Atuagagdliutit - 15.01.1986, Blaðsíða 20

20
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 3 1986
Oqallinneq • Debat
Lederi sunaana?
Fritidsklubi qanoq
paasisariaqarpa?
Fritidslub-imi ningiutut atorfinit-
sinneqarsimagama augustimi 1984,
taamaattorli naqisimaneqartuartu-
tut misigisimasarlunga, illummi
iluani ingerlatassat iluarseriikkat
borgmesterimiit tullianillu allan-
ngortinneqartarmata namminneq
oqartussaanertik taannaralugu.
Kommunemimi klubbestyrelse-
qarpoq tamatta nalunngisatsinnik
qulliunerusullu naalakkiiuassappa-
ta uanga oqarumavunga klubbesty-
relse sussa qinigaasimanani, asuli-
mi pappiliartuutaannaassammat,
aammalumi klubip ningiuata ani-
ngaasarsiai sipaaginnarneqarsin-
naagaluarmata avataani naalakkat
amerlatigereermata. Tamanna pis-
sutigalugu sinerissami klubledere-
qatikka apererusuppakka uattut
naqisimaneqartiginersut, taamaap-
pat aaqqinniartigu!
Neriuppunga akineqarumaarlunga
Kirsten Kristensen, Aasiaat
Maniitsoq kommune, inuttassarsiuuteqqitaq
Socialrådgiver-it
Maniitsup kommuneata pissarsiariniarpaa 15. februar 1986-imiit
imaluunniit tamatuma kinguninngua atorfinittussaq socialrådgive-
ri isumaginninnermik ingerlatsivimmi sulisussaq.
Pineqartoq ingerlatsivimmi sullissinermi suleqataassaaq, maannak-
kut pingasunik sulisoqartumi sullissisunik, ergoterapeutimik ataat-
simik aamma suleqataasunik marlunnik kissalu socialrådgiver-itut
ilinniagaqarsimasumik pisortaqartumi.
Sullissisartut suliarisarpaat inuit ataasiakkaat siunnersorneqartar-
nerat ilitsersorneqartarnerallu inunnik isumaginninnerup iluani ta-
mani.
Sulisut maannakkut immikkut ittunik suliaqartinneqanngillat kisi-
annili kissaatigaarput qinnuteqaateqartup meeqqanik inuusuttunil-
lu sullissinermik soqutigisaqarnissaa, kiisalu timimikkut innarluu-
tillit isumagineqarneranni sulerusussinnaanissaa.
Maniitsoq 4.300-it missaanni inoqarpoq, Maniitsumi aamma nuna-
qarfinni Kangaamiuni, Napasumi aamma Atammimmi.
Akissaateqartitsisoqassaaq assistent-it akissaataat naapertorlugit
Danmark-imi handels- og Kontorfunktionærernes Forbund-ip
aamma Pisortat Isumaqatigiinniartartuisa akornanni isumaqati-
giissutaasimasut naapertorlugit.
Sullissisutut atorfiit marluk isumaginninnermik ingerlatsivimmi
sullissinermi piaartumik inuttassarsiuunneqarput.
Sullissisartut suliarisarpaat inunnik ataasiakkaanik siunnersuineq
aamma ilitsersuineq inunnik isumaginninnerup iluani tamani.
Akissaateqartitsisoqassaaq assistent-it akissaataat naapertorlugit,
pisortat Isumaqatigiinniartartuisa aamma SIK-p akornanni isuma-
qatigiissutaasimasut naapertorlugit.
Marluinnik oqaasillit piumaneqarnerussapput.
Inissaqartitsisoqassaaq, ineqarnerlu akilerneqartassaaq malerua-
gassat atuuttuusut naapertorlugit.
Kalaallit Nunaanni nunaqavissuunngitsut atorfinikkiartornerminni
aamma angerlalernerminni akiliunneqassapput. Qaammatit
aqqaneq-marluk atorfeqareernerup kingorna ferialernermi aamma
akiliunneqassallutik.
Nunaqavissut atorfinikkiartornerminni akiliunneqassapput, pequ-
timillu nassiunneqarneranni akiliunneqassallutik.
Inissarsiornermi ikiuussinnaavugut, aammalu atorfinikkiartorluni
angalanermi nutsernermilu akiliussisinnaalluta, minnerpaamik uki-
uni marlunni kommunemi sulisoqassappat.
Paasissutissat sukumiinerusut pineqarsinnaapput socialchef Tage
Bernstrup-imut, tlf. (009 299) 1 32 77-imut imaluunniit Ministerit
for Grønland-imut, tlf. (01) 13 68 25, lokal 352-imut saaffiginnin-
nikkut.
Qinnuteqaat soraarummeersimanermut uppernarsaammik oqaase-
qaataasinnaasunillu kiisalu qaqugu atorfinissinnaanermik paasis-
sutissartalik ilalerlugu Maniitsup kommuneanut tigusassanngorlu-
gu, socialforvaltningen, postboks 100, 3912 Maniitsoq nassiunne-
qassaaq, 3. februar 1986-ilu nallertinnagu uunganassiunneqassallu-
ni:
Ministeriet for Grønland
Hausergade 3 . 1128 København K
imaluunniit
MANITSUP KOMMUNEA
Personalekontoret
Postbox 100.3912 Sukkertoppen
Oqaatsivut, Ilinniarfissuarmit?
Maannakkut ukiup affaata missaa qaangiutilerpoq, ilinniartitsisunngorniartuusugut
(amerlagisassaanngisaannarsimasut) ukiumi atuarfiusumi ataatsimi, atuarfinni
ingerlaatsinik paasisassarsiorfigisatsinnit
Soorunalimi uagutsinnut peqqin-
narpoq, pissusiviusunut eqqarsaa-
tiginngisaannarsimasatsinnut isi-
gut uisinneqarmata. Ilaatigut uip-
pallernartut, qiiaamminartunik nu-
annersunillu imalinnik naapitassa-
qartaannaratta.
Tupinnaqaaq, nammineq oqaat-
sivut atorlugit ilinniartitsilluni ilik-
kagassat amerlassusii.
Kalaallisut oqaatsivut sapinngi-
sannguatsinnik atorluarniaqqis-
saarlugit atuartitsiniartarpugut, —
naak appisaluunneqartaraluaqalu-
ta; ajuusaarnaraluaqisumik oqqar-
luttaratta!
Uagutsinnut taama appiunne-
qartartunut narrujuumminarta-
qaaq nukillalaarnarlunilu, oqaatsi-
gut qimerluuleraangatsigik, naam-
manngitsutummi misigisimaqqa-
jaanartaqimmat.
Suut tamarmik paasiniarsarine-
qarsinnaasarput. Peroriartornermi
oqaatsit suut sukumiisumik inuia-
qatigiinni meeqqanut pinngitsoora-
ni ilikkagassatut, qaquguuna aala-
jangiunneqarniarpat. Taava uagut
ullumikkut immaqa taamarsuaq
qussalalluta misigeqqajaasassan-
ngikkaluaratta! Peruleqqaaratta a-
ngajoqqaatta oqaatsinik tunivaati-
gut. Tunissutilli taakku erlinnarlu-
aqisut meeqqat atuarfianni atuale-
raangatta katakkiartuaarsimava-
gut, pissutsimmi naammagiinna-
gassaanngitsut nalaani peroriartor-
titaagatta. Allaammi kalaallisut
oqalunnissarput kanngugilerlugulu
ittoornartutut isummerfigeqqajaa-
salerlugu, tunissutisiannguagut
narrugilerlugillusooq nakalluta pi-
aarinngikkaluarluta toqqorteqat-
taarlugit aanngariartuaartilersi-
mallugit. Tamatuma kingunipilua
ullaannguamiit unnussuarmut ma-
luginngisatsinnik qamuuna anniaa-
tigisalersimavarput tamannalu er-
sertarpoq oqaatsit tungaasigut pik-
korluttutut oqarfigineqaraangatta
ajuallaatigilluinnartaraangatsigu.
Alapernaatsuni aperisoqarsinnaa-
voq sooq taamaannersoq? Akissu-
tissarpassuit ilagilluinnarpaat ka-
laallisut oqaasilinnik perorsaaniar-
nerup illernartup aqqata anersaa-
vanik sullissiniartut amigaatigiu-
aannarsimagatsigit. Tamannami
allaat meeraaqqap suli oqaasinillu-
arsimanngitsup ulluni paaqqinnit-
tarfimmiinnermi nalaani oqaatsitta
anersaavata amigaataanera misigi-
simasarpaa. Meerarlu taanna atu-
arfimmut ingerlaqqikkuni aam-
maarluni kalaallisut oqaatsit tu-
ngaasigut ajorsartitaasarilluni.
Ajornartorsiut taanna alanngaar-
sinnaavarput. Kalaallinik ilinniar-
titsisussaaleqinerujussuaq! Ajor-
nartorsiutip taanissaaluunniit qat-
sunnarsigaluartoq uteqattaaru-
sunngikkaluarlugu allatut ajornar-
tumik taaginnarlara.
Taama ilungersunartigisumik ta-
matsinnut tuttartumik ajornartor-
siuteqartilluta nuanniikkaluaqisu-
mik akisussaaffipput pisuutitsini-
aanermik avoqqaarisassarsiortalu-
sooq, akisussaaffigerusunngilluin-
narlugu isummerfigisariaqanngi-
larput.
Ilinniartitsisunngorniartarneq
isornartorsiorneqartuarpoq. Tas-
sagooq ilinniarfissuarmi kalaallisut
oqaatsinik sumiginnaasoqarmat.
Isumaqarluinnarpunga taamatut
oqartarneq ilaatigut ajorteqan-
nginniakujulluni pisuutitsiniarne-
rinnaasoq, uffa periarfissaasinnaa-
sut naapertorlugit ingerlagaluartu-
gut! Ilinniarfissuaq kalaallit oqaa-
siinik sumiginnaanerartuaralua-
raanni kingunerisinnaalluarpaa
ilinniartitsisunngorusuttaraluartut
pilerissuseerutinneqartut. Imaam-
mammi ullut tamarluinnangajaasa
oqalukkusukkaluarluta appiunne-
qartarnissarput siooragiinnarlugu
taqikkaangatta toqqammavissaale-
qilerluta kalaaliorusuummerlutalu
nammineq iliuuseqarsinnaaneriga-
luarput puigorlugu, ileqqupilugi-
lersimagatsigu pisuutitsiniarnersu-
aq. Taamatut pissusilersortarner-
put alianaraluaqaluni quujana-
qaaq!
Meeqqanik perorsaasorpassuit
avatangiisitsinnik qimerluuilaaru-
nik takusinnaallugillu tusaasinnaa-
vaat qanoq amigartigisumik oqaat-
sitta tungaasigut meeqqat tunine-
qartarmata. Tusagassiuutit isigiO'
naartakkallu sunniinerat ilimagi'
satsinnit annertunerujussuarmik
sunniisarput. Tamakkua ilallug'1
ulapaarnersuaq eqqaaginnarneqar-
sinnaavoq. Piffissaaleqigaann1
meeraq/meeqqat TV imaluunnii|
video perorsaaniarnerup aqqanl
»paarsisuliullugit« AnngannguU"
junnguamik isiginnaagasseriarlugil
isumakkeerneqartarput. Naak im-
maqa »Anngannguujunnguaan-
nanngikkaluartunik« isiginnaagas-
sinneqartarluartut.
Akuersaarsinnaanngilluinnarpa-
ra ilinniartitsisunngorniartarnerup
ingerlaasaata allanngorartinneqar-
tuarnera. Nalunngilarattaaq tama-
tumuunakkut isumaqatigineqarlu-
arlunga. Ilinniartitsisunngorniar-
tarneq pinnguaanngilaq! Naalak-
kersuisut tulliani (qaqugulimiaasi-
it?) taamatupajaaq aalajangeeqq>s'
sagaluarunik sukumiisumik eqqar'
saatigilluakkamillu siunertalerlutik
iliornissaat kissaatigisariaqarpar-
put. Imaanngilaq isumasiorluaq-
qaanngivilluta aalajangiisoqartu-
assasoq! Siunertaami nalunngilar-
put imaqarluassappalli aamma ki-
nguneqapilunnginnissaa toraarne-
qartariaqarmat! Uffaluunniimmi
ukiut qulit ilinniartitsisunngoriaat-
sip aalajangersimasup atuunnissaa
piffissatut aalajangiiffigigutsigit?
Kalaalliisut oqaasilinnik ilinniar-
titsisussaaleqivugut? Ilaana! Ta'
mannali isumaga malillugu ilinnia-
riaatsip allangorarteqattaarnerm-
naanik qaangerneqarsinnaanngl'
laq! Ilinniarnerup nalaani ilinniar-
titsisunngoreernerullu nalaani atu-
garisat pitsanngorsarneqartaria-
qarluinnarput. Eqqaaginnarlaralu
akissarsiat qanoq amigartigisartut'-
Oh, my God!
Isumaqatiginngikkumma oqaa"
seq ilinnut tunniuppara!
Naggataatigullu kalaalerpalaaf"
tumik« qamannga pisumik tamassj
ukiortaami pilluaqqungaarpassn
Qanortorlu siunissami ilinniartitsij ,
sunngorusuttut amerliartorluarilit- j
Allattoq:
Kathrine Petrussen, Nuuk
Eqqarsaatigalugu naammagined
ajorsimavara illoqarfik kisimi inu-
gassanik pisiffiusinnaammaF j
Makku pissutigalugit: illoqarfik ki- ,
simi imigassamik pisiffiusinnaane- I
ra pisuulluni inuup inuuneranik na- j
leqartarmat. Kiisalu imigassarsini- i
arsimasut angerlaraluartut pitaru- ;
tinngitsoortut ujarneqarneri narn- ;
mineerlunga misilissimavara. Qu- ,
janartumik kingunipiloqarani.
Illoqarfitta avataani pisut tikku-
artorusunngikkaluarlugit eqqar-
sarnaqaaq. Qaammat ataaseq
qaangiuppoq illoqarfik imigassa-
mik matoqqatitsisoq tikissimagak-
ku upperineq ajornangajappoq a-
ngallat ilaaffiga illoqarfimmut pi' i
neqartumut baajanik karsinik 72-i-
nik sunaaffa nassataqartoq, noq-
qaassutinngooq.
Taamaattumik eqqarsarpunga
tamakku qaangeruminaatsut pillf'
git landstingi immikkoortitsinani
aalajangiisimasoq tamanut atuut-
tussamik.
Imigassamik killilersuineerar-
passuit paatsiveerutsippaatigut ilu-
arsiniarsiuk. Tunngaviatigut unit'
sinneqanngippat iluatsinnavian-
ngilagut.
ATUAGAGDLIUTINE
Imigassamut
inatsisitaaq
All.: Abel Petersen, Aappilattoq, Uper nav ik
Paasinarsivoq imigassamut inatsit nutaaq nunarput
tamakkerlugu atuuttussaq isummanut uniuilluarluni
pakatsiffiusoq
Uanga isumaqaraluarama inatsi-
sartuvut aalajangiiumaartut ime-
rajuttugut unikaallaatigisinnaasat-
sinnik.
Tusarnaarlugu ajorinanngeqaaq
Upernaviup borgmesteriata killiler-
suineq atoriigarput uteqqiaffigim-
magu: kommunalbestyrelsep ataat-
simiittarnerini assigiinngitsuni
naammattuugassaasarput maleru-
agassat nutaat ippigalugit iluar-
seeqqussutit, soorlu qimmeqarner-
mut inatsit atuutilitsiaannartoq pi-
niartut peqatigiiffitsik tunuleralu-
gu kommunalbestyrelsemut saaffi-
ginnipput maleruagasap ajoqutai
iluarseqqullugit. Akissut ingerlassi-
mavarput: imaattoq maleruagas-
saq nutaajummat allanngortikku-
manngilarput:
Tamakku tunngavigalugit lands-
tingip inatsit atortussanngortitaa
kommunalbestyrelsep immikkut it-
tumik katersuunnermini sammis-
sappagu inernissaa pissanganar-
poq.
Inatsit nunarput tamakkerlugu
atortussanngortoq ippinnarsinnaa-
galuarluni naammaginarpoq im-
mikkoortitaariffiunnginnami.