Atuagagdliutit - 12.08.1987, Side 7

NR. 33 1987
ATUAGAGDUUTIT/G RØNLANDSPOSTEN
7
GTO-p ilaa
Københavnimut
Ukiut arfineq marluk nunatsinneereerluni
Københavnimut nuunneqarpoq
Nunatsinni sanaartomermi siun-
nersuisartut nuussineq iluarinnge-
qaat. AG-ip normuani kingullermi
GTO-p ittua oqarpoq pilersaarusi-
ugassat ikilivallaarsimanerat pissu-
tigalugu nuussisoqarsimasoq.
GTO naalagaaffimmit tigummi-
neqarallarmat nunatsinni sanaar-
tornermut immikkoortortaqarsi-
mavoq, Rådgivende afdelingimik
ateqartumik. 1979ip tungaanut
Naalagaaffiup sinniisoqarfiata a-
taaniissimagaluarpoq. Inuit mar-
Iussuinnaat tassani atorfillit anner-
tunerusumik suliaqartarsimann-
gilllat, taamaallaalli Danmarkimiit
nunatsinnut attaveqaatitut inissisi-
mallutik.
1979-imi nunarput namminer-
sornerulerma Rådgivende afdelin-
gimi sulisut tallimat missaanniiler-
put, GTO-p sanaartornermut tunn-
gasun, immikkoortortaqarfia nu-
natsinni pilersinneqarmat. Sanaar-
Nuup kommuniata isumaginnin-
nermut allaffeqarfianiit isertuarne-
qanngilaq massakkut pissusiviusut
naapertorlugit ilaqutariinnik imi-
gassamik ajornartorsiuteqartunik
sullissinerup ilaannakuunera. Suli-
assarpassuit qaleriiaatiinnarnerat i-
lutigalugu sulisut taarserartorujus-
Keld Stigsen, Nuup Kommuniata
isumaginninnermut allaffiani pi-
sortaasoq.
Keld Stigsen, socialchef i Nuuk
kommune.
tornermi pilersaarusiugassat, an-
gissutsimikkut nunatsinni sanaar-
tornermi siunnersuisartunut sulias-
siissutigissallugit naleqquttut, Nu-
ummiit ingerlanneqalerput. Tas-
sanngaanniit sanaartornermut pi-
lersaarusiortartut nunatsinniittut
suliassanik agguarneqartalerput.
Nunatsinni sanaartomermi pi-
lersaarusiugassat angisuunik taane-
qarsinnaasut, soorlu napparsim-
maviliornerit, suliffissualiornerit
assigisaallu immikkut ilisimasalin-
nit suliarineqartariaqartut, GTO-p
Danmarkimi pilersaarusiortartu-
nut suliassiissutigiuarsimavai.
Københavnimut nuunneqarpoq
Januarip aallaqqaataani 1987-imi
GTO Namminersornerullutik O-
qartussanit tiguneqarmat sanaar-
tornermut ingerlatsisoqarfiup aaq-
qissugaanera allanngortinneqar-
poq, immikkoortortanut pingasu-
suupput. Qanorlu suliassaqartigi-
nermut ersersitsiniutigineqarpoq
maani suliassat Danmarkimi isu-
maginniffinni suliassanut naleqqi-
ullugit pingasoriaammik annertu-
nerunerat. Oqaatigineqarportaaq
meeqqanik inissiisarneq Danmar-
kimi inissiisarnermut sanilliuk-
kaanni tailimariaammik arfinileri-
aammilluunniit annertunerusoq.
- Isertorneqarsinnaanngilaq me-
erarpassuit angajoqqaamik imigas-
samik ajornartorsiuteqarnerannik
atugarliuuteqarmata. Meeqqanim-
mi inissiigallartarnermut pissutaa-
gajuppoq angajoqqaat imigassa-
mik ajornartorsiuteqarnerat — ki-
sianni inissaaleqineq, suliffissaale-
qineq allarpassuillu ajornartorsiu-
tit atuukkajuttarput, imigassamillu
ajornartorsiuteqalernermut aallaa-
viugajullutik. Taama nassuiaavoq
Nuup kommuniani isumaginnin-
nermut siunnersorti, Lise Byrial-
sen.
Aningaasarpassuit
Konto 42 tassaavoq meeqqanut in-
uusuttunullu isumaginninnermut
aningaasartuuteqarfiusartoq. Keld
Stigsen Nuup kommuniata isuma-
ginninnermut allaffeqarfiani pisor-
taasoq oqaluttuarpoq 1987-imut
aningaasartuutissatut 15.687.000
koruunit meeqqanut inuusuttunul-
lu isumaginninnermut immikkoor-
tinneqarsimasut.
— Meeqqat inuusuttullu anger-
larsimaffimminniit qimagutitillu-
git inissinneqarsimasut Danmarki-
nut pingaarnernut agguarneqarlu-
ni.
»Sanaartornermut pilersaarusi-
ornermullu aqutsisoqarfik« GTO-
p qullersaqarfiani Nuummiittumi
inissinneqarpoq. Illoqarfinni tama-
ni inissinneqarput »Sanaartorner-
mut ingerlatsisut«. Taavalu »Sa-
naartornermi pilersaarusiornermi-
lu immikkoortortaqarfik« Dan-
markimi inissinneqarluni.
Sanaartomermi ingerlatsisoqar-
fiup aaqqissugaanera allanngortin-
neqarmat suliassanik agguaassisar-
nerup ilaa siornatigut Nuummiit in-
gerlanneqarsimasoq, GTO-p im-
mikkoortortaqarfianut Københav-
nimiittumut nuunneqarpoq. Taa-
maasilluni suliassanik agguaassi-
sarneq tamarmi siornatigutut Kø-
benhavnimiit ingerlanneqalerpoq.
GTO-p aaqqissugaanerata map-
persaganngortinneqarnerani ima
allassimasoqarpoqi »Namminer-
sornerullutik Oqartussat sanaar-
tornermut tunngasunik suliaqartu-
ata ingerlanneqarnerani, »Sanaar-
tornermut pilersaarusiornermullu
aqutsisoqarfik« qitiuvoq. Tekni-
kikkut, aningaasaqarnikkut aqutsi-
soqarnermilu suliassanut tunnga-
sut aalajangersimasut, Kalaallit
Nunaanni naalakkersuisunut aqut-
sisoqarfianullu ataavartumik ilisi-
matitsissutigineqartariaqanngitsut
— ilaatigut suliassanik aqutsinerit
aalajangersimasut — »Immikkoor-
tortaqarfimmut« nuunneqarput«.
Lise Byrialsen, Nuup kommuniani
isumaginninnermut siunnersorti.
Lise Byrialsen, socialrådgiver i Nu-
uk kommunes socialforvaltning.
mut naleqqiullugit tailimariaam-
mik arfinileriaammilluunniit amer-
lanerusarput. Taamaattumik aaq-
qissuusseqqinnissaq anguniarlugu
misissuilluta aallartissimavugut.
Aamma septembarip qaammataani
nunatsinni isumaginninnermut al-
laffinni pisortat ataatsimiilerneq,
Keld Stigsen oqarpoq, tamannalu
kommuneqarfiinnaanngitsunit
aammali qitiusumik aqutsisoqar-
fimmit, tassalu Isumaginninner-
mut Pisortaqarfimmit soqutigine-
qartoq unnerlugu.
Nuup kommuniata meeqqanik
inissiisarnermini ulloq unnuarlu
paaqqinnittarfinnut inissittagai 80-
it missaanniipput, inissiisarfiullu-
tik Nuummi børnehjemmet sisa-
maasut, ilaatigulli illoqarfinni alla-
ni børnehjemmit inissiisarfiusar-
puttaaq. Meeqqat ikittuinnaat
Danmarkimi inissinneqartarput.
Ataatsimut isigalugu meeqqat 200-
it missaanniittut Nuup Kommunia-
niit angerlarsimaffiup avataanut
inissinneqarsimapput, amerlaqisut
ilaqutariinnit inissiisarfiusunit isu-
magineqalersarlutik.
Nunatsinni angerlarsimaffiit ul-
loq unnuarlu paaqqinnittarfiusar-
tut Namminersornerullutik Oqar-
tussanit tigummineqartut 13-
iupput.
GTO-p Nuummi siunnersuisartui
Massakkut GTO-p qullersaqarfiani
sanaartomermi siunnersuisartut si-
ornatigut tallimaannaasimagaluar-
tut qulingiluanut amerlineqarput.
Taakkunannga inuit marluk sa-
naartugassanik pilersaarusiortar-
tuupput. Ataaseq boliginspektøriu-
voq. Sinneruttut arfinillit suliaasa
annersaraat sanaartugassanik pi-
lersaarusiornermi siunnersuisuu-
sarlutik kiisalu sanaartugassap aal-
larniummik, pilersaarusiorneqar-
nissaa isumagisarlugu. Aamma sa-
naartugassap pilersaarusiorneqar-
nissaa Nuummi pilersaarusiortar-
tunut namminersortunut suliassiis-
sutigineqarsimagaangat taakku a-
kissarsitinneqarnissaat isumagisar-
paat.
Mininneqartalerput
Suliassanik agguaassisarfiup nuun-
neqarnera Nuummi sanaartorner-
mi siunnersuisartunit toqqissisi-
manngissutigineqarpoq, isumaqa-
ramik nuussinermi suliassat tun-
gaatigut mininneqartalerlutik.
Thorkild Grøndahl Olsen ingeni-
øritut siunnersuisarfimmi »Nielsen
& Rauchenberger«-imi inginiøriu-
soq isumaqarpoq, suliassanik ag-
guaassisarfiup Københavnimut nu-
unneqarnera, nunatsinni titartaa-
sarfiutillitsiunnersuisarfiutillit ta-
marmik suliassakillinikkut malugi-
simassagaat.
— Suliassanik agguaassisarfiup
nuunneragut suliffitsinni suliassa-
killisimavugut. Siornatigut ima in-
gerlalluartigisimavugut allaat suli-
assatsinnik GTO-mit tuniorarne-
qartuarluta. Nunguutsineq ajorat-
ta isumakuluutissaqarsimanngila-
gut.
— Massakkut pissutsit mumissi-
mapput. NammineerlutaGTO-mut
suliassarsiorluta saaffiginninngik-
kutta suliassaqassanngikkaluarpu-
gut. Nuunneqarnera ilutigalugu
pissutsit allanngorput. Qanoq in-
gerlatsisoqarneranik GTO-mit ilisi-
matinneqarsimanngilagut, Thor-
kild Grøndahl Olsen oqarpoq.
Peqatigiiffik pilersinneqarpoq
- Siornatigut suliassat maanngaan-
niit agguaanneqartarput, massak-
kulli Danmarkimiit agguaanneqar-
talerlutik. Tamanna iluarinanngit-
suuvoq Nuussineq ilaatigut pissuti-
gerpiarlugu »Kalaallit nunanni si-
unnersuisartut peqatigiiffiat« piler-
sipparput, Thorkild Grøndahl Ol-
sen oqarpoq.
»Kalaallit nunaanni siunnersui-
sartut peqatigiiffiat«-ni ilaasortat i-
sumaqarput Namminersornerullu-
tik Oqartussat GTO-mik tigusere-
ernerisigut aamma Sanaartomermi
Taarsigassarsisarfimmik pilersitsi-
soqarnikkut pingaarluinnartuusoq
sanaartornikkut suliassat Kalaallit
Nunaanni najugaqartut suliffiu-
taannit isumagineqartalernissaat
Psykolog Anne Lise Egede:
— Immikkut ili-
simasallit tunuar-
simaarpallaaqaat
Tarnit pissusaannik immikkut i-
lisimasalik, Nuummi Siunner-
suisarfimmi PPR-imi pisortaa-
soq Anne Lise Egede, meeqqat
imigassamit ajoqutissarsisinne-
qartartut pillugit apersorneqar-
luni oqarpoq, meeqqat imigas-
samik ajoquserneqareerlutik i-
sumaginerlutaasarnertik ajoqu-
tissarsissutigisimagunikku, taa-
va taamatut eqqorneqarsimasut
amerlaqisut. Pissutsit ullumik-
kut atuuttut ingerlaannassappa-
ta ilimagisariaqarnerarpaa kin-
guaassatta pissutsinik taamaat-
tunissaaq kingornussinissaat.
- Ullumikkut inuusuttoqar-
poq qanoq iliuuseqarfigiumi-
naatsunik. Ilumoorpoq anner-
tunerusumik misissuinissaq pi-
sariaqarmat. Aammali oqaati-
gisariaqarpoq immikkut ilisi-
masallit — tassalu sullissisut —
paasisimasatik pillugit oqaase-
qarnissaminnut saqqummiussi-
nissaminnullu tunuarsimaar-
pallaartartut, mianersorpal-
laartaramik. Isertorneqarsin-
naanngiiarmi meeqqat imigas-
samit ajoqutissarsisartut amer-
liartormata, Anne Lise Egede o-
qarpoq.
Anne Lise Egedep oqaati-
gaattaaq inuiaqatigiit ineriar-
tornerat ilutigalugu ilaqutariit i-
luanni perorsaariaaseq aalajan-
gersimalluinnartoq atuussima-
soq maangaannaq kipitinneqar-
simanermigut massakkut kin-
gunipiloqalersoq. Tassani erser-
sinniarneqarpoq perorsaanermi
ileqquusimasut ineriartornerup
nassataanik kipineqaraangata
— soraarunneqaraangata —
nutaanillu taarteqaratik, taava
ajornartorsiutit annertuut piler-
sartut peroriartornermi mali-
gassaqannginneq pissutigalugu.
— Inuiaqatigiinni imminut i-
kiorsinnaalernissaq anguniarlu-
gu ikiuineqanngilaq. Aamma
perorsaanissamut ikiuinissaq a-
migaataajuarpoq. Tamakkua
kinguneri inuusunnerujartuin-
nartut akornanni malunnarsi-
lerput. Pissutsit ajornerpaaffi-
gisinnaasaanniippugut, arlaati-
gut qanoq iliuuseqarfigineqar-
tariaqartumik. Meeqqanik ila-
ginnaaneq nalinginnaanngitsoq
tassaasorli sumiginnaalluinnar-
neq atuutilersimavoq, Anne
Lise Egede, tarnit pissusaannik
immikkut ilisimasalik, ukior-
passuarnilu nunatsinni meeqqa-
nik immikkut sullittariaqartu-
nik suleqataasimasoq taamatut
naggasiivoq.
Store vogne I

»21818«
Døgnvagt
minitransport
Arfinileriaammik
amerlanerusunik
meeqqanik
inissiisoqartarpoq
Meeqqanik inuusuttunillu isumaginninnermut Nuup
kommuniata ukiumut aningaasartuutigisartagaasa 16
mio koruunit pallippai, meeqqallu inissittariaqakkat
200-it missaanniillutik