Atuagagdliutit - 21.01.1987, Page 14

14
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 4 1987
Oqallinneq • Debat _______________
Vi skal ikke betale skat
af GTO’s produktion og Royal
Greenlands indtægter
Inatsisit paasisas
saanngitsut
Af Hans Pavia Rosing
Otto Steenholdt kritiserer i sit ind-
læg i A/G nr. 3/1987 forhandlings-
resultatet i forbindelse med hjem-
mestyrets overtagelse af GTO og
boligområdet.
Det burde være alle bekendt —
men åbenbart ikke Otto Steenholdt
— at landsstyret absolut ikke var
tilfreds med det opnåede forhand-
lingsresultat, hvor den danske rege-
ring efter vor mening løb fra sit an-
svar ved at overdrage de to områder
uden fuld kompensation.
Nu fremfører hr. Otto Steen-
holdt imidlertid, at forhandlinger-
ne fra hjemmestyret d.v.s. Grøn-
land får en stor regning, for vi til
den danske stat skal svare af GTO’s
produktion og Royal Greenlands
indtægter.
Hans-Pavia Rosing-imit
Otto Steenholdt-ip A/G nr. 3/
1987-imi allaaserisamigut nammi-
nersornerusut GTO-mik inissaqar-
titsinermullu tunngasunik tigusine-
rannut atasumik isumaqatigiinni-
arnerit inemerat isornartorsiorpaa.
Manna kikkut tamarmik nalu-
junnaarsimassavaat — soorluuna
hr. Steenholdt kisimi pinnani —
Naalakkersuisut isumaqatigiinni-
arnikkut angusarineqartunik
naammaginnilluinnarmata, Ua-
gummi isumarput naapertorlugu
qallunaat naalakkersuisui akisus-
saaffimmninnik sumiginnaapput
taakku marluk tamakkiisumik ani-
ngaasatigut aaqqiiviginagit tunni-
ukkamikkik.
Maannali hr. Otto Steenholdt
ima isikkoqalersitsiniarsarivoq
namminersornerusut isumaqati-
giinniartartui, tassalu Kalaallit Nu-
naat, akiligassamik angisuumik tu-
nineqartut, tassamigooq qallunaat
naalagaafflannut GTO-p sanaartu-
gai Royal Greenlandillu isertittagai
Lad mig slå fast, at det er en
kendsgerning, at Grønland ikke
skal svare skal hverken af GTO’s
produktion eller Royal Greenlands
indtægter.
Vi skal nok finde en fornuftig
løsning
Før vi nåede til dette forhandlings-
resultat, måtte vi overvinde visse
vanskeligheder omkring hjemme-
styrets eventuelle skattepligt til
Danmark, simpelthen fordi mini-
steriet for skatter og afgifter ikke
fra ministeriet for Grønland har
været tilstrækkeligt oplyst i forbin-
delse med et forslag til ændring af
den danske selskabsskattelov.
Ministeren for skatter og afgif-
ter, Isi Foighel, og jeg har derfor
akileraaruteqaatigissagatsigik.
Piviusorli erseqqissoq oqaatigi-
lara: Kalaalit Nunaat GTO-p sa-
naartugaanut Royal Greenlandil-
luunniit isertittagaanut akileraaru-
teqassanngilaq.
Naammaginartumik aaqqiineq
Isumaqatigiinniarnerup inernera
taanna anguneqanngikkallarmat
namminersornerusut Danmarki-
mut akileraaruteqartarsinnaane-
rannut tunngasumik ajornartorsiu-
tit arlalissunnguit anigorniartaria-
qarsimavavut. Tamatumunnga
patsisaaginnarpoq qallunaat akile-
raarutinut akitsuutinullu ministere-
qarfiat Kalaallit Nunaannut mini-
stereqarfimmit qallunaat nunaanni
selskabit akileraaruserneqartarne-
rannut tunngasumik siunnersuum-
mut atatillugu naammattumik paa-
sissutissineqarsimanngimmat.
Taamaattumik qallunaat akile-
raarutinut akitsuutinullu ministeri-
at, Isi Foighel, uangalu 26. novem-
den 26. november 1986 drøftet det-
te problem med det resultat, at
nævnte lovforslag er stillet i bero,
fordi hverken den danske regering
eller landsstyret ønsker eller kan
leve med, at hjemmestyrets aktivi-
teter i Danmark skal være skatte-
pligtige, når de har været skattefri i
statsregi.
Der er dog et problem knyttet til
den nye produktionsvirksomhed i
Ålborg, men det er Isi Foighel og
jeg enige om, at vi nok skal finde en
fornuftig løsning på.
— Altså altsammen noget, som
Otto Steenholdt som folketingsog
landstingsmedlem burde vide, i ste-
det for at starte det nye år med på
sin sædvanlige måde at vildlede be-
folkningen-
ber 1986 ajornartorsiut tamanna
pillugu oqaloqatigiissimavugut. O-
qaloqatigiinnerup inerneraa inatsi-
sissatut siunnersuutip aalajangiivi-
gineqarnissaa utaqqisinneqarsi-
mammat, qallunaammi kalaallillu-
unniit naalakkersuisuisa kissaatigi-
naguluunniit akuerisinnaanngim-
massuk namminersornerusut Dan-
markimi ingerlassassaasa naala-
gaaffimmit tigummineqarallara-
mik akileraaruserneqartannginne-
rat eqqarsaatigigaanni, akileraar-
tussaatitaanissaat.
Ålborgimili tunisassiorfimmut
nutaamut attuumassuteqartumik
ajornartorsiuteqartoqarpoq, kisi-
annili Isi Foighel-ilu isumaqatigiis-
sutigaarput naamaginartumik aaq-
qii vigissaqqaaripput.
— Imaappoq, tamakku tamaasa
Otto Steenholdt-ip folketingimi i-
natsisartunilu ilaasortatut ilisima-
reertariaqaraluarai, pisarnermisut
ukioq nutaaq innuttaasunik paat-
siveerutitsiniarfiginagu.
Lille Bobeat med
sneskovl og sneplov
sælges
Priside kr. 35.000,-
Henvendelse tlf. 21366
Velholdt stationcar
sælges
Speedometergaranti ca. 30.000
km. Priside kr. 30.000,-
Henvendelse 21366
A II.: Samuel Hard
Ullumi 1987 aallartipparput nunat-
sinnilu inatsiserpassuaqalersima-
voq paasisassaanngitsunik. Tama-
tumunngalu pissutaavoq ilisima-
tuussutsikkut paasisat nutaaner-
paat kisiisa tunngavigalugit inatsi-
siliortarnissamik isummat inuit a-
kornanni paatsiveerunnertut ittu-
nik pilersitsisimammata. Ilaatigul-
lu tamanna kinguneqalersimavoq
kikkut tamarmik illuatungeriinnis-
saq kisiat soqutigisarilersimasutut
ilisimammata, tamannalu inuit a-
kornanni avissaartuunneq assoru-
jussuaq malunnarsisimalluni.
Assersuutitut taasigu nunatsinni
imigassamik akiuiniarneq. 1986-
imi landstingip imigassaq pillugu
nakkutilliisoqatigiit pilersippai, a-
taatsimiititaliarlu taanna sulilerpoq
imigassamik akiuiniartussaalluni,
illuatungaatigullu oqarfigineqarlu-
ni maanna tassa killilersuineq
qaangiuttoq. Taamaalilluni ataat-
simiititaliaq taanna sulinissaminut
tunngavissaaruppoq, naak nakor-
sat assigisaasalu nalunaarutaat imi-
gassamut akiuiniarnissamut atus-
sallugit pitsaalluinnartuugaluartut.
Ataatsimiititaliallu pikkoriffia a-
taaseq maluginngitsuugassaanngit-
soq tassaavoq: »Patsisissarsior-
neq« silaannarmit tunngavilersu-
gaq.
AG nr. 1-mi Blå Korsit nuna ta-
makkerlugu peqatigiiffiisa kattuf-
fianni siulittaasoq pisarnermisut o-
qarissaarpoq suliakkersaarlunilu,
kisianni oqaatiginiassallugu puior-
tutut ippaa Nuuk-mi illoqarfiit pi-
ngaarnersaanni Blå Korsit immik-
koortortaqarfiat banko-nngitsu-
mik katersoqatigiikkaangat inuit
aggertartut ilaatigulluunniit qulit
inortaraat. Tassami Blå Korsit kat-
tuffianni kukkuluttorneqarsima-
voq. Imminnut Blå Korsinik taa-
sarput. Kisianni Blå Korsit suliner-
minni tunngavigisaat pingaarneq
upperisarsiorneq pisoqalisoortutut
oqaatigigaat tamannalu pissanga-
nartunik nuannersunillu taarserne-
qartariaqarnerarlugu. Tamannalu
kinguneqarsimavoq Blå Korsimut
ilaasortat anersaakkut qalliinnarsi-
ortunngorsimammata. Anersaak-
kullu imaaruttoornerup kinguneri-
saanik sunniutaarussimappiit. Al-
lallu pissanganarsinnaasut, soorlu
bingo assigisaallu kisisa annerusu-
mik soqutigisarilersimallugit.
Taakkumi pissangarlutillu nuanna-
rineqartuummata. Taamaattumik
Blå Korsit kattuffianni naalakker-
suinermik suliaqartunik pisuutitsi-
niarneq pissusiviusunik tunngave-
qanngilaq.
SILAMIUT aningaasarpassuar-
Kissarsuutit
innaallagissarmoortut
silatuumik atukkit
Kissarsuutit innaallagissamoortut
inissiarsuarniittut iluarsaattarneri-
nut allanillu taarsertarnerinut ani-
ngaasat amerlavallaarsorinartut a-
torneqartarput, Nuup kommuniani
Hempel skibsmaling
Forhandler:
Nuuk farvelager ApS
Industrivej 9 . Box 295
3900 Nuuk . Telefon 2 33 96
nik atugassinneqarnerat tupaallan-
nartuuvoq, tassami imigassamut a-
kiuiniarnermik takutitaqanngitsut
taamarsuaq aningaasanik tunine-
qarput. Taamaaliorneq qineqqu-
saarnermut eqqaanartorujussuu-
voq. Kisianni piaarpallaarpoq SI-
LAMIUT isornartorsiussallugit.
Takoqqaarallartigu inuusuttut nu-
kineruttornerit taamatut tatigine-
qarnertik qanoq atussaneraat.
Maannarpiaq SILAMIUT uumma-
tinnit pisumik kissaatiinnarallaru-
mavakka sulinerminni angusaqar-
luarnissaannik iluanaarluarnis-
saannillu.
Uanga ukiut ingerlanerini imi-
gassamik akiuiniartutut aningaasa-
mik en-ørimilluunniit pissarsiaqaa-
tiginagu suliniuteqartarsimavunga,
naak soorunami radiokkut aalla-
kaatittassiat aningaasarsiffigilaar-
taraluarlugit. Tamatumuunalu nu-
annaarutissarsisarsimavunga imer-
naveersaartut allallu imigassamik
akiuiniartut suleqataaffigalugit nu-
annersuummat. Upperaarput suli-
niarneq tamanna inunnut iluaqu-
taasartoq. Taamaanngippammi al-
latulli patsisissarsiorluta uniinnar-
simassagluarpugut.
Ullutsinnimi immiorfiit imigas-
sanillu nioqquteqarfiit allanisulli
aningaasarsiornerup tungaatigut
sakkortuumik unammillernermik
ajornartorsiuteqarput. Tamannalu
pillugu aningaasat isertissinnaasa-
tik annaanaveersaarlugit. Taamaa-
lilluni inatsisaatsuliorneq ajornar-
torsiunnguarani imigassaarniar-
nermut eqqunneqarsimavoq. Inu-
immi aningaasaatillit sipisut imer-
niartarfinni imigassaarniarfinnilu
allani qimaguteqquinnassallugit i-
migassaarniartunut ajornakusoor-
tussaavoq. Tamannaavorlu inuit a-
kornanni aseruutissamik kingune-
qariartortoq kinguneqartartorlu-
mi.
Pissutsit taamaatillugit imigassa-
mut akiuiniarnermut naapertuuttu-
mik paasiuminartunillu inatsiseqa-
lernissaq pisariaqarpoq. Ajornar-
torsiummi ullutsinni pisortatigoor-
tunik paasissaanngitsunillu kaajal-
laasitaliornerinnartigut akiorneqa-
raluarpoq. Ajoraluartumik ullut-
sinni inuttut kiffaanngissuseqarnis-
saq kukkusumik isummerfigine-
qartalersimavoq. Tassa kinguaariit
utoqqartaasa qanga ersinatik inuu-
nerup qanoq ingerlasussaaneranik
kinguaatik oqaluttuuttarsimavaat,
ullumili inuit akornanni isumaqati-
giikkunnaarnissaq ersigiinnarlugu
piviusorsiortumik oqallinneq ersi-
gineqalersimavoq. Aamma ilagiin-
ni naalakkersuinermilu suliaqartu-
inissaqartitsiniarnermut allaf fik tu-
sagassiorfitsigut taama nalunaar-
poq.
. Tamatumunnga annerusumik
pissutaavoq kissarsuutit kukkusu-
mik atorneqartarnerat, taamaattu-
millu piunerannut sivitsorsaataa-
sinnaasut pingasut makku erseqqis-
sarumaneqarput:
Igat innaallagissamut atugassiat
atorneqartassapput. Imaappoq
igat siatsiviilluunniit naqqi manis-
suussapput singartiterneqaratik.
Kissarsuut akuttunngitsumik eq-
qiarneqartassaaq. Minnerunngit-
sumik siatsivittaata ilua matualu.
Kissarsuut atoreeraanni qamin-
neqassaaq. Igaffittai »ikkusimaso-
qartinnagu« ikumaannarunik ajo-
qutigissavaat.
FLUGGER MALERVARER
Ring eller skriv til os og vi sender omgående på hurtigste måde —
enten fra vort lager i Nuuk eller direkte fra Danmark. Vi sender
også gerne varekatalog og farvekort som luftpost.
Nuuk Farvelager ApS
Industrivej 9 . Box 295.3900 Nuuk . Telefon 2 33 96
Eneforhandling af Fliiggervarer på Grønland.
Akileraaruteqassanngillat
GTO-p sanaartugai Royal
Greenlandillu isertittagai
ni.