Atuagagdliutit - 15.01.1986, Blaðsíða 18

18
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 3 1986
Akilinermi juullisiortarneq
Allattoq: Else Lange
Quebec-ip avannaani Inuit naapeqatigiillutik
piorsarsimassutsikkut pinnguariaatsit suli attatarivaat.
Kangirsuk Quebec-ip avannaani i-
nissisimavoq nunami maniilaneru-
sumi. Nunataa kujasinnerusumut
naleqqiullugu Kalaallit nunatsin-
nut eqqaanarneruvoq orpeqann-
ginnami. Qaarsuugaluarlunili nu-
natsinnut naleqqiullugu qaqqa-
qannginnerujussuulluni.
Kangersuk 300-it missaannik i-
noqarpoq. Juullikkunnilu suku-
junnik pisoqartillugu meeqqaniit
utoqqarnut peqataaffigineqartu-
mik katersuuttuartoqartarpoq. Ar-
nallu amaaserlutik meeqqatik min-
nerit nassatarisuartarpaat.
Juulliararnissaanut ullut arlallit
sioqqullugit silami unammisaqat-
taartitsinerit aallartinneqartarput.
Juulliaqqap unnukkuani kater-
sortarfimmi arfineq-pingasut mis-
saanniit inuit qittallutik aallartit-
tarput, nalunaaquttap aqqanin-
ngornissaata tungaanut. Taamaasi-
nerani inuit naalagiarrattaramik.
Naalagiareernerullu kingorna aat-
saat juullimi pilluaqqusaqattaaler-
sarput. Ullaassallu tungaanut ka-
tersortarfimmi qittateqqittarlutik.
Ulluni tulliuttuni silami iligiik-
kuutaarlutik unammisaqattaarne-
rit ingerlanneqartarput, arpallutik,
kakallutik, amaasiaarlutik immin-
nullu kalillutik sukkaniuuttarlutik.
Aamma tuttup amianik sisoraaru-
serlutik sukkaniuuttarput.
Illullu qaavaniit sukujunnik,
soorlu mamakujunnik, meqquti-
nik, iluatigut atisanik oorinillu pag-
gattitsisoqartarluni kikkut tamar-
mik peqataaffigisaannik.
Arnat aalisarlutik unammisarput
annerpaamik pisaqarneqqusaallu-
tik.
Snescooterit tuttup amianik kali-
talerlugit, dunk-ilu tuttup amianut
ilillugu, dunki katannaveersaarlu-
gu sukkaniuuttoqartarpoq.
Ullut arlaanni eqqaasarluni to-
raajuneqqusaattoqarpoq. Sne-
scooterinik ukalerniartoqarpoq,
tuttunniartoqarlunilu. Ukiutoqqa-
milu apummik illuikkiornermik ta-
kutitsisoqarluni.
Unnuit tamarluinnaasa katersor-
tarfimmmi katersuuttuartarput qit-
tanngikkaangamik unammisaqat-
taartarlutik.
Juullikkunni qittattoqartillugu
niviarsiaqqat qitillutik takutitsisar-
put. Qiteriaasiat atisaallu atequtit
igalaasartunik allallit qanga tuluit
ileqqorisaanniit ilinniarsimagunar-
paat.
Inuit namminneq qiteriaatsimin-
nik kalattuunut eqqaanartunik qit-
tattartorsuupput, angutitaat tuk-
karsoruloortarlutik.
Aaqqissuinerit ingerlaatsillu
Ullut tamaasa allanik pisussanik pi-
areersaasussanik aaqqissuisoqar-
tarpoq. Aaqqissuisullu unammi-
nerni ajugaasut akissarsiassaat ta-
maasa isumagisarpaat.
Taamaallaat nunaqarfimmi
atorneqartumik radioqarpoq. Na-
jugaqartut nammineerlutik ingerla-
tarisaannik.
Radio tusarnaarneqartuartar-
poq nalunaarutillu suulluunniit ra-
diukkut oqaatigineqartarlutik.
Soorlu silami unamminerit qaqugu
aallartinnissaat, sumiinnissaat kik-
kullu aaqqissugarineraat nalunaa-
rutigineqartarput.
Nunaqarfinnit allaniit nunaqar-
fiup radiuanut sianertuartoqartar-
poq, ilisarisimasaminnik inuullu-
aqqusillutillu juullimi pilluaqqusi-
sunik. Utoqqaat oqaluttuartinne-
qartarput. Akunniliullugulu inuu-
Iminngemaveersaartut
imerniartarfinnit
nigortertariaqanngillat
suit ilaat nipilersuutinik nipilerso-
rujoortarput.
Decemberip 28-ianni katersor-
tarfimmi nerersuartitsisoqarpoq
nunaqarfimmiunut tamanut.
Nerisassat, soorlu eqaluit tuttul-
lu quartugassat, qallunaat nerisas-
saataat, suaasat, salat-it kaagerpas-
suillu neqeroorutigineqarput. Inuit
tamavimmik nerilluavipput.
Taamatut nerersuartitsisoqartil-
lugu arnat arlallit angerlarsimaf-
fimminni nerisassat arlaannik iga-
tinneqartarput katersortarfiliaa-
tassaannik.
Quebec-ip avannaani, Kuujjuaq
eqqaassanngikkaanni, imigasaar-
niarfeqanngilaq. Kujataaniillu
nammineerlutik pisiaminnik inuit
eqqussisinnaapput. Taamaattumik
inuit ilaat nalliuttoqalersillugu
Montreal-imut Ottawamulluunniit
pisiniarrattarput. Tamannali aki-
kitsuunngilaq timmisartumik anga-
laneq akisujaartorsuugami.
Juullikkunni ukiutoqqamilu nal-
liuttorsiortoqartillugu aalakoortu-
mik takussaasoqarneq ajorpoq.
Taamaallaalli qitinnermik kaavi-
kuloornermillu silaat aallalaagin-
nartarlutik nuannattorsuusarlutik.
Spisegilde for alle i forsamlingshuset. Bestikket medbringer man selv.
Katersortarfimmi tamanut nerersuartitsisoqarpoq. Nerinermut atortussai
nammineq nassartarpaat.
Kangirsummiut unnuit tamangajaasa katersortarfimmi qittattarput. Tuk-
karsuppalussuarliuna.
Om aftenen danses der i forsamlingshuset. Der trampes i takt med musik-
ken.
Uaguttaaq assilisikkusuppugut....
Vi vil osse være med i billedet....
»Imigassaq pillugu siunnersuisoqatigiinni« kommunet sinniisuata
kissaatiginartikkaluarpaa iminngemaveersaartut inunnut akulerunnerunissaat
takutinniarlugu imigassartaqanngikkaluamik nuannisaartoqarsinnaasoq
— Qaqutigoortuuvoq imerniartar-
finni inunnik iminngernaveersaar-
tunik naapitsinissaq. Tamanna ajo-
raluarpoq, tassami iminngerna-
veersaartut tamakkunanissaaq pe-
riarfissaqarluaraluarmata takutis-
sallugu putumanartortaqanngit.su-
mik imeraluarluni nuannisaarto-
qarsinnaasoq aammalu takutissal-
lugu putumanartunik imigassar-
tunngikkaluarluni imerniartarfinni
isersimaneq ajornanngitsoq. Tas-
sami imigassap ajornartorsiutaane-
ra akiorniarutsigu tamatta immit-
sinnut akulerunnerusariaqarpugut.
Namminersornerullutik Oqar-
tussat imigassaq pillugu siunnersui-
soqatigiiffittaavanni kommunet
kattuffiata sinniisuata Aasianni
borgmesterip Edvard Møllerip ilaa-
tigut taama oqarluni ersersippaa
nammineq inuttut isummani oqa-
luuserisassamut nipangiunneqaral-
lassanngitsumut. Killilersuinerit
matusisarnerilluunniit nammineq
akerlerinerarpai, erseqqissarluguli
soorunami sinniisuuffigisami piu-
masaat siunnersuisoqatigiinni saq-
qummiuttarumaaramigit.
»Imigassaq pillugu siunnersuiso-
qatigiinni« aamma ilaatitaqarput
inatsisartut, naalakkersuisut, peq-
qinnissamik isumaginnittoqarfik
kiisalu hoteliutillit sutorniartarfiu-
tillillu. Siunnersuisoqatigiit imigas-
sallertarnermut tunngasunik isum-
merfiginnittartussaapput naalak-
kersuisunullu siunnersuisuullutik,
aammalu imigassap akiorniarne-
qarneranut iliuusissanik nutaanik
tikkuussisuuniassapput.
Eqqissisimanerusumik
pissuseqarfigalugu
— Ajornartorsiut qaangeriartussa-
gutsigu pineqartoq eqqissisimane-
rusumik pissuseqarfigisariaqarpar-
put, Edvard Møller nangippoq. —
lluaqutaassanngilaq ajortuinnar-
passuit eqqartoraluarutsigit. Taa-
maaliorutta inuit annilaangaler-
siinnassavavut imigassap atornis-
saanut paasinerluinermik kingune-
qartumik, immaqalu imileraluttu-
innartissinnaallugit. Toqqissisima-
sumik kisiannili aalajangersimasu-
mik nipeqartumik paasisitsiniutigi-
gutsigu inuiaqatigiit peqqinnerusu-
mik ingerlalersissinnaavavut imi-
gassamik akornatsinniittoqaralu-
artoq.
— Maannamut piffissarujussuaq
oqaaserparujussuillu atorlugit imi-
gassamik atuineq atornerluiner-
luunniit sammineqarsimapput, ta-
mannami aamma inuiaqatigiinni
ajornartorsiutit annersarimmas-
suk. Isumaqarpungali nioqqute-
qarneq sassaallertarnerlu noqiinna-
raluarutsigit inuit sungiussinavi-
anngitsut. Pineqartoq ammaneru-
sumik paasisariaqalerparput.
Maannamut paasisitsiniaasarnerit
annikippallaarput sunniutikippal-
laarlutillu. Soorlu allagartatigut
paasisitsiniaasarnerit sunniutaat
killilerujussuussaaq iliuutsinik ti-
mitalinnik annertunerusumik
qaammaasaqalersitsisinnaasunik
kinguneqartinneqanngikkunik, ta-
matumanilu TV radiolu annerujus-
suarmik atortariaqarpavut. Aarn-
malu imigassartaqanngitsunik ta-
manut ammasunik nuannaarsaqa-
tigiissitsinerit aqqutissaalluartunut
ilaapput, tamannami aamma
qaammammi kingullermi misilip-
parput iluatsilluartumik.
Saaffiginnittarfiit
— Tassa neriuutigaara killilersui-
vallaarnerit aqqutiginngikkaluar-
lugit ajornartorsiut tamanna inui-
aat namminneq akunnerminni aaq-
qissagaat, Edvard Møller oqarpoq
naggasiillunilu:
— Pisariaqarporli pisortat piaar-
nerpaamik pilersitsinissaat imigas-
samik ajornartorsiuteqartut saaffi-
ginnittarfissaannik, »alkohol-am-
bulatorianik« taaneqartunik.
Aamma imigassartaqanngitsunik
katerisimaartitsisarnernut tunnga-
tillugu oqaatigisariaqarpara tama-
tumani aamma minnerunngitsumik
eqqarsaatigigakkit pisortatigoortu-
mik nalliuttorsiualaartarnerit inun-
nit amerlasuunit soqutigineqartut
taamalu soorlu TV-iikkut saqqum-
miunneqartartut. Imigassamillu
atuinerup millisarneqarnissaa sulis-
sutigineqartillugu isumaginiartari-
aqarpoq nalliuttorsiualaarnerni ta-
makkunani imigassap saqqumi-
laartinnaveersaarnissaa.