
Tuttu pisarigaanni
Qangaanerusoq tuttu pisarigaanni inalugai
kisimik igitassatut isumaqarfigineqartarput.
Tuttu orlutikkaanni piaarnerpaamik aat-
tortariaqarpoq. Amia aalajangersimasumik
sissugassaavoq, tamannalu pingaartinneqar-
luinnartarpoq. Tassa siuliivi siornata tungaa-
tigut siitassaapput — kingulliivili kingornisa
tungaasigut. Amia peeraanni silagippat 21)
maminga qallinngorlugu nunamut siaartaria-
qarpoq.
Tuttu ameerniariarpat nallarteriarlugu i-
ngiata nalaatigut akuamernata killerpiaati-
gut aammaqqaassavat. Saviit ukusartuustiri-
aqarpoq 22) nuugissoq. Taava savik qummut
saatillugu akuamerna killerarlugu ammaati-
gissavat imaaliorlutit: Tikit qiterliillu am-
maqqaakkannut mangoriarlugit saviit nala-
soq inussavit taakkua akornannut inissillugu
sanimut akuamerna killisiorniavillugu siissa-
vat, taamatullu siitavit illuatungaa aamma
taamatut iliorlugu. Taamaalioruit nerukkaa
savimmik alittuussanngilat. Taamaalioree-
ruit tuttup naarsui ammakkavit tungaanut
naqittalaariarlugit kangujarteriarlutit erla-
vii qarsullugit talitit ilummut mangussavatit
erlaviilu kangingerniavillugit assatit inisseri-
arlugit erlavii tamakkerlugit silammut nuso-
riassavatit. Piuminaalliulaaqqaariarlutik
kaanngassapput aj ornatannguaqanngitsu-
mik amuneqarsinnaanngorlutik.
Tuttu tunnuliuppat piaarnerpaamik 23) i-
nalugaa minissavat — tassa iloqutaasa is-
sunnginnerini. Naammassigukkit allamut
24) maninagit amiata qaavanut siaassavatit,
tassani issussapput. Ujaqqap qaanut mani-
galuarukkit nipputissapput. Taamaalioree-
ruit tunnui piissavatit — aamma issunngin-
nerini, taakkulu aamma amiata qaaniitsinni-
allarumaarpatit.
Tunnui isumannaarpata 25) quttorai piissa-
vatit ujaqallu qaanut pusitillugit ilillugit.
Taava talii (tuttup siulliivi kiasitallit) piikkit.