Atuagagdliutit - 12.08.1987, Side 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 33 1987
Qaqugu timersorneq
akissutisissava?
Ukiup annersaani 1986-ip ingerlanerani naalakkersuisoqarfiit
allaffiini assigiinngitsuni sipaarniutit assigiinngitsut ingerlan-
neqarput. Tunulequtaa ajunngikkaluarpoq: Tassa — siunerta-
nut pitsaanerpaagaluanulluunniit — aningaasat atukkat amer-
lavallaarmata Landskassip isertitaanut sanilliullugit.
Angisuut mikisullu misissorneqartarput. Sipaarniutaasin-
naasunik allattuiffiit issutsikkaluttuinnarput, siunnersuutit ute-
qattarput. Amerlanersaat utertinneqartarlutik. Taakkua ilaat
akuerineqartoq naggataagullu aalajangiunneqartoq, tassa Ka-
laallit Nunaanni Timersoqartigiit Kattuffiata tapiissutisiassaa-
sa millionit affaannik ilanngarneqarnerat.
Taannarpiaq sipaarniarneq tamaat ataatsimut isigissagaanni
aningaasartai taama amerlavallaanngitsigisut qularnanngitsu-
mik maluginiarneqarpallaarsimanngilaq. GIF-ili erniinnavik
qisuariarpoq: Sooq aamma timersornerpiannguaq?
Ikililerinerit eqqartornerlunniarneqanngillat. Kialuunniit so-
qutigisarinavianngilaa pisortat tapiinissaat, inuiaqatigiit akis-
saqartinngippassuk. Kisiannili millionit affaannik ikililerineq
inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut sunnguamilluunniit
sunniuteqanngilaq, paatsoorneruvoq, immaqaluunniit sianiilli-
ornerulluni. Inuiaqatigiit soqutigisariinnarsinnaavaat sapinngi-
saq tamaat timersornerup peqqinnarlunilu qiimanartup inger-
lalluarnissaa aammalu 15.000nik ilaasortaqarluni Kalaallit Nu-
naanni Timersoqatigiit Kattuffiat Kalaallit Nunaanni peqati-
giiffiit annersarinngikkaluarlugu peqqinnarnersaraat.
Silarsuarmi tamarmi nunat tamarmik timersorneq tamaviaa-
ruppaat. Inuiaqatigiittut innuttaasut timersortarnerat aammalu
inuussutissarsidtigalugu timersortartut pikkorinnerpaat. Inuia-
qatigiit soqutigisaraat — peqqinnissaq inuummarinnissarlu
piinnarnagit kisiannili aamma nunanut allanut nittarsaannissaq
pillugu. Nunat assigiinngitsut arsaattarneranni Danmarkip inis-
sisimanera ukiuni kingullerni Danmarkip ilisimaneqalernera-
nut nunanullu allanut niuerneranut qanorsuarluunniit akiliillu-
ni tuniniaaniartarnermut sanilliullugu iluaqutaanerusimavoq.
Qanorluunniit eqqarsassagaluaraanni sianiilliorneruvoq timer-
sorneq sipaarniuteqarfigissallugu aammalu namminersornerul-
lutik oqartussat aningaasartuutaannut allanut sanilliukkaanni
eqqortuunngilaq. Akerlianik timersornermut tapiissutit anner-
tusisariaqarput, Team Grønlandimik taagorneqartoq iluamik
ingerlaqqullugu. Nunat tamalaat timersoqatigiittarnerini ka-
laallit peqataasarnerata aalisakkat puisillu amii tunisaaneruler-
sissavai akisoorsuarnik annonceqartarnerminngarnit.
Ulloq 20. januar Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuf-
fiata namminersornerusunut allakkamini nassuiaatigaa ikilile-
rineq sunik kingunipiloqarumaartoq. Oqaluttuaraat pissar-
tanngorniunnernut peqataasussat ikililertariaqalissasut, pisor-
tassatut ilinniartut affaannanngortittariaqassasut, sungiusaa-
sussatut dommerissatullu ilinniartitsineq annikillilertariaqalis-
sasoq aammalu inuusuttuaqqat timersornikkut suliniuteqarfi-
ginerat annikillilertariaqalissasoq.
Suli ullumi — ukiup affaa qaangiuttoq — GIF annikinner-
paamilluunniit akissutisisimanngilaq. Soorunami qinersivugut
sulilu naalakkersuisoqarfiit akornanni suliassanik agguaassi-
neq naammassilluarneqarani. Timersortartulli taama sivisuti-
gissumik atugarliortittariaqanngillat. Qineqqusaarnermi timer-
sorneq tapersersugassatut taakkartorneqarpoq isumalluarsaa-
risumik partiit tamarmik tungaannit. Ajornassanngikkalua-
qaaq GIF-ip allagai akissallugit — aningaasallu pisariaqartin-
neqartut nassaarissallugit. Qularnanngivissumik timersorneq
sipaarniuteqarfigineqarsimanavianngikkaluarpoq sianigine-
qarsimasuuppat maanaannakkut qinersisoqarumaartoq. Ilami
timersortartorpassuaqarpoq taaseqataasinnaasunik.
11.1.IT isn minut \(>-imi uqulliiuicnmil ilunnuiilussiuriiik
iKialsu Ku lian ii<>orliii>u niikiiiuiiillii<>iilu. \a<i«|issiiiso-
quiTimnii iialiliisiiiiiaanisiippuuiil, smil lauiaasaiiaiiissin-
naa i i mi a 11 u u i l. Kinaassulsil isi-rlmissimiaax ial. oqalliu-
iicriiinlli aa(|(|issuisorisalla alil smnilii na junaqnnicril na-
limiigillariaqarpaa.
Kalaalinngorsaaneq
oqaaseq sallu
Allattoq Lars Ole Olsen, Nuuk
Lars Emili oqaluttuarpoq kalaa-
linngorsaaneq pillugu. Uanga siul-
lermik tusartalerakku assorsuaq
torrangeqaara. Uangummi kalaali-
usugut qallunaatut inooriaaseqa-
ratta ajoraluartumik. Massakkul-
luunniit kalaallisut allanneq nalu-
vugut, uniffiit sukkut atorneqar-
tarnersut naluarput. Qallunaatut
allanneq kisiat sammisarparput,
sukumiisumik kalaallisut allanneq
qasupinnermik samminerusarlugu.
Tassani aamma amigaatigeqaa-
gut kalaallisut ilinniartitsisut ilinni-
arluarsimasut. Unaanamaluginiar-
tagara, namminersulersimavugut,
assullu tamanna Siumukkunnik
tanngassimaarutigineqaqaaq.
Tanngassimaarut illua’tungeqar-
poq. Namminersulernerup kingu-
nerani qallunaarpassuit nunatsin-
nut nutsertippasi. Uangulluunniit
massakkut inissaarulluta.
Kiisa aamma aviisitoqarput uan-
ga pingaartitara, kiisa kalaalinn-
gorsaanerup kinguneranik qallu-
naamik inuttalerpaat. Ila qangatut
uagut sianiitsuujunnaarpugut. A-
tuartuulluta naalakkersuisoqarfin-
nut pulaaratta kalaallimilluunniit
ataatsimik takunngilanga. Ilaajoq,
allaanngilaq Danmarkimi allaffe-
qarfissuit ilaannut isiinnarluni.
Soormiuna Inuit Ataqatigiit an-
guniagaat anguneqarsimanngit-
soq? Immaqa Nuummi Taxanut si-
aneraanni kalaallisut oqaasillip ti-
gusassagaluarpaa.
Ila kalaalinngorsaaneq oqaaseq
taanna qaqugu piviusunngussava?
Immaqa uagut kingulissatta aat-
saat angussavaat? Immaqaluunniit
kalaaliusugut nungussuugut — qa-
noq aamma! Atorfiit annerit ka-
laallinut ilinniarsimasunut. Soorlu
AG.
Kalaalinngorsaaneq piviusunn-
gorli oqaasiinnaajunnaarluni. I-
kinngutinnersumik, kalaaliussu-
sermik pingaartitsisoq.
Arnat kattuffeqalerta
A Ilat tut Carla Rosing Olsen aamma Makka Karlsen
Aasivik ’87-ip ingerlanneqarnerani
eqqartukkat ilagaat arnat angutillu
atugaat. Arnat angutillu immikkut
ulloqartinnerisigut oqaluuserisatut
saqqummersutut ilaavoq arnat nu-
natsinni kattuffeqalernissaat.
Nunatsinni arnat suliniaqatigiif-
fii nalunngilarput arlaqaqisut, taa-
sinnaavagut Arnat Suleqatigiit, Pi-
niartut Aalisartullu Nuliaasa Aap-
paasalu Peqatigiiffii, Savaatillit
Arnartaasa Peqatigiiffiat, Arnat
Peqatigiit (kattuffeqartut) qular-
nanngitsumillu arnat suliniaqatigi-
iffii allat piupput tusaamanngiin-
nakkagut.
Suliniaqatigiiffippaaluit arnanit
ingerlanneqartut nukinnik peqar-
put siassimasunik kattuffeqaler-
nikkut eqiterunneqarsinnaasunik
angusaqarfiulluartumillu atorne-
qarsinnaasunik.
Aasivik ’87-imi arnat peqataasut
ilaasa siunnersuutigaat Sisimiuni
septemberimi arnat ataatsimeersu-
arnissaanni nunatsinni arnat kat-
tuffeqalernissaat anguniarneqassa-
soq. Tassanilu arnat Aasivik ’87-
imi peqataasimasut marluk taman-
na saqqummiutissagaat siunniun-
neqarpoq.
Arnat issittormiut suleqatigiitta!
Nunatsinni arnat kattuffeqalernit-
sigut angusinnaavarput annerusu-
mik sunniuteqalernissarput, ta-
mannalu sukkulluunniit pisinnaa-
voq nunatsinni annertuumik aalaj-
angigassatigut, politikkikkut allati-
gulluunniit suleqataanikkut pisin-
naalluni.
Kattuffeqalernitsigullu angusin-
naasatta aamma ilagaat annerusu-
mik sukumiinerusumillu nunatta a-
vataani arnaqatitta suleqatigiler-
nissaat. Siullertut suleqatissatut isi-
gilluinnarpagut arnat issittormio-
qatigut, tassami arnatut issittormi-
utut atukkagut assigeeqaat taamaa-
lillunilu suliniutissagut taakkuullu-
tik.
Isumaqarpugut piffissanngortoq
nunatsinni arnat kattuffeqalernis-
saannut. Taamaattumik septembe-
rimi arnat kattuffeqalernissatta eq-
qartorneqarnissaat qilanaaraarput
piviusunngortinneqarnissaalu tut-
suigalugu.
Pisortat aningaasaa-
taannik atornerluineq
Qallunaat aviisersuisa ilaanni JyL
landspostenimi 26. juli 1987-mi
saqqummersumi tupaallaatigisan-
nik takuara Maniitsup Kommunia
sulisussarsiorluni ussassaarusiorsi-
masoq 95 x 265 mm-isut initutigisu-
mik. Ussassaarutip imaraa overas-
sistentimik pissarsiorneq. Atorfim-
mut qinnuteqarfissaq kingulleq ul-
lulerneqarsimavoq 27. juli 1987,
tassa ussassaarutip aviisersuarmut
ussassaarusiunnerata aqaguani!
Qinnuteqarfissalli sivikilluinnar-
nera tupaallaatigivallaanngilara,
annermilli uissutigisimallugu paasi-
lerakku ussassaarut taanna aviisimi
pineqartumi quppernermi 6-imi
(sektion 3) qallunaatut oqaaserta-
lerneqarsimariarluni aamma qup-
pernermi 4-mi kalaallisut oqaaser-
talerneqarsimammat.
Kommune pineqartoq aviisimi
pineqartumi ullormi pineqartumi
aamma allamik sulisussarsiorluni
ussassaarusiorsimavoq, tassanili
qinnuteqarfissaq kingulleq ajor-
pailaanngitsumik piffissalerneqar-
simavoq. Qallunaatuinnaallunilu.
Aviisimi pineqartumi ullormilu
pineqartumi ussassaarutit katillugit
13-it nassaassaapput, amerlanerit
pisortanit sulisussarsiornerullutik.
Maniitsup kommuniata taama
ussassaarusiorsimanini aningaa-
sarpassuarnik akilersimassavaa.
Qallunaammi aviisersuini ussassaa-
rusiorneq akisuupilorujussuusar-
poq, minnerunngitsumik Jyllands-
postenimi. Kommunilli innuttaasu-
nut/akileraartartunut matuma ki-
ngorna nassuiaatigisariaqalinngin-
nerpaa, soormi Qallunaat Nunaan-
ni qisuariarfigineqarunnanngitsu-
mik kalaallisut oqaasertalerlugu
ussassaarusiorsimanini?
Ikinngutinnersumik inuulluaq-
qusillunga,
Peter Gr. Samuetsen,
Nuuk 27. juli 1987.
Quj assut
Asasatta Emilie Jeremiassenip to-
qunerani misiginneqataasunut te-
legraminut ilisaanerani najuuttor-
passuarnut, naasorpassuarnut,
minnerunngitsumillu napparsim-
mavimmi sulisunut tuppallingaar-
luta inuulluaqqusivugut.
Elia, Ingeri, Mikili, Piita, Edvar-
di, Bikkitta, Tina Inunngulu.
Umiarsuaq nakkutilliissut »Astor« takornarianik europarneersunik
500-it missaanniittunik ilaasoqarluni nunatta imartaa qimaqqam-
merpaa. Umiarsuup taassuma allaat Uummannaq tikissimagujaa,
takornariallu nunamut ikaarsimapput. Ikaartut nerrivinnik, issia-
vinnik alanngersaatinillu nassarsimapput umiarsualivimmut inissi-
ortukkaminnik. Tassani tikeraat illoqarfimmiunit cacao-isortitsisi-
mapput. Tikeraarneq iluatsilluarsimavoq Arnallu peqatigiit takor-
narianut tuniniagassatik tamarluinnaasa tunisimavaat.
Krydstogskibet »Astor« med omkring 500 europæiske turister har
igen forladt grønlandske farvande. Skibet nåede helt op til Uum-
mannaq, hvor alle turisterne var i land. Med sig havde de borde, sto-
le og parasoller, som blev stillet op ved havnen. Her inviterede
gæsterne byens befolkning på varm chokolade. Besøget var meget
vellykket og Kvindeforeningen fik solgt at, hvad den havde samlet
sammen med henblik på salg ti! turisterne.