Atuagagdliutit - 12.08.1987, Page 9

NR. 33 1987
ATUAGAGDLI UTIT/GRØNLANDSPOSTEN
9
Naalakkiineqarneratuut naalagissat issiavinnut saarlernut issaajartorput.
Som statister i en filmoptagelse rykker menigheden op på de forreste rækker som befalet.
Naalagiarneq pisoqaqisoq
TV-kut immiullugu
Naalagissat naalagiarnerminni ilitsersorneqartariaqartarput
Sapaatiummat augustusip 9-ani
Nu tun in i ilagiit alutornavissumik
naalagiartinneqarput. Assiliissutit,
qullersuit kabelillu oqaluffiup ilua-
ni kisimik takoqqupput. Naalagiar-
neq arlaleriarluni kipitinneqartari-
aqartarpoq immiussinerit aamma-
looqqittariaqartarmata. Naalagis-
salli tamanna soqutigerpiarnagu
suleqataalluarput.
Sapaat taanna naalagiarneq a-
kunnerit pingajuata affaanik sivi-
sussuseqartoq. Qallunaat TV-at
nunatsinni pinngortitalerinermut
tunngasumik assiliiartortoq iluat-
sillugu naalagiarnermik immiussi-
voq. Aaqqissuisoq H.P. Andersen
immiussinissamik isumassarsisuu-
voq. H.P. Qallunaat Nunaanni aal-
lakaatitassiamik naalagiarnermik i-
malimmik qaammammut ataasiar-
luni takutinneqartartumi aaqqis-
suisuuvoq.
Puigunaatsumik
Naak palasip naalagiarnerup TV-
kut immiunneqarnissaa sapaatip si-
uliani ilimasaarutigereeraluaraa
naalagissat ikittuinnaapput 50-it
missaaniillutik. Taakkulu puigu-
naatsumik naalagiartinneqarput.
Naalagissat oqaluffimmut iseraa-
ngamik takusatik upperinngingaja-
vittarpaat. Takoqqaagaasa siuller-
sarisaat kabelersuit qernertut na-
termiittut. Oqaluffiup initaanut i-
sertinnatik »kuisittut utaqqisarfi-
at« ulappuffioqisoq silaqquttar-
paat. Ineeraq TV-mi immiussisar-
feeqqatut aaqqissorneqarsinnaa-
voq.
Angutit ulapputeqisut taqqama-
niipput. Siutequtaasaqarput qanii-
salu silatinnguanni oqaluttarfeqar-
lutik immiussissutinik. Ineeraq
timmisartup aquttarfianut assingu-
neruvoq. Oqaluffiup initaanut ap-
pakaalluni suli tupinnarnerusumik
siumugassaqarpoq.
»Eqqanaraluttuaq«, isaasut o-
qartarput. »Issiavik peersimavaat«
alla narratsassimaarluni isussupoq,
issiaviullu inaani assiliissussuaq ta-
koqqusaaginnavissoq tikkuarlugu.
Inip qeqqani assiliissutip aappaa
ippoq. Saamiatungaani igalaap
saavini sisamani qullersuit inissin-
neqarsimasut. Naalagissat takusa-
tik tupigusuutigeqalugit siammar-
lutik issaapput.
Pisuusaartissavarput
Palasi Ulrik Møller inip tunuatu-
ngaaniit puttuppoq tussiutit tigum-
miarlugit. Ilagiit saavannut qeqqis-
sinnarluni oqaluussilerpoq. »Una
naalagiarneq allatuttaaq naalagiar-
nertut pivoq. Kisianni trinitatip sa-
paataasa 13-ani pisuusaartissavar-
put tassa qaammatip tullissaani pi-
suusaartillugu. Taamaasiussaagut
naalagiarneq qallunaat TV-annit
immiunneqassammat. Aallakaati-
tassiaq qallunaat kalaallillu TV-
anni taamanikkornissaani sapaam-
mi aallakaatinneqarumaarpoq«.
Immiussinermi nalunartoqartar-
mat naammagittaqqussavassi«, Ul-
rik Møller nangippoq, »naalagiar-
neq naamassippat issiaannarallas-
saasi
imaassinnaammat ammaartumik
immiusseqqittariaqassalluta. Ani-
soqassappat nalunaarfigineqaru-
maarpusi«. Palasi naammassigami
tunuarpoq. Kinguninngua pattat-
toq isaatitsilluni pattalerpoq.
Minutsip ataatsip isaatitsilluni
pattannini naagaalu qulliit qamip-
put. Assiliisut tunuariarput nalu-
naarniarlugulusooq assiliissutitik
assiliisinnaajunnaartut.
Aallaqqaataaniit
Palasi Henrik Wilhjelm kuisittut u-
taqqisarfianniissasoq iserpoq ila-
giillu saavannut qeqqeriarluni nas-
suiaalerpoq:
Ajoraluartumik utaqqiiaartaria-
qassaagut sarfaaruttooratta, neri-
ussaagut erniinnaq ingerlaqqisin-
naassalluta. Aallaqqaataaniit isaa-
titsinermiit aallarteqqissagut«.
Naalagissat utaqqinerminni sani-
litik isussuuppaat erniinnarlu isus-
suarpalunne kisimi tusarsaalerpoq.
Kiisami qulliit ikipput. Assiliisut,
palasi, pattattoq naalagissallu pia-
reersalerput.
Tamarmik aatsaat naammassiso-
riniarlugit immiussinermi aqutsi-
soq H.P. appakaateratarpoq naa-
lakkiillunilu: »Naalagissat issiavin-
nut saarlernut issaateqqugaluar-
pakka«.
Palasi Wilhjelm qangali pisse-
reerpoq nutseralunilu. Naalagissat
aaqqissuisup naalakkiutaa pissusis-
samisoortiinnarpaat. Filimiliaritit-
tartullusooq naalakkerneqarsima-
sutut nikutserput issiavinnullu
saarlernut issaallutik.
Qamittooqqipput
Naalagissat iluamilluunniit suli is-
saanngitsut qulliit aappassaanik
qamipput. Naalagissat tamatu-
muuna anersaammerujussarput.
Taamaasiniariartut qulliit ikeqqip-
put.
Assiliiviit aallartinneqarput. As-
siliisut imminnut qungujoruupput.
Pattattup isaatitsineq appippaa. A-
joqi Keld Holm qinnussivoq. Taa-
valu naalagissat tullinnguupput.
Naak ikikkaluaqalutik qiiaammi-
naannartumik tusarneqalutik ap-
pipput, qularnanngitsumik Dan-
markimi TV-kut isiginnaartut alu-
torsaatigisassaannik.
Tussiutit aammaaqqillugit
Akunnerup affaa ingerlareerpoq.
Naalagiarnerup sinnera pissusissa-
misut ingerlavoq pattattup aniatit-
silluni appinnera tikillugu.
Pattalluni aallartinniariartoq pa-
lasi Wilhjelm iseratarpoq, palasilu
Ulrik Møller usserarpaa unitsitseq-
qullugu. Pattattoq usserfigineqar-
poq erniinnarlu pattagunnaarpoq.
Wilhjelm ilitsersuipallappoq. Si-
ullermik palasimut taava pattattu-
mut naggataatigullu naalagissat
saappai oqarlunilu: »Tussiutit ta-
maasa uteqqittariaqarpagut taava
naammassiumaarpugut«.
Naalagissat aammaarlutik tus-
siutit tallimat tussiaqqikkujaat.
Tussiut naaneqarniariartoq palasi
isaaffiup tungaanut tunumut qivi-
artarpoq immiussinerup iluatsissi-
manera qularnaarniarlugu. Ajorsi-
manngikkaangat tussiutip tulliata
aallartinnissaa nalunaarutigisar-
paa sikiimilluni.
Qiimasumik naggasiineq
Naak naalagiarnermi pisoqaralua-
qisoq naalagissat sumik isuman-
ngitsuusaarput. Taamaallaat pat-
tattuata tulleriisiinnavillugit tussiu-
tinik atueqattaarsimasup kiagule-
riarami jakkini peertariaqarpaa. U-
lappuseriarami pattagiarsuaq kal-
luarpaa nipiliortillugulu. Taamaal-
laalliuna naalagissat tissitsallutik
qungujoruukkamik.
Palasi Henrik Wilhjelm naalagiarnerup nalaani arpasukaartuarpoqpalasi,
pattattoq ilagiillu ilitsersorniarlugit.
Pastor Henrik Wilhjelm var på farten under hele gudstjenesten. Han skulle
instruere pastoren, organisten og menigheden mens optagelserne gøres klar.
Inuk nersortarialik
peeruppoq
Gerth Rosing
Nalunaarasuartaaserisuuneq
soraarneq Gerth Rosing, Nuuk,
toquvoq sivisuumik napparsi-
masimalluni, 69-inik ukioqar-
luni. Gerth Rosing inuusima-
voq soqutigisarpassualik. Kom-
munaalini politikeritut peqati-
giiffinnilu siulersortaasutut
malunnaateqarsimavoq ukior-
passuarni. Nuummi kommu-
nalbestyrelsimi ilaasortaavoq
1955-imit 1963-imut, ukiut siul-
liit sisamat siulittaasumut tulli-
ulluni. Peqatigiiffinni siulersor-
taasutut eqqaamaneqartussaa-
voq, Kalaallit Nunaanni Timer-
sortartut Kattuffianni siulittaa-
sut siullersarimmanni. Nunat-
sinni timersornikkut peqatigiif-
fiit pisoqaanerpaat ilaat Aqigs-
siaq siulittaasuuffigiga, 1953-
imilu toqqagaavoq Kalaallit
Nunaanni Timersortartut Kat-
tuffianni aallarterlaami siulit-
taasutut.
Gerth Rosingili tamanit an-
nermik eqqaamaneqartussaa-
voq inuttut allanik nuannaaler-
sitsinnaalluni qiimasutut. Oqa-
lualaallaqqissorujussuuvoq
taamaakkamilu katerisimaar-
tuni akuugaangami erniinnaq
qeqqarlersanngortarluni. Aam-
mali inuuvoq nipilersornermut
piginnaassuseqarluartoq nali-
minilu nunatsinni banjullaqqi-
nerpaaq.
Telegrafistitut nunatsinni aq-
qutissiuussisut ilagaat aamma
silasiornerup tungaatigut taa-
maalluni. Kalaallit tuluttut pi-
sinnaasut siulliit ilagaat. Sor-
sunneqalermat privatimik tu-
luttut ilinniarpoq amerikkarmi-
ut nalunaarasuartaaserisoqati-
ni atassuteqarfigisinnaajumal-
lugit. Tamatuma nalaani nu-
narput pingaaruteqarluinnar-
tuuvoq silasiornerup tungaati-
gut, uatsinni sila aaliangiisuu-
sarmat sorsukkiat iluatsitsisin-
naanissaannut. Gerth Rosingip
raadiuulerisoqataasa amerik-
karmiut taamani tupigusuutigi-
saqaat kalaallip toortaalluni
nassitsinermut kutsisimanngis-
susia. Paasinermi saperpaat e-
skimooq tamatumuuna sune-
qarsinnaanngimmat.
Ilasseraartuugami Gerth Ro-
sing ukiut ingerlaneranni ikin-
nguterpassuaqalersimavoq si-
nerissami, Nunani Avannarler-
ni kiisalu nunani allani. Ikin-
ngutit taakku maanna maqaasi-
sussanngorpaat inuk naleqan-
ngilluinnartoq. Pissutsinilu at-
tappaa naggataa tikillugu. Ki-
ngullermik takuganni pisarner-
misunaasit qiimalluni qiviar-
paanga. Nalinginnaanngilarlu
inuk taamaassinnaasoq, massa
toqu ajapereerlugu nukillaa-
ngaarsimagamilu nammineer-
luni siniffimmini illuanut saas-
sinnaajunnaarsimalluni allaat.
Angut nersortarialik inutsia-
lassuarlu peeruppoq. Uagut i-
kinnguterpassuisa taassuman-
nga eqqaamasavut pigissavavut
qujaniarnikkut.
Jørgen Fleischer