Atuagagdliutit - 12.08.1987, Side 11

NR. 33 1987
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
II
Jens Lyberthimut
allakkat ammasut
A Ilat tog Hans Christian Lynge, allaffimmioq, Nuuk
Sermitsiaq nr. 30 julip 24,-anni
1987-meersoq atuareerlugu, immi-
nut noqinneq sapilerama, Jens Ly-
berth makkunatigut inussiarnersu-
mik isummat paaserusukkaluarpa-
ra.
Oqaaseqaatiginiakkakkali anit-
sinnagit matuminnga nassuerfigeq-
qaarusullutit.
Jens Lyberth, Namminersorne-
rullutik Oqartussat 1. maj 1979-
simili eqqunneqarmata, naalakker-
suisutta akornannit ilaasortamit
aatsaat
taamak isumalluartinneqartigiler-
lungalu ilinnik neriuuteqartinneqa-
lernermik misigitinneqartunga.
llami misigisimalersissimavar-
ma, uagut »kalaallit« nunannguat-
sinni ineriartortitaasumi ilumut a-
torfissaqartinneqartugut. Ulluin-
narnilu suliatta suugaluartulluun-
niit qanoq naleqartiginerat. Inuia-
qatigiittullu kalaallisut nunarsuatta
avataaniittunut inuiassuarnut nal-
lersuukkiartornissatsinni immitsin-
nut pinngitsoorsinnaannginnerput,
aatsaat naalakkersuinikkut quller-
satta akornannit taamak ersaritsi-
gisumik naqissuserneqarmat. Toq-
qissisimanerulersutullu misigisima-
lersissimavarma, ilumullu inuttut
kalaallisut imminut tatiginerungaa-
lersissimallunga. Qujanaq Jensi.
Taava Sermitsiami ilanngussat
pillugu makkuninnga eqqarsaater-
suuteqalaarumavunga. Uangaan-
naanaagunanngilarlu ilinnut qin-
nuteqarfiginnikkumasoq matu-
minngai piffissaq »siullerpaaq« a-
torlugu uku kinguliini taaneqartus-
sat — anguniagaasimasut — eqqu-
utsinneqarnissaat piviusunngortin-
neqarnissaallu sulissutigeqqullugit.
llumummi ullut nalliussimap-
put, ullormilu ataasiinnannguamil-
luunniit kinguarteqqittariaqaratik,
kalaallit sulisartut, nunatsinni
nunaqavissut
sulisinnaasunit tamanit salliutinne-
qarlutik suliaqartariaqarfiat. Ka-
laalermi sulisinnaassuseqarnermi-
nik tatigineqartoq sapinngilaq.
Qallunaanillu suliffissanik arsaar-
tuiinnartunit sulilluarnerusinnaal-
lunilu naammassisaqarnerusin-
naammat. — Nunamini pissutsinik
ilisimaarinnilluarnini pissutigalu-
git-
Kalaallit Nunarput qallunaat
naalagaaffiata iluani immikkoor-
tut ilaattut ukiut 40-ngajaat matu-
ma siornatigulli ineriartortinneqa-
lerpoq. 1948-imi statsministeriusi-
masup Hans Hedtoftip landsråde-
mik ataatsimeeqateqareernerata
kingunerisimavaa, Grønlandskom-
missioniliortoqarnera.
Kommissioniliaasullu suliami-
nut siullerpaanut ilagitillugu naam-
massisimallugu, nunatta ukiuni 15-
ini tulliuttuni ineriartortitaanissaa-
nut 2-300 milliunit nalinginut naat-
sorsuusiorsimaneq.
Mannalu malugineqarli:
Taamani kommissionip siunertaa
tassaasimammat:
»kalaallit namminneq nunamik in-
erisarneqarnera ingerlatilerumaa-
raat«.
Ullumikkulli ukiut 40-rorsuit qaan-
giussimaleraluartut,
suli
kalaaleq suusupagineqarluni nika-
narnerutinneqarluni akisussaaffe-
qannginnerarneqartuarlunilu nu-
nami ineriartortinneqarnerani inui-
aqatigiit tamat akuerisinnaasaannit
peqataatinneqalersinneqarsimann-
gilaq.
Sunali pissutaatinneqartuarpa
kalaallip taamak nikanartuutinne-
qartuarneqarneranut? — Uffa-
massa kalaaleq nammineq nunami-
ni »tatigineqarnermik inuppalaar-
tumik isaasiffigineqarluni« pigin-
naassuseqarluaraluartoq sulisin-
naassuseqarluaraluartorlu. Ulluin-
narnimi pissutsinik ilisimasaqann-
gilluinnartunit (aamma qallunaat
amerlanerpaat tamanna soqutigisa-
rinngimmassuk, aningaasarsini-
aannavikkamimmi) kalaaleq
qaammarsagaanikkut ilinniartitaa-
nikkut sulinikkullu peqataalluar-
nissaraluanik, »qallunaanik im-
minnut kunngiaqqatut isigiuartu-
nit« assammik tatineqartutut ilillu-
ni assersorneqaraluttuinnarmat.
Taamatullu ullumi kalaallip nu-
namini pineqarnera (-
rtuarneqarnera) Jens Lyberth, illit
aamma tassa akuersaaginnarniar-
piuk?
1948-imi Grønlandskommissioni
pilersinneqarami siunertarisima-
saanut ullumikkut pissutsit paarlat-
torluinnaanut ingerlajuarnerat, ilu-
mut nunatsinni naalakkersuisuti-
gut qulliusunit isiginngitsuusaarne-
qartuassanerluni? llami nammin-
neq ajunngitsussarsiassatut pissar-
siarisatik naammagigamikkit, qi-
nersisumit inuttut pisinnaatitaaffi-
gisaralui annerusumik soqutigisa-
qarfiginngikaanukua.
Uannullu kalaaliulluartutut inui-
aqatigiinnilu inuuffigisatsinni suti-
gut tamatigut malinnaaniarsarisu-
mut, ima oqarnissaq assut usser-
nartorsiornarpoq: ilumut kalaaleq
ukiut 40-rorsuit matuma siornati-
gut nunami siunissaani ingerlatitsi-
lerumaartussatut piukkunneqarsi-
masoq, ullumikkut sapersutut isigi-
neqalersimanerami? Taamatullu
eqqarsaateqarneq kalaallimit ki-
milluunniit akuersissutigineqann-
gisaannarli!
Jens Lyberth Sermitsiami aam-
ma ilaatigut ima oqarputit:
Ukiut tallimat ingerlaneranni sa-
naartornermi kalaallit sulisartut a-
merlanerit suleqataasinnaalersinni-
arnissaat anguniarneqassasoq. Isu-
ma kusanaq »aammami taamaatta-
riaqalerfissaanut ullut nalliussi-
mapput«, naak ukiunik untritillit
kuartiinik qallunaat nunatsinni ilu-
arusutsinneqarnerunissaat pinerul-
lugu kinguarsarneqarsimagaluar-
toq. Jens Lyberth aperilakkit, suli-
sartut pitsanngorsaaffigineqarnis-
saasa saniatigut, inuiaqatigiinni su-
lisuusut allat qanoq pineqassap-
pat? Soorlu assersuutigalugu allaf-
fimmiut! Tamatta nalunngilarput,
sulisartunit suliassat suugaluartut
pitsaasumik naammassineqarsin-
naanngimmata, allaffimmiunit su-
liarineqaqqaarsimanngippata.
Apeqqut sukumiisumik akine-
qarnissaa soqutigisaqarfigaara,
pissutigalugu uanga nammineq al-
laffimmiuugama.
Jens Lyberth, Sermitsiami ilann-
gussat soqutiginartoqaqisoq qiim-
maallannartoqaraluaqisorlu, taa-
maattorli akuersaarnanngilluin-
nartumik ilami allaat ima oqaase-
qarfigerusunnartumik »keermi-
aasiit« kalaallimut sulisinnaassuse-
qarluartumut mitallernerusoq ma-
miatsatsitsinerusorlu, imatut oqa-
ravit: »Tamatumani isumagine-
qanngilaq sulisartut nunanit allane-
ersut mattunneqarnissaat«.
— Taamatut eqqarsartaaseq
qangarnisaavallaalereerlunilu ul-
lutsinni kalaallip nammineq nuna-
mini sulisariaqaraluartup immik-
koortitaajuarneranut akuersissuti-
ginninnerummat, kalaallimullu ni-
kassaanerulluni. Ullutsinnilu ka-
laallimit kimilluunniit akuersaar-
neqartariaqanngilluinnarluni.
Asasakka nunatsinni naalakker-
suinermi oqartussaasusi, inuiaqa-
tikka kalaallit sinnerlugit pisus-
saanngikkaluarlunga, ilungersor-
tumik matuminnga qinnuigerusup-
passi, — taamani taamanersuarli
— ukiut 40-rorsuit matuma siorna-
tigulli Grønlandskommissioniliaa-
simasup siunertarisimasaralua ul-
lumikkut paarlattorluinnaanik in-
gerlanneqartoq piffissat siuller-
paaq atorlugu, taamani siunertaa-
sumut anguniagaasumullu sammi-
sinneqalerseqqullugu. Imaattu-
mik: »Kalaallit namminneq nuna-
mik inerisarnera ingerlatissavaat«.
llumummi uangaannaanaviann-
gilaq ima isumaqartoq. Inuiaqatit-
ta qallunaat, kalaallit ullumikkut
taamak piumasaqarnerput, akuer-
sissutigiinnartariaqaleraat eqqar-
torqqittariaqanngitsoq,
tassa asu!
Inuiaqatitsinnut qallunaanut,
kalaallip nammineq nunamini suli-
sinnaasunit
tamanit
salliutinneqarluni sulisariaqarner-
minik piumaqalerneranut akerliul-
lutik »immikkoortitsineraallutillu«
suaartartunut, namminneq qallu-
naaqatimillu iluarusunnerunissaat
tamanit salliutinneruinnarlugu o-
ruluuteqartunut, makku nunatta
ineriartortinneqarnissaa aallartin-
neqanngikkallarmalli, qallunaat
namminneq naalakkersuinikkut
qullersaasa tungaanniit aalajangi-
unneqareerlutillu anguniagassatut
siunnerfigineqareersimasut eqqaa-
maqqunarput:
Siullermik:
1948-imi Grønlandskommissioni
nunatta silarsuarmut avammut am-
magaanissaanut kissaateqarami i-
matut anguniagaqarsimammat:
»Kalaallit namminneq nunamik in-
erisarnera ingerlatilissagaat, ukiut
15-nit aallarnersaaffiusut qaangi-
uppata«.
Aappassaanik:
Qallunaat naalagaaffiata inatsisaa-
ni tunngaviusuni 5. juni 1953-
meersuni, immikkoortuini imatut
allassimasoqarpoq: •
a) Par. 1: Inatsisitiguttunngaviu-
soq taanna Qallunaat naalagaaffe-
qatigiiffianut tamarmut atuuppoq.
b) Par. 70: Kinaluunniit upperi-
sani nagguvigisaniluunniit pillugit
innuttaasutut naalakkersuinermilu
pisassarititaasut pisinnaanissaanik
minnerusukkulluunniit arsaarne-
qarsinnaanngilaq.
Pingajussaanik:
Nunarsuarmi tamarmi inuit pisin-
naatitaaffii pillugit nalunaarut,
FN-imi decemberip 10,-anni 1948-
imi akuersissutigineqartoq, immik-
koortumut siullermut oqaatigisan-
nut (kalaallit namminneq nuna-
minni sulisussanit tamanit salliutin-
neqarluni sulisuusariaqarnerannut
atatillugu) makku ilanngunneqas-
sapput:
a) Kinaluunniit pisinnaatitaavoq
sulissalluni, nammineq qinikkami-
nik, naapertuilluartumik piuminar-
tunillu atugassaqartitaalluni sulif-
fissaarunnissamullu illersugaal-
luni.
b) Kinaluunniit pisinnaatitaavoq
suliamut assigiimmut assigiimmik
akissarsiaqartitaassalluni.
c) Kinaluunniit sulisoq pisinnaa-
titaavoq naapertuilluartumik na-
leqquttumillu akilerneqarnissa-
mut, namminermut ilaquttaminul-
lu inuppalaartumik qulakkeerisu-
mik, pisariaqassappallu ilanngullu-
gu isumaginninnik kut allanut iller-
suutaasunik iliuuserisanut.
Siuliini pineqartut nunarsuarmi-
unut tamanut FN-imit piumasari-
neqartut, Europarådep ministerrå-
deanit ukioq 1950-imi atsiorneqar-
simapput. Piumasaqaatillu pine-
qartut ukioq 1953-imi atulersinne-
qarlutik. Qallunaat Nunaannilu
naalakkersuinikkut qullersaasunit
martsip 31.-anni 1953imi akuersis-
sutigineqarlutillu atortussanngor-
tinneqarsimalluti k.
Taamaattumik qallunaaq kinaa-
galuarnersutit inersimasuusutit-aa,
inuttut inersimasorsuullutit qaam-
marsagaanngitsutut nipeqartumik
»immikkoortitaanerarlutit« suaar-
tarunnaarniarit, KALAALLIT
NAMMINNEQ NUNAMINN1
SULIFFISSARALUANNIK AR-
SAARTORNEQARTUARTUT,
AK1SUSSAAFFIK TIGULLUGU
SULIUMALLERMATA. — A-
KUERSISSUTIGIINNARTARI-
AQALERPAT!
Tassa asu!
Qallunaammi inuusaatsikkut atu-
gartoorsuanngorsimasup, kalaallip
namminneq nunaminni taamak pi-
umasaqalernerat, immikkoortitsi-
nertut isumaqarfiginngilluinnarlu-
gulu paasisariaqalermagu.
Kalaaleqatinnut kinaagaluarner-
sumut, ilinnut nammineq nunanni
sulisussanit tamanit salliutinneqar-
nissamik piumasaqartumut makku
oqariartuutaalittoq:
Hans Christian Lynge, Nuuk.
»Suliffimmik suugaluartumillu-
unniit akisussaassusermik misigi-
neq ilinni eqiilerpat, sussakkiaq in-
oqatinnit kimiluunniit suliffiit suu-
galuartoq suusupagineqarluarpat,
suligit tamatigut ilumoorsinnaann-
gorlutit, taava nunavit inuiaqativil-
Iu akornanni tatigineqarlutit ilua-
qutaalerumaarputit.
Tamanillu manna pingaarneruti-
guk, allamik ikiorneqarnissamik u-
taqqiinnarluni aarlerigisaqaranilu
inuulluarniarneq Kalaallit Nunatta
silaannaanut naleqqutinngim-
mat«.
Kalaallillu inuiaqatigiit tungaan-
niit, nunatsinni suliffinni tamani
qullersaasunut manna piumasari-
neqartariaqalerpoq: Kalaaleq sulif-
finni suugaluartuniluunniit tatigi-
neqarnermik inuppalaartumillu
nittarsaaffigineqarnerusariaqaler-
toq ikorfartorneqarnerusariaqaler-
sorlu.
Tamanillu manna eqqaamane-
qarli: Winston Churchillip ilaanni
ima oqarsimanera kalaallimut
aamma oqariartuutaammat: »Suli-
aqarani nuannaarutissaqanngi-
laq«.
Jens Lyberth, kalaallit tamatta
inuiaqatigiinnguit iluanni ilumut
suleqataasariaqartugut oqaasiin-
nanngitsumillu suaartaatigine-
qaannassanngikkutta, ilumut ka-
laallit akornatsinni taamatut misi-
gisimalernissarput oqarsinnaaler-
nissarpullu anguniarlugu suleqa-
taaffigerusuppiuk?
Ikinngutinnersumik inuulluaq-
qullutit, Hans Christian Lynge.
Grønlands Skibs- og Entreprenørværksted Aps
Telefon 2 22 52
Jumbo farveforstørrelser i storformat
Deres bedste billederfortjeneren forstørrelse. Send negativ ellerdias. som giver det
bedste resultat. De kan også sende billeder, som affotograferes mod merpris
; I Billed- | størrelse Pr. billede Flere af samme Montering pa fotoblok Ekstra pris Skilteramme n refl I glas Ekstra pris
;I 20x25 35.15 31.60 75,00 30,00
■ 28x35 80,00 7000 80,00 65,00
; 1 35x50 115,00 105.00 115.00 85,00
1 50x70 155,00 145,00 155,00 125.00
: | 70x100 375,00 320,00 375.00 235.00
Minus vor sædvanlige prisreduktion.
Ved kopiering tra dias beregnes et mertillæg i prisen
Ved kopiering af billeder beregnes kr. 95,00 for mellemnegativ.
Jeg bestiller
stk. størrelse
Montering på fotoblok D Montering i skifteramme O
Navn______
Adresse —
Postnr./by_
Dine egne billeder returneres uskadte. Det er os med de gode farvebilleder
Chr. Richardt Foto
FOTOMAGASINET I CENTRUM
NØRREGADE 16.7600 SKIVE
TLF. 07-52 44 66