Atuagagdliutit - 28.10.1987, Qupperneq 12

12
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 44 1987
Ajuusaarnartoq
Naalakkersuisut siulittaasuata Jonathan Motzfeldtip AG isornartorsius-
sagunarpaa namminersornerullutik oqartussat aningaasaqarnerannut
tunngasut ajuusaarnartut paatsiveerusimanartullu allaaserisimamma-
git. Ilaatigullumi ilumoortumik: Aningaasaqarnermummi iluaqutaangi-
laq paasinarsimmat namminersornerullutik oqartussat tassaanngaan-
nartumik 600 mili. kr-inik taarsigassarsiniartariaqalersimasut, taamaa-
liorniarnerminnilu iluamik piareersarsimanngitsut.
Allatulli ajornarsereerpoq. Aningaasanut Pisortaqarfiup periarfissat
paasiniarluareersimasariaqaraluarpai, ajuusaarnarporlu namminersor-
nerullutik oqartussat aningaasaqarnermut pisortaatitaata tupaallaati-
gimmagu, aningaaseriviit Kalaallit Nunaanniittut 600 mili. kr-inik taar-
sigassarsisitsiumannginnerat, massali AGmi tusagassiortup aningaasar-
siornermik ilisimasaqangilluinnartup Danmarkip aningaaserivissuata
pisortaanut sianiinnarluni paasisinnaagaa, aningaaseriviit naaggaarsi-
manerat eqqorluinnartuusoq.
Aningaasanut Pisortaqarfiup pilersaarusiornerlussimaneranut ani-
ngaaseriviit pisuutinniarneqarsinnaapput. Aningaasanulli Pisortaqar-
fiup ilisimasariaqarsimanngikkaluarnerlugu, Banktilsynip aningaase-
riviit taarsigassarsisitseqqunagit inerterumaarai?
Ukiuni arlaqalersuni aningaaseriviit Aningaasanut Pisortaqarfik ili-
simatittarsimavaat namminersornerullutik oqartussat aningaasatigut
ajornartorsiulerumaartut — tamannalumi pissusissamisoorluinnarpoq.
ØD-lli ikiorneqarnissani kissaatiginngilaa. Kingulissagut namminersor-
nerullutik oqartussat realkreditimiit taarsigassarsiaani najugaqartuas-
sanerpat? Pitsaanerunnginnerluni akilersorasuagassanik nunanit alla-
niit taarsigassarsisaraanni, taamaaliortaraannilu Kalaallit Nunaata ani-
ngaasaqarneranik nalilersueqqissaarsimaneq tungavigalugu? Imaluun-
niinuna nalilersuineq taamaattoq ØD-ip suliariumanngikkaa?
Amil Abeisen aningaasaqarnermut naalakkersuisunngorpoq sulias-
sanik ulikkaarluni. Oqartariaqarnerugunarporli allattoqarfia ingerlat-
silluarpallaarsimanngitsoq.
Immaqa oqartoqarumassaaq inuutissarsiutinut aningaasaliissutit
amerlavallaarsimasut. llumoortorli unaavoq, taakkua neriorsuutigine-
qarsimasunit ikinnerusimasut, namminersornerullutik oqartussat allaf-
feqarfiat aningaasarpassuarnik atuiffiusimasoq, pilersaarusiorluakka-
millu nunatta aningaaseriviiniit taarsigassarsisoqarsimagaluarpat —
soorlumi aamma Danmarkimi taamaaliortoqartartoq — taava pinngit-
soorneqassagaluarpoq paatsiveerusimaarneq, kalaallit inuutissarsiorne-
rannut tutsinneqaraluttuinnarlersoq. Sapaatip akunnera naalerpat ani-
ngaasanut inatsisissaq naggataarutaasumik oqaluuserineqartussaavoq
— aningaasat tungaasigut pilersaarusiorluarsimannginneq akileraaru-
tit akitsuutillu qaffanneqarnerannik kinguneqarluarsinnaavoq.
Nakkartitsineq
SIK-p siulersuisuisa ilassunnaalluinnartumik periaaseqarlutik Ole Lynge
nakkarteriarpaat.
Ulloq manna tikillugu uppernarsaaserneqanngitsumik atorfimminik
atornerluisimaneragaalluni nakkarteriarneqarpoq. Nammineerlunili
manna tikillugu annertuumik illuatungiliiniarsimanngilaq suleqatigisi-
masanilluunniit kanngunarsarniarlugit naatsorsuutinut tunngasunik saq-
qummiussuiniarsimanani, naak — taamaattunik peqarsimassappat —
nammineerluni tamakkuninnga ilisimasaqarluinnartussaagaluarluni.
Immaqa — paasinerluinikkut — kusanaallisaarisoqartoq.
SIK-mi qineqqusaarneq suna pillugu taamatut ingerlanneqarnersoq
paasiuminaappoq.
Erseqqissumilluunniimmi saqqummiussuisoqanngimmat. Tunngavis-
saqartumimmi pinerluttuliortoqarsimasorigaanni taava politiit eqqar-
tuussivillu saaffigisariaqarput paasiniaasoqarniassammat tamatumalu
kingunerisaanik eqqartuussisoqarniassammat/pinngitsuutitsisoqarni-
assammat. Suliassarmi taamatut ingerlanneqartussaavoq siunertarine-
qarsimappat Ole Lyngep nakkartinneqarnissaa.
Immaqaliukua SIK-p siulersuisui tamanut ammasumik saqqummius-
siumavallaanngitsut, tassami 1985-imut 1986-imullu naatsorsuutitik kuk-
kunersiuisunit paatsiveqanngilluinnarnerarneqarsimammata.
ILLIT isummat AG-imi oqallinnermut ilannj>utassiariul<
— naatsukullanni>orlui>u raikingiulluKulu. Aaqqissuiso-
qarfimmi naliliisinnaarusuppugut, suut tamaasanaqissin-
naajumallu^it. Kinaassutsil isertuussinnaaviat, oqallin-
nermulli aaqqissuisorisalla atit sumilu najuj’aqarnerit
nalunngittariaqarpaa.
Tusagassiornermi oqaatsit
Allattoq Hans A. Hansen, atuakkiortoq Radiostyrelsemilu ilaasortaq
Aserfallatsaaliinerit allarpassuit assigalugit oqaatsitta allanngutsaaliornerat pissaaq
pilliuteqarnikkut
Tamatigorluinnaq utoqqalisut maa-
laarutigisarpaat inuusuttut oqallor-
lunnersuat. 60-inik ukiullit maalaa-
rutigisarpaat 20-nik ukiulittamik
oqallorlunnerat. Taamaappoq nu-
nani allani, aamma nunatsinni qa-
ngali taamaalivoq, oqaatsit imminni
allanngorartuummata.
Oqaatsit pissusissaattut atunngisat
allanngulertortaqaat. Kalaalerparu-
jussuusugut malugaarput oqaatsivut
atorneqarnermikkut ajorseriartut
taamani atuarfinni ilinniartitaaneq
allanngormalli. Siuarsaanermi taa-
guutit nutaarpassuit oqaatsitsinnut
akuliummata kalaallisut oqaaserta-
lerniagassat, nassaarutinngikkallar-
neranni taamaaginnartillugit atorta-
riaqakkavut amerliartulertoqaat.
Siumukarneq ilutigalugu kalaallit
qallunaallu imminnut qanillimmata
oqaatsitsigut sunniivigeqatigiinneq
ilaatigut tusarniilliorfiusartoq sualu-
ginarseqaaq. Inuusuttut nunartik qi-
makkallarlugu nunani allaniittut ka-
laallisut oqaatsiminnik maqaasisal-
lit misigilertarput oqaatsitigut ajor-
nartorsiulerlutik. Radiumi, fjernsy-
nimi, filmertarfinni, atuakkanik
atorniartarfinni allanilu katerisi-
maarfiusartuni allamiut oqaasii ki-
serluinnaasa tusaasarilerpaat aviisi-
nilu atuagarilerlugit. Pissutsit ta-
makku allallu oqallorlussiartornit-
sinnut ilaapput, allanngorneq ippigi-
neqarluni iluarsiniarneqassappat
qarsupiinnagassaanngitsut.
Inunnguuseralugit oqaatsitta tusa-
gassiorfinni atornerlugaasarnerat
qassinimmitaavami tusalerparput.
Radiup qullersaqarfiani tamanna eq-
qartorneqassamaaginnalersorli neri-
ullualerneq nalliuttaraluarpoq, paa-
sinarsigaangallinukissaqartoqarani-
luunniit aqqutissiuussiniartoqan-
ngitsoq taava neriulernerugaluaq ni-
kallorninngortaraaq. Taannali suun-
ngilaq, ajornerusarpoq naalaartut
kiffartuussat iluarseeqqusillutik ka-
jumissaarigaluartut iluamilluunniit
akineqarneq ajormata.
Isumaqartoqartarpoq tusagassior-
fimmi sulisoq oqarfigiinnavillugu
imaluunniit allassimasumik naqqi-
ummik atuagassaanik tuniinnavil-
Sanatitsisut
soqutigisaat GTO-mit
isumagineqartarput
Jens Chr. Madsen,
Bygge- og Anlægschef
Sisimiuni aalisakkanik suliffissua-
liassap toqqavissaata qaartiternis-
saata suliariumannittussarsiuunne-
qarnerata unitsinneqarnerani, AG nr.
43-imi allaaserineqarsimasumi, sana-
titsisut suliffiutillillu suliariumannik-
kumasimasut soqutigisaat maanna
isumagineqareerput.
Aningaasalii ffissat aningaasarpa-
rujussuarnikpisariaqartitsiviusussat
naalakkersuinikkut nalilersorneqa-
reernerisigut unitsitsineqarpoq,
maannalu nilersorneqassaaq ta-
manna qanoq sunniuteqassanersoq
tamatumap malitsigisaanik pilersu-
inerup annertusinissaanut aammalu
innaallagissiorfiup imeqarfiullu alli-
sariaqarnissaannut.
Sanatitsisut soqutigisaat pingaar-
nerutillugit GTO-p isumagisarai, pi-
ngaarluinnarporli aamma suliariu-
manninniaqataasimasut eqqorluin-
nartumik pineqarnissaat.
Suliffiutillit suliariumanninneqa-
lugu naqqissorneqarsinnaasoq. Mi-
silinneqartareeraluarpoq ilinniartit-
sisussarseriarluni kalaallit oqaasii ra-
diumi sulisunut ilinniartitsissutigi-
sarlugit, ilaannakooqisumilli pisarsi-
mavoq akissaaleqineq pissutigalugu.
Kalaallit oqaasiinik atuartitsiffiusut
atuarfiit iluatsinniarneqarsinnaan-
ngillat, tamanna paasereerparput aq-
qutissaatinnagulu. Radiumi sulisut
kalaallisut oqallorissortaat isumal-
luutigineqartaraluarput ilaminnik
oqallorluttunik naqqissuisussatut.
Aamma aaqqissuisoqarfinni ataatsi-
miittoqartillugu naqqissoqatigiinne-
qartarpoq. Kisianni oqaatsinik sam-
misaqarneq taamaattoq sunniuteqa-
vissussatut ilimagineqarsinnaanngi-
laq, eqqaasassanut allarpassuarnut
ilanngutiinnarlugu ingerlanneqar-
tuugami.
Oqaatsitta tusagassiorfinni atu-
gaanerat pitsanngorsarniarlugu mi-
siliisoqartarsimavoq maannakkor-
piaq malunniuttussamik iluarsiiniar-
nertut, uffa nalunagu radiup avataa-
niittut allat iluamik ingerlanneqan-
ngippata radiumi misiliisarnerit taa-
maattut kingunissalimmik sunniute-
qarnavianngitsut.
Inuppassuit sunngiffiat iluatsil-
lugu nalunaaquttap akunnerparujus-
suini fjernsyni aallakaatitsiuarpoq
allamiut oqaasiinik oqalliffiulluni.
Filmertarfimmi issiasarpugut filmi
allamiut sanaavat isiginnaarlugu, al-
lamiutut oqaasertalik. Atuagaasivit-
sinniittut atuakkat kalaallisuumi-
ninnguit taakkuujuaannangajapput
amerliartungaarnatik. Naatsumik
oqaatigalugu: Inunnguuseralugit
oqaatsit tusaanerusassaagaluit alla-
miutut oqallittorsuarnit tusarsaajun-
naangajattaraat, ilaatigullumi aan-
ngavittarlutik.
Inunnguuseralugit oqaatsinik tu-
saasaqarluni oqallorissarneq allassi-
masorpassuarnik najoqqutalersor-
luni pikkorissarnerminngaanniit ilu-
aqutaanerusoq tamani naluneqan-
ngilaq.
Kisianni radiumi TV-milu oqaatsit
atugaanerata pitsanngorsaavigine-
rani tassungaannaq killissinnaanngi-
lagut. Sulisut ataasiakkaat pisaria-
qartitsinerat naapertorlugu sungiu-
taasimasut soqutigisaat eqqarsaatigi-
neqarsimapput, unammilleqatigiin-
nermi allanngunngilaq, neqeroorute-
qarsimasut kisimik neqeroorutigisi-
masatik ilisimammatigit.
Illuliassanut sanaartugassanullu
annertuunut suliarinnittussarsiortar-
neq suliffiutilinnut GTO-mullu an-
nertuunik piumasaqarfiusarpoq —
GTO-lu taamaatitsisanngilaq allan-
ngortinneqarsinnaanngitsunik peq-
quteqartinnani.
Suliffiutillit peqatigiiffiat isuma-
qarpoq taamaatitsineq inatsisinik
uniuinerusoq. Taamaatitsineq inatsi-
sinik uniuinerunngilaq, suliariuman-
nittussarsiortarnermut inatsit Kalaal-
lit Nunaanni atuutinngimmat, taa-
maatitsinerli aamma inatsisinik uni-
ortitsinerussanngikkaluarpoq, suli-
ariumannittussarsiortarnermut qal-
lunaat inatsisaat atuussimagaluar-
palluunniit.
GTO-p atassuteqarfigisimavaa
Monopoltilsynet, taakkua qallunaat
suliariumannittusarsiortarnermut
inatsisaat nakkutigisarimmassuk,
oqarfigineqarpugullu, suliffiutilli su-
liarinnittussarsiornissamut aggersi-
masut allakkatigut ilisimatittariaqa-
rigut suliarinnittussarsiornissap qa-
quguussagaluarnersumut kinguar-
tinneqarsimaneranik — allakkalli
saaneq ingerlattariaqarparput, taan-
nalu naleqarpoq aningaasarpaalus-
suarnik piffisaajarnermillu. Aserfal-
latsaaliinerit allarpassuit assigalugit
oqaatsitta allanngutsaaliornerat pis-
saaq pilliuteqarnikkut.
Oqaatsinik ilinniartitsisoq kalaal-
lit oqaasii pikkoriffigalugit pisinnaa-
sariaqarpoq sungiusaasinnaasaria-
qarlunilu nikallungananngitsumik.
neq tassaasoq tunissutisiaq, iluaqu-
tiginiagassaq. Sungiusaasoq kisimiit-
tuassaaq. Aningaasanik ileqqaarni-
arneq pissutigiinnarlugu ilinniartit-
sisup ataatsip sungiusagai ataatsik-
kut marlunngortinneqassagaluar-
pata sungiusaanerit assigiinngitsut
marluk piffissami ataatsimi ingerlan-
neqalissapput, tamannalu pinngit-
soorani kingunerluttussaavoq.
Siusinnerusukkullu taasara — i-
nunnguuseralugit oqaatsit ilikkaru-
mallugit tusaanikkut oqallorissarneq
— pimoorunnerullugu piniaraanni,
taamatut kissaateqartoq periarfissin-
neqarsinnaavoq nunaqarfeeqqami
kalaaliinnarnik inulimmi qaammal-
luunniit missiliorlugu najugaqarnis-
saanut, ilinniartitsisoqarluni sungiu-
sareernerup kingunitsianngua, piffis-
sami tassani kalaallisut oqaatsinik tu-
sarnaajutigaluguni aallakaatitassa-
nik nammineq immiussuisinnaan-
ngorlugu. Taamatut piumasaqarneq
atorfeqartup sulisitsisuatalu isuma-
qatigiissutigisariaqarpaattamarmik
piumasaqaatimittut isigalugu.
Tassa radiumi TV-milu pitsanngor-
saataallutik suliniutaasinnaasut. Isu-
maqartoqarniaqinanili taamaalippat
ernumanartuerutissasoq. Kulturik-
kut suleqatigiinneq sungiunneqarne-
rulerpat oqaatsit atugaaneranni pit-
sanngorsaavissat allat tappiffigine-
qarnerulissapput.
Ilagissavaallu isiginnaartitsinerit
assigiinngitsut atugaanerulersariaqa-
vissut aamma oqaatsinik sungiusar-
fiussallutik piukkunnarluinnartut.
Taanna assersuutit ilagiinnarpaat.
Radiumi TV-milu sulisut iluamik
oqaloqqusat kisiisa uparuartorun-
naarlugit oqaatsitta atorneqarfii al-
lattaaq qanoq innersut ilanngullugit
misissoqqissaarniartigik.
aatsaat kingusinnerusukkut takkup-
put — inernerali assigiiginnartussaa-
voq.
Avaanngunarpoq suliariumannit-
tussarsiorneq taamaatinneqartaria-
qalersimamimat, kisiannili sanatitsi-
sut suliffiutillillu suliariumanninni-
aqataa simasut soqutigisaat isumagi-
neqarsimapput — GTO tamatuma-
nissaaq inuiaqatigiit piumasaannik
eqqarsaatiginnippoq.
Quj assut
Asasatta uima Anders Andersen-
ip toqunerani ilisaaneranilu qani-
uisorpassuarnut, napparsimma-
vimmilu sulisunut taamalu naa-
sortaliussanut nunaqqataasu-
nullu tamanut qujangaarpugut.
Nulia meeraalu.
Der er købekraft
i Grønland
og man finder
frem til den ved
at annoncere i
GRØNLANDSPOSTEN