Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 05.08.1987, Blaðsíða 12

Atuagagdliutit - 05.08.1987, Blaðsíða 12
12 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN NR. 32 1987 AG-imi oqallinneq Siumumi nalornisoorneq Siumukkormiut qulissaanneerlutik ataatsimeersuarnissaanni — ajoraluartumik — Juuntaat Lars Emililu unammisinneqar- tussanngorunarput. Immaqali tamanna pissusissamisuuginnarpoq. Naalakkersu- inermummi tunngasut apeqqutaanerugunanngillat, apeqqutaa- nerugunarlunili kinarleq iluarinarnerutinneqarnersoq taamalu toqqissisimanarnerutinneqarnersoq. Tupinnanngilarlu inuit taakku marluk taamatut pineqarmata. Inuimmi marluk taakku tassaapput Siumup aallartinneraniilli assigiinngitsorpassuarti- gut malunnaateqarluarsimasut namminersornerulerniarnermi- lu suleqataalluarsimasut. Suleqatigiittuarsimapput, assigiin- ngikkaluaqalutillu inunnit nuannarineqarluartuullutik. Ukiut ingerlaneranni suleqatigiilluartuarsimapput. Ukiunili kingul- lerni malunnarsigaluttuinnarsimavoq soorlumi assigiinngissu- sertik iluaqutigisinnaajunnaariartoraat. Qaqutigoortuunngilaq isummertarnikkut, naalakkersuinik- kut inuttullu assigiinngissuteqartut makunniutiiersinneqartar- nerat, tamannarpiaavorlumi maannakkut Qaqortumi pisus- sanngorunartoq. Ajoraluartumilli tamatumarpiaap tunulliunneqartutullu- sooq ilersippai oqaluuserineqartussat pingaaruteqarluinnartut, pinngitsooratik ataatsimeersuarnermi oqaluuserineqartussaa- sut. Namminersornerulerneq eqqunneqarmalli Siumut aquttuu- juarsimavoq, ilami eqqunneqanngikkallarmalli malunnaate- qarluartuusimalluni. Partii — ajortutigut ajunngitsutigullu — Kalaallit Nunaanni naalakkersuinikkut siuttuujuarsimavoq inuillu marluk taakku aquttujuarsimapput. Siumulli siullerpaalluni Kalaallit Nunaanni naalakkersui- sunngortitsimmat allanngorneq pingaaruteqartoq siulleq piler- poq. Siumut qullersanngorpoq, taamalu naalakkersuisunngor- titsisuulluni. Immaqalu kingusiinnakkut silattuaqinertut taane- qarsinaavoq partiimi aqutsisuusut tamarmik naalakkersuisuni ilaasortanngornerat immaqa silatusaarnertut oqaatigineqarsin- naanngitsoq. 1979-ip tungaanut Siumut inuiaqatigiit suleqati- giiffiattut taaneqarsinnaavoq tamani eqeersimaarfiusoq Ka- laallillu Nunaata ajornartorsiutaasa qaangerneqarnissaat pillu- gu tamani suleqatigiinnermik kajungeqatigiinermillu pilersit- siviusoq. 1979-illi kingornatigulli partiip inuppalaartumik oqal- liffiunera milliartulerpoq. Siuttuusut piffissaqanngillat ilaasor- tallu partiimik soqutiginninnerat milliartuinnalerpoq. Illoqar- finni nunaqarfinnilu immikkoortoqarfiit soqutigineerukkiartu- innarput — piffiillu ataasiakkaannguit eqqaassanngikkaanni — taamaallaat qinersisoqalersillugu Siumut qangatut eqeersi- maarfiusalerpoq. Qinersinermi kingullermi allaat malunnaate- qanngingajalluni. Qinersineq taanna qinersinerit Siumumut ajornerpaartaraat, malunnarporlu Siumukkormiut oqaasin- naarisartagaasa ilarpassuit Inuit Ataqatigiit ammasumik oqal- litsitsisarnerannullusooq nuukkaluttuinnarsimasut. Siumukkut eqarsinerujartuinnarnerat assigiinngitsunik ki- nguneqarsimavoq. Siumukkormiut ilaat isummanimmik saq- qummeerpiarumajunnaarput qullersarisaminnit upissunneqar- nissartik annilaanngatigalugu. Amerlaqisullu partii mi suleqa- taajumajunnaarput. Oqallittoqassaarporlu. Partiip tusaataa- nut allattoqassaarmat taanna saqqummissaarpoq, inuusuttu- nillu saqqummeriartuaartunik malunnartueruttutut ilivoq. Siu- mup siulersuisuunerisa 1977imi ataatsimeersuaqqaarnerat qivi- assagaanni takusariaqarpoq taamanikkulli aqutsisuusut amer- lanerpaartaat suli peqataasut nutaartaqalersimavallaanngitsul- lu. Tamanna Siumup partiitut ajornartorsiutaasa annertuut ila- gaat. Tamanna partiip pimoorullugu oqaluuserisariaqarpaa, partiimilu siulittaasunngortussap suliassaasa pingaarluinnartut ilagisariaqarpaa partii nuannersunngorteqqinniassallugu, kik- kut tamarmik tikilluaqquneqartutut suleqatigiumaneqartutullu misigisimaffigisaat — isumaqataagunik isumaqataanngikku- nillu assigiimmik. Apeqqutaanngilluinnarpoq kina siulittaa- sunngussanersoq, Siumummi naalakkersuinikkut isumai inut- taasut amerlanersaannit akuersaarneqarsinnaanatillu inuuttaa- sut amerlanersaannut iluaqutaasussaanngippata siulittaasoq tassaajumaarpoq kiserliortoq malitseqanngitsorlu. Tamanna soorunalimi Siumup nammineq niaqorluutissaraa. Uagullu oqaannartariaqarpugut »inuuvinni pilluarit«. ILLIT isummat AG-imi oqallinnermut ilanngutassiariuk — naatsukullanngorlugu nukingiullugulu. Aaqqissuiso- qarfimmi naliliisinnaarusuppugut, suut tamaasa naqissin- naajumallugit. Kinaassutsit isertuussinnaaviat, oqallin- nermulli aaqqissuisorisatta atit sumilu najugaqarnerit na- lunngittariaqarpaa. Pakatseqaanga Atuagagdliutit/Grønlandsposten ukiorpassuarni aaqqissuisua Jør- gen Fleischer tunuartussanngormat nalunngereersutut ipparput aamma kalaaleqatitsinnik nunatsinni avii- sitoqarsuarput aaqqissuisortaaq- qikkumaartoq. Pakatsiinnarnanga kanngutse- qaanga ukiuni 25-ini ingerlareerlu- ni aaqqissuisutoqaq kalaaleqammi- nik taarsiisinnaasumik malinne- qaangitsoorsimammat. Ukiut arlalissuit ingerlanerini ka- laallit aviisiliortussatut ilinniartin- neqareersimasut qularnanngilaq pakatsipputtaaq. Tatigisaanngitsu- tut Atuagagdliutit aaqqissuisussaa- tut piukkunnaateqalersimanngin- Atorsinnaannginneq sumut killeqarnerpa Sammisaq nassuiarneqarsinnaan- ngitsutut isumaqarfigineqarsin- naagaluartoq pisariaqalersimavoq itisilissallugu asuli oqaatissuaati- giinnarnagu. Nunatsinni sulisussanik »tikisit- sisariaqartaraluarluta« taamaattoq inuit ilaasa iluanaarutigilluartar- paat ilinniarsimasunik amigaaate- qarnerput. Matumani eqqarsaati- gaakka inuit ataasiakkaat assi- giinngitsunik pissuteqarlutik Dan- markimi sulisinnaanngikkaluarlu- tik nunatsinnili sulisinnaasut. Taakkuuppullu kingusinnerusuk- kut Danmarkimi atorfimminni qaf- fannissartik utaqqiisaa nunatsinni suligallartariaqartartut. Aamma inoqarpoq ilaqutariissutsimik nu- namillu asanninnermik patsiseqar- lutik maaniittunik sulilu maaniik- kusullutik — taakku kingulliit qu- janartumik ilaqaalupput. Nunatsinni tikisitanik pisaria- qartitsitilluta pingaartorujussuu- voq inuit atorfissaqartitat tikisin- nissaat — tassani eqqarsaatigaakka inuit ataasiakkaat piginnaassuse- qarluarnermik saniatigut nunatsin- ni ineriartornermik ilisimasallit i- nuiaqatigiillu anguniagaannik ilisi- masaqarlutittaaq — politikkikkut qanoq ilisimasaqarnerat aporfigi- nagu. Soorlu ulloq manna tikillugu pissutsit taamaassimasut qinersi- viullu naanissaata tungaanut taa- maattariaqarallassallutik. Tikisitanik ajornartorsiuteqar- neq akuersaarneqarsinnaavoq ta- matumani periaatsit nutaajusut a- jornartorsiutinut pioreersunut pile- rumaartunullu aaqqiissutissaasut atorneqarmata. Ajornerusorli unaavoq nunaqa- vissut arlalippassuartigut nunaqa- vissoqatiminnut unammillersin- naasanngimmata, imminullu iller- sorniarlutik allanik naqisimannin- niartartut. Taakkua tassaanerup- put kinguaariinni akullequtit sulif- feqarfissuarni suliffeqarfinnilu a- nginerumaani soqutigisanik sulia- qarlutillu aallussisut. Taakkorpiaat allatut ajornartumik akunnattumik ilinniagaqartariaqarsimasut — misilittagaqaraluarlutik. Inuit taa- maattut pissusissamisoortuunngil- lat suullu periaasiusinnaasut ta- maasa atorlugit nungusarneqarta- riaqarlutik — tamatumalu Lars Emil Johansenip sulisunik akissaa- sersuineq atorfinitsitsisarnerlu pil- lugit inatsisartuni oqalugiaataa so- qutiginarsiseqqingaarpaa. Inuit ilaasa ullutsinni pissutsinut malinnaanissamut ersinerisa sania- tigut/suliaqarnissamut suliamut tunngasutigut — allamik kissaatigi- nanngitsoqarpoq — tassalu inuit arlallit piffimmi ataatsimiittut isu- maqatigiiaarnerujussuat aatsaat aaqqinneqarsinnaasoq inuit taak- korpiaat avissaartuutsinnerisigut, tamannalu arlalippassuartigut a- jornakusuussaaq, pissutsit taa- maattut ilagisarmassuk »atorfim- minni sivisuallaamik sulisimasut«, tamannali ullutsinni aalajangiisuu- sussaanngilaq. Nunap qanoq inutussusia eqqar- saatigalugu sulisinnaasut ikittua- rarsuupput, suleqataasinnaasut eq- nertik pillugu. Ukiut 30-it Atuagagdliutini suli- simasup takutereeraluarpaatigut kalaallit pisinnaanitsinnik. Soorlu- mi Kalaallit Nunaata ernerisa ataq- qinartut, Lars Møllerip, Kristoffer Lyngep Rasmus Berthelsenillu ta- kutereersimagaatigut. Qujanarsuaq Jørgen Fleischer, kalaallip piginnaanera ukiorpassu- arni takutitat pillugu, ataqqinnillunga, Pele Lange. qarsaatigalugit suliamillu aqutsi- sinnaasut eqqarsaatigalugit. Piffis- salli ingerlanerani suliffissat pillu- git unammillersinnaaneq pileru- maarpoq, sulisinnaasummi amerla- nerusut takkuttussaammata sunni- uteqalerlutillu. Aqutsisutut atorfiup ingerlannis- saa ajornaatsuinnaanavianngilaq misilittakkat tungaasigut piumasa- qaatit annertusiartortuartillugit — sulisuusup allat akuliunnissaat a- kuersaanngikkunikku nioqqutissi- orneq piareersarnerlu eqqarsaati- galugit — sapiisinngikkaanni qa- norlu kinguneqarsinnaaneraeqqar- saatigalugu siuttuuniaraanni. Suliffeqarfissuit suliffeqarfiillu pitsaanerusumik angusaqassappa- ta nukiit qilersorsimanngitsut suli- umassuseqarluartullu maannak- kornit annertunerusumik peqataa- sariaqarput maannakkutullu pillar- neqaratik sulisut ukiorpassuarni sulisimasut piinnarlugit. Imminut tatigaluni saneqqutta- jaarinanilu iliornerup ersernerin- ngilaa misigittaanneq suleqataaju- manngissuserlu. Piumasaqaatilli angusaqarnerunissamut ilagaat im- minut tatigineq, tamatumalu erser- nerisa ilagaat ajornartorsiutaagal- lartunik takunnissinnaaneq sulias- sanullu paasisimanninneq aaqqiis- sutissanut allanullu iluarsisariaqar- tunut. Ullumikkut nunatsinni oqaatis- suaaneq, kusanartunik eqqarsar- neq oqalunnerlu naammagunnaar- put — ajornartorsiutilli piviusuu- neri naapertorlugit qanoq iliuuse- qartoqartariaqalerluni tamanit ili- simaneqartariaqartunik. Inussiarnersumik inuulluaqqu- sillunga, Steffen A. Petrussen, Ilulissat. Allagaq tulluunnartoq Aasianni palaseqarfiup siulersuisu- isa oqaaseqaataat aatsaallimi tassa uatsinni ajoqini allagaq tulluunnar- toq. Isumallualereerpugut uffa massa immaqa oqaaseqaat saaffigi- neqartunut »pisussaasunut« suli- Iuunniit apuutinngitsoq. Atuaru- nikku qanormitaava issappat, ua- gutsitut tulluutissanerlutik, ima- luunniit aamma tassani qangarsu- arli oqaasinnaajuartoq nangeqqiin- nassanerpaat: Ilumut taamaalluin- naraluarpoq, kisianni aaqqiinissaq ajoqit utoqqaanerusut uumatillugit pinavianngikkallarpoq (taamami i- sumalinnik oqartoqartarpoq suli- assat ilaasigut »piumaarpoortuar- nersuaq« pissutaalluni). Qinersisoqarnialeraangat parti Siumut ilagiit pillugit kusanartoru- junnik oqaaseqartarpoq. Kisianni soormitaavaana ilagiinni sulisut nukarlersaasa akissaatiminersui taama naammagiinnartigigai? Kii- sa mannarsuaq anguarput suli ajo- qip atorfia kiffalukaaffiinnartut pisortaasunit isigineqartoq taama- tullu akilersorumaneqarluni. Oqaaseqaatip piaartumik ma- lunnartumillu kinguneqartinneqar- nissaa isumalluarfigaarput, partit sisamat, ilagiinnut naalakkersuisoq naalakkersuisullu ataatsimoortut suleqatigiilluariarpata, akissaatit (ajoqit akissaataa) pillugit siornati- gut oqaaserineqartareersimasut nangeqqiinnarnagit, tamakkumi tusannguukkatsigit, tunngavissa- mik naammaginartumik nassaarto- qarsinnaammat. Bibelimi allassi- masoqanngilaq ajoqip qaammam- musiai kommunip sulisuisa sapaa- tit akunnerini marlunni akissarsi- aannit amerlanerussanngitsut. Kialuunniit paasisinnaavaa suli- assaq nukinginnartuusoq. Maan- nakkut qujanartumik ajoqitut suli- umasut amerliartorput, tamakkulu illoqarfiinnaanngitsuni nunaqar- finnissaaq atorfissaqartinneqa- qaat. Tamatumunngalu naleqqut- tumik akissaaserneqartariaqarput. Maannakkut soraarnerussuteqa- lerluni, taakkualu saniatigut ajoqi- tut sulinermut »kajumissaatinngu- it« pisartagaralugit, imminut pi- soorsuarnut isigiffissaanngilaq. Al- lanummi akilersugassat malunnaa- taasaqigamik. Kami ajoqitut akis- saatit kisiisa pisaraluaraanni ajape- riarfissaqassanngikkaluarpoq. Pakatsinassaqaaq saaffiginnis- sut taama erseqqitsigisoq pisussaa- sunit aasiit qimmuinnartinneqas- sappat. Kar! Møller, Qaarsut. Eqqortoq sunaava Atuagagdliutini nr. 28-mi Kalaallit Atuakkiortut ataatsimeersuarne- ranni ilaatigut nunaqarfinni atuak- kat kalaallisuut amigaataasarnerat eqqartorneqarsimavoq. Tamatu- ma kinguneranik tusagassiuutit as- sigiinngitsut aqqutigalugit tamanut tusagassamik saqqummiussaqar- put. Atuagagdliutit aqqutigalugit saqqummiussami qulequtaq uanga paasiuminaatsikkakku matumuu- na apeqqutigaara. Tassami missu- kutaaneq uanga ima paasisarakku minitaaneq, imaluunniit minner- paamik pissaqartitaaneq. Qulequtaq »Nunaqarfiit atuak- kanik missukumiaapput« qanoq i- sumaqarpa? Uanga ima taajumas- sagaluarakku nunaqarfiit atuakka- nik »missukutaapput«. Tassa minnerpaamik pissaqarti- taapput. Suli oqariartaaseq nalu- gakku pissaqartinneqanngitsut missukumiaasarnerat erseqqissaq- qugaluarpara. Atuakkiortutsinnut ataqqinnil- lunga, Ove Brandt, Aasiaat. neKerdrutexant ATUAGAGDLIUTINE ... akttersinauvoK

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.