Atuagagdliutit

Árgangur
Útgáva

Atuagagdliutit - 10.06.1988, Síða 4

Atuagagdliutit - 10.06.1988, Síða 4
4 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN NR. 51 1988 torsdag ra9 sættes .ONSDAG u. z i ma9*en/ må maske sikre sit flertal ved k/ælp fra Grønland enr Moses Oh ningsth Skal fremtidige love y// Jjav vedtages med et par nranlandske stGiwncf Non,«i. lor»-OI« Thomt»n, H«|- Kun Thybo«, »od. >«. Fool Kri,i.«- Andrao,,,,, lOI, '“AhmSs'I’ «v£T‘ J,“°* r®"Mi,f .i in j-,ho •rukW; i r ?* ^ d*n‘ S?r.«r .« *«/• I il rA*,n *»n« kr»llu:‘ ti"'',1 »jor. I«. J*,,* m<Jd bludrU P«J»nd ■»ard »atd« lt ,|,«lbred»under»iH.ci»cn>' SBSSmmrniMmtU, rad*, iW, SSlOUM djSSi«**" «å Krag betale? jjSK'tlS Mo«., ou.n Kw, •in b«»l'**n'n* ”T C. I U Ordnland o* mUk 1, |olUlln«*n»»nd,wt| af »in« «upp'«»nl*r- nu «n «»"« bl,v tabut i . i >" L^ai mm«r*tll roVkatlnl*1 ^ 1 ‘,*'1**l««nn,rn? tanaka ss-«a “ rr p-'ssSfh.ss "‘C andaka Undaråd Uav, «i Dal litutlon mad virk.ll«. b. forhoVi D- *** , C..bi - “ -s^"s«® ættas Und. I «»'*'* om4*n, I *^lUH^Id rt m.d d«n K«l aon I •rz*...... ,t landarldet »,n4".,d :»r 1 v«1*’lor admint-lvUK strå Lr.F“ “ •* S.°„ d.. *»*lunteret .. r rzr- oa <* *n ikationa- Kray.nl komma til at I »nd ved Motet Olten tkal itatt. . „ ** lolketmyamand oa hi 1 fj“n,'r' Jonall ■ l!L . °* '*rn Ur’ Kr "TJl fatUlo« P* W. »* I bdrne- »i unKdomatortorjan pssiiis-r.”“ Laer laldal til ro. vil Ifsjssk rpnlandak-1" j ^etinfamand i bladet »Sen « ■bFS? Jl'gllH ikk. ( hvorlor. »iuitedc val® Andertin me koninitut, le med M... 7. „iZ." SuSSSs; Moses Olsenip ilungersunartumik politikkikkut inuunera Moses Olsenip ullumi junip 10-anni 50-liilluni inuuissiomerani politikkikkut sunniutaanik ilisaritsineq Moses Olsen ullumikkut 50-liisoq politikkikkut tupinnaannartumik ilungersunartumik inuunerisimasani kingu- mut qiviarsinnaavaa. Inuunermini soorlu pi- aaraluni arlaleriaqaluni politikkikkut artornar- torsiunernit nalimmas- saasartuusimavoq. Soorlu piaarisoq, tassami Moses Olsen inuttut politi- kerisullu tunuarsixnaartuu- voq, nipaatsoq, kisingajat- toq, sapinngisaminik piu- manerusarlugu inunnut saaffiginnittartutuut tunu- arsimaarusunneruneq. Eq- qarsartartuuvoq tunuarsi- maartoq, poUtikkimmilu ukiut 20-ngtgaat inuunerup ilikkartissimavaa qanoq na- vianartigalunilu naleqarti- gisamersoq isummanik eq- qarsassalluni piviusumillu avatangiisiusunik allan- ngortitsiniassalluni. Ilik- karsimavaattaaq, avatangii- serisat eqqaamannittame- rat sivikitsuinnaasartoq, ukiorpassuarnilu nunaqqa- tigisanut eqqortumik isu- maqarluni sulinialoornerit qaqutiguinnaq ullup inger- lanerani politikkikkut oqal- linnernit peqataatinneqar- tarnerat. Politik suliffiuvoq piumi- naatsoq ilungersunarluin- nar torlu. Naleqqutinngik- kaluarporlu Moses Olseni- mut, taassumami iluarine- rusarunarpaa ullaaralaann- guakkut suna tamar mi ni- paatsillugu taalliorniarluni eqqarsarluartarneq - taallat inuunermik inunmllu oqari- artuuterpassuaqartut; ta- makkuli ilaatinneqameq ajorput tusagassiortut ul- lormi politikkikkut oqalut- tuassamit apersuisarnerini. Allamilli qinigassaqarsi- magunanngilaq: Politikkimi periarfissatuaavoq is um ma- ni makllugit Kalaallit Nu- naanni inuunermik pitsaa- nerusumik pisariaqartinne- qartumik allannguiniamis- samut. Allakkat qunusaarutlt Moses Olsenilumi aallartil- luavisimavoq. M/S »Disko«- mut Nuummiit Sisimiunut ilaatilluni tusarpaa folketin- gimut qinersinermi 21. sep- tember 1971-mi Nikolaj Ro- sing ajorsartissimallugu qi- nigaasimallunilu. Taamasil- luni Danmarkimi tupin- naannartumik sammineqa- lerpoq. Socialdemokratiu- sup Jens Otto Kragip taa- manikkut naalakkersuisut VKR-it Hilmar Baunsgaar- dimit siulersomeqartut up- pitikkusuppai. Folketinngi- mirrti nutaami naligiinne- qarpoq. KragiUu amerlane- russuteqamissamut ataa- siinnaq amigaatigaa, Moses Olsenilu pis sarsiareruso- qaa. Danmarkimi kikkut tå- rn ar mik pissangallutik Mo- ses Olsenip akissutissa utaqqivaat. Taamanikkullu telegrammit kisimik attave- qaataapput, Moses Olsenil- lu pisoq nutaarlunnaq nali- ginnaanngitsorlu pillugu oqaloqatigerusuppai politi- kkikkut kammalaatini Jo- nathan Motzfeldt aamma Lars Emil Johansen, qanit- tukkut landsrådimut qini- gaasimasut politikkikkut akerliuniameq aamma nammineq pigisani aal laa vi- galugit, tassalu: G-60-p poli- tikkiata inunnit nuannari- neqaannginera. Kiisamilu Københavni- mut uiverfloqisumut nun- nippoq. Aviisiliortut Ka- strupip mittarfiani, politike- rillu Christiansborgimi utaqqerraqqapput tusagas- siortullu ullut arlallit sior- natigut aviisit saqqaat allanngortarsimavaat Mo- ses Olsenilu nunami tamar- mik ilisarisimaneqalersillu- gu. Oqallinnerit qupperne- rini qallunaat arlallit isor- nartorsiulereersimavaat ka- laallip qallunaat naalakker- suisunngortitsiniarnerat aalaj anger tussanngormagu. Maannakkummi kalaallinut taama amerlatigisunik akii- liisaraatta qallunaat politi- kkiannut akuliuttariaqann- gillat, aviisitigut allattartut arlallit allapput, aammat- taarlu allakkat qunusaaru- tit assigiinngitsut takkus- suutilersimallutik. Esbjerg- imi aalisartup neriorsuuti- gaa illoqarfimmi kalaallit tå- rn aasa malersorniarlugit Moses Olsen taamannak akuliussinnaappat. Slornatlgut kingornatigullu Moses Olsen toqqorfissar- sioraluarpoq. Eqqissisimaa- rusuppormi eqqarsaatigini- arlugu: Kalaallit Nunaan- nut suna pitsaanerpaaner- soq? Tamannalu kingune- qarpoq pisortatigoortumik naalakkersuisut qularna- piviusumilli Krag taperser- sorpaa, taassumallu Knud Hertling Kalaallit Nunaan- nut minis terinngortikkaa. Moses Olsen ukiut mar- luk sinnilaarlugit folketingi- miippoq, ukiunilu marlunni taakkunani kalaallinit fol- ketingimut ilaasortaasartu- nit sunniuteqarnerpaarta- ralugulu pingaaruteqamer- paartarisimagunarpaat. Naalakkersuisuni pilersitsi- neq pivallaamagu, kisianni- li Moses Olsenip isiginiarne- qarnini atormagu siuller- paamik Danmarkimi taama- nikkut kalaallit nunaannut politikkiusumit kalaallit akerliunerat oqaatigiga- miuk. Kalaallit Nunaat pil- lugu qallunaat tamarmik eqqaamasaat Moses Olsenip siornatigut kingornatigullu eqqaamanninneruvoq, par- celhusillu akileraaruseme- qamerinut taasemerup ki- nguneraa politiit toqqorsi- maartariaqalermassuk, tas- sami aallaaniarlugu qunu- saarisoqarmat. Danmark- immi naammagiinnarsin- naanngilaa kalaallip qallu- naat politikkianut aku le- ru nnera. Moses Olsenilli na- lunngilaa qanoq isiomini, Folketinngillu oqaluttarfia- niit erseqqissarpaa Dan- mark ukiuni 250-ni Kalaal- lit Nunaani pissutsinut aku- liuttarsinnaasimappat taa- va pissusissamisuuginnar- tuusoq Kalaallit Nunaata maannakkut qallunaat nu- naanni pissutsinut akuliun- nera. Ullutsini tamanna nali- ginnaasuuvoq. Ukiulli 16-it matuma siornatigut aatsaat siullerpaarpaavoq. Attaveqatlgllnneq allanngortoq 2. oktober 1972 naalagaaffe- qatigiit EF-mut ilaasor- tanngorput Danmarkimi amerlanerussuteqarluar- neq pissutigalugu. Kalaallil- li Nunaanni akerliusut amerlanerupput, aammaar- lunilu Moses Olsen oqaase- qatigiinnik naatsunik ersa- rissunilli oqaaseqarpoq oqa- luttuarisaanermut ilann- guttunik. Folketingimi oqal- linnermi qularnarunnaar- poq Kalaallit Nunaata Dan- mark peqatigisariaqaraa EF-mut isernerani, Sava- limmiulli EF-p avataanii- ginnarsinnaanerannut pat- sisaalluni Kalaallit Nunaan- ni namminersornerulerto- qarsimannginnera. Moses Olsen oqaluttarfiliarpoq ilaatigullu oqaatigalugu »pi- simasumi uani pitsaane- runnginnersoq Kalallit Nu- nanni inuit taasisinneqar- nissaanut piareersaatit pi- sariaqartinneqartut piare- ersassallugit piareersaane- rullu nalaani kalaallinut qi- nersisartunut oqaatigissal- lugu suli kissaatigineraat EF-mut aaqqiineq maan- nakkut angusarisimasatsi- tuut, tassalu Danmark pe- qatigalugu isemitsinnit al- laanerusoq, taamaasiussa- guttami pisariaqarpoq allaa- nerusumik Danmarkimut attaveqarnissarput, qinersi- soqareerpallu misilillugu inunnik taasisitsisoqarsin- naammat Kalaallit Nunaan- ni Danmarkimut attaveqar- neq allaanerusoq pillugu«. Taamanikkut taamatut oqalunneq mitallernerunga- jappoq, aalassatitsineriUu- mi Danmarkimi Kalallillu Nunaani takku tinngit- suunngillat. Tassami eqqar- sartaatsimit sungiusimasa- mit ima nutaaliortigaat isor- nartorsiuitigalutillu, ikit- suinnarnik taperserneqar- lutik. Oqaluttuarisaanerulli takutippa Moses Olsen eq- qortumik isiginnissimasoq. Oqaaseqamerimi Folketin- gimi siuUerpaamik saqqum- miinerupput namminersor- nerulernermit, ukiut arfi- neq-marluk qaangiummata eqqunneqartumik, ullumik- kullu pis susis samisoortu- mik isigineqartumik. Tallttarflmml oqaloqateqartoq 1973-p aasaani Moses Olsen Københavnimi ukiut ilu- ngersuanartut kingomati- gut qinersisartumi akor- nanneeqqilersimavoq. Aa- sallu ingerlanerani Kujataa- ni illoqarfiit nunaqarfiillu angalaqattaarfigai inunnik oqaloqateqartarluni, isu- maat nalilertarlugit, nassui- aasarluni qanoq iliorsima- nerminikil.il. Folketingimummi ilaa- sortaavoq, illoqarfinnilu ta- mani ilasseqatigiinneqar- tarpoq illoqarfimmi quller- saanerusut peqataaffigi- saannik. Moses Olsenili ta- matigut taamaasiomernut apuunneq ajorpoq. Nuanna- rivHllHflnngilnmni qalliin- narsiortumik pisortatigoor- tumik ingerlaimeqartartut. Pitsaanerutilluguli talittar- fimmi inuit naapitani poli- tikkikkut oqalliseqatiginis- saat. Taamaasiortamerata- lu Kalaallit Nunaani qallu- naat qulliunerusut akor- nnnni nuannarineqameru- lersinngilaa, taakkua isu- makuluutigimatigik eqqar- saatit nutaaliortuusut Mo- ses Olsenip Danmarkimi saqqummiuttagai, aamma- lumi Jonathan Motzfeldtip Lars Emil Johans enillu landrådimi saqqummiutta- gaat. Moses Olsenilli angu- niakkani an gu aa: Tassalu paasissallugu inuiaqatigiin- ni kalaallini suut iluarine- qannginnersut. Allafflssornersuaq 1973-miit 1979-mut Moses Olsen saqqumilaarpallaa- runnaarpoq. Nikolaj Rosin- gip 1973-mi ilaasortaanini tigoqqippaa, 1975-milu Nuummi Moses Olsenip qi- nigassanngortinnissamut taasisu migut ajutoorpoq. Sulivorli siullermik KNAPK-mi allattoqarfimmi pisortatut kingusinneru- sukkullu Sisimiut kommu- niani. Piffis sarlu tam aat taanna atorpaa politikkik- kut anguniagassat nuna- mut tunngasuteqartut aal- lullugit. Siumut pilersinne- qarpoq Jonathan Motzfeldt aamma Lars Emil Johansen suleqatigiilluarnerisigut, 1975-milu Nuummi Mester- vejimi naqqup iluani sulia- qangaatsiarpoq. Tassani Siumup partiitut angunia- gai - »inuiaqatigiit nukit- tuut akaareqatigiittullu« al- lappai. Sulilu atuupput. 1979-mi inatsisartunut qinigaavoq, taakkua nam- minersomerulernerup eq- qunneqarnerani pilersinne- qaqqamm ersut, isumagin- ninnermilu naalakkersuisunngorluni. Eqqarsaasertortartup Moses Olsenip allaflissor- nersuaq allafTitsigullu in- gerlatsineq sungiunniarta- riaqarpaa. Iluariinnaru- nanngilaali, kisiannili inummut tassunga ilisar- naataavoq ukiut arlallit qaangiummata nipaalluni oqaatigisinnaammagu: Qal- lunaat allafTitsigut ingerlat- sinerannit tigusigatta isor- nartorsiuivallaarsimanngi- lagut. Nuannaarpallaalaar- simagunartugununa nunat- ta aqunneqamerata ilaanit kiisami tigusigatta. Nipaatsumik imminut isomartorsiortamera isi- ginnilliinrBinnannpmln kik- kut tamarm ik qanimut ili sa- ris imas aasa nalunngilaat. Arlaleriaqaluni Moses Olsen tunuliaqutaalluni periaasis- sanik anguniagassanillu aaqqissuisuusarpoq - soorlu assersuutigalugu Inunnik Isumaginninnermi iluarsar- tuusseqqilluni kommisioni- mi. Inuttulli pisortatigut ili- simaneqartuunini iluariin- nartarsimanngilaa, akerlia- nilli naammngiinnartaria- qartarlugu. Ajomnanngik- kaangat tusagassiortut saq- qumilaarnerlu pinaveer- saartarpai, taamaasiortar- lunilu. Politikkerimummi imminut »tuniniartuusus- samut« navianartuusinnaa- voq. Taamaasiomerli inum- mit Moses Olsenimit anner- tuumik ilisarititsisuuvoq. 50-nik ukioqaleruni nuan- naarluni kin gumut qiviar- sinnaavai Kalaallit Nunaat pillugu takorluugarpassua- ni naliginnaaRnnngnrRima- nerat.

x

Atuagagdliutit

Beinleiðis leinki

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.