Atuagagdliutit - 05.12.1988, Qupperneq 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 111 1988
Kinguaarlit talllmat 80-it sinneraangatigik uki- Fem generationer. Vores korrespon-
ut tamakkiasalersoralugit taamak ilaatigut dent i Qasigiannguit Johannes Lund
allappoq Qasigiannguani ilaanngutassiortorput skriver her om fem generationer, der
Johannes Lund. Tassani pivai assimi takuneqar- består udelukkende af kvinder. Fra ven-
sinnaasut kinguaariit tallimat amaannaviit, stre ses den ældste generation, der fyl-
utoqqaanersaat 80-iliimmat assilisaq. Saamer- der 84 år den 9. december, Amannguaq
lermiit Amannguaq Grønvold decemberip 9-an- Grønvold, dernæst hendes ældste dat-
ni 84-iliisussaq, taassuma pania angajulleq Ju- ter, Johannes Lund’s hustru, Judithe
dithe Lund - allattup nulia - 62-inik ukiulik, Lund på 62 år, Judithe’s datter Grethe
Judithellu pania Grethe Villadsen, 41-inik ukiu- Villadsen på 41, Grethe’s datter Helga
lik, Grethellu pania Helga Berthelsen, 24-inik Berthelsen på 24, samt hendes lille dat-
ukiulik, kiisalu Helgap pania Natuk Lund-Bert- ter, Natuk Lund-Berthelsen på 4 år.
helsen, 4-nik ukiulik.
Qassutit
qallorsigik
Qeqertarsuatsiaani aalisar-
tut Nuup kommunalbesty-
relsea ikiortiseraat nuna-
qarfiup qanittuani qassutit
kivioraannarsimasut qallor-
neqaUaqqullugit. Akunneq
tulleq kommunalbestyrelse
ataats imiileruni aalajangii-
niartussaassaaq 100.000
kronet tamatumunnga pilli-
utigerusunnerlugit.
Qassutaarsiutit tam akku
Nuup kommuneqarfiani
ajomartorsiutaasaannar-
put, pingaartumik aalis ar-
tut akomanni; maannalu
aahsartut peqatigiiflitik
ikiorsiullugit qanoq iliuuse-
qamiarsarilerput.
1984-imi Nuup kommu-
neata kilisaat »Wilhelm
Egede« attartorsimavaa
Nuup kangerluisa ilaanni
Qussummi qassutaarsiuti-
kunik qalluisillugu, taama-
nikkullu sapaatip akunnera
ataaseq qalluisinneqarmat
aningaasartuutigineqarsi-
mallutik 126.000 kr.
Taamak
ajornaatsi-
gissanngilaq
Kommuneqarfiit arlaqar-
tut, Maniitsup kommune-
qarfia sallersaliullugu, piu-
masaraat qjaqqanik pinner-
saasiassanik aliikkutariin-
narlugu silisassanik katersi-
Avilsit oqallisissiat - Slunlssaml Atuarfik. Kultureqarnermi Atu- Debat-aviser om Slunlssami Atuarfik - fremtidens sko-
artitsinermilu Pisortaqarfiup aviisit sisamat Siunissami Atuarfik le. Kultur- og Undervisningsdirektoratet har netop udgi-
pillugu oqallisissiat saqqummerseqqammerpai. Kikkunnut tama- vet fire debat-aviser om fremtidens skole - Siunissami
nut soqutiginnittunut - angajoqqaanut - agguaassassanngorlugit Atuarfik. Debat-aviserne, der uddeles til forældre og an-
Atuakkiorfik aqqutigalugu suliaapput. dre interesserede, er udgivet i samarbejde med Atuak-
kiorfik - forlaget.
saraeq killilersimaneqarta-
riaqalersoq.
Nuuk kommunep taman-
na sapaatip akunnerani tul-
lermi oqallisigisussaavaa,
ilanngullugulu pisariaqas-
sanersoq ånnertunerusu-
mik qanoq iliuuseqartaria-
qartalernissamut maleruaq-
qusat unioqqutinneqarsi-
mafiianni.
Maniitsoq kommunalbes-
tyrelse - allaaserineqartutut
- iliuuseqamialerpoq kom-
muneqar fimmini ujaqqat
iluaqutiginiarneqarsinnaa-
sut piumasaarsuutaleqqu-
nagit.
Kalaallit Nunaanni Kom-
muneqarfiit Kattufiiata
maanna kommuneqarfiit
paasiniaaffigisussanngor-
pat apeqqut tamanna qanoq
ilusilerlugu naalakkersuisu-
nut Inatsisartunullu saq-
qummiunneqassanersoq.
Unammilerput
(RB) Aningaaseriviit bankit
sparekarsillu unammiller-
tis sars illuassagu narput,
tassalu postgiro, inuussutis-
sarsiutillit atugarillualersi-
masaat, aningaasatigut
ingerlatsinermikkut qanoq
ittuugaluartutigulluunniit,
taamatut pingasunngormat
Berlingske Tidende allap-
poq.
Postgirop - allakkerisar-
fikkoortumik aningaannnik
ingerlatseqqittarnerup
atugaajartuinnalernera
Bankforeningip ukiumoor-
tumik ataatsimiinnissaani
oqalliserineqarnerpaasus-
saagunarpoq.
Postgirop direktøria Bjar-
ne Wind oqarpoq ilumoor-
toq naalagaaffiup ingerlataa
taanna, Postgiro, giroqar-
nermut ministerimut, atas-
suteqaqatigiinnermut mini-
steriusumut, H.P. Clauseni-
mut, aningaaqaqarnermul-
lu ministerimut Palle Si-
monsenimut iliuusaasin-
naasunik siunnersuuteqar-
simasoq.
Bjarne Windilli politikerit
qanoq qisuariaatigisinnaa-
saat u taqqeqqaarniarpai an-
nertunerusumik oqaaseqaa-
teqartigani. Oqarporli Post-
girop ilungersuukkaa ani-
ngaasatigut ingerlatsiner-
mini aningaaserivittulli al-
latut periarfissaqartitaaler-
nissani; inatsit atuuttoq
tunngavigalugu.
Postgiro uullumi
570.000-inik sullitaqartar-
poq agguaqatigiissillugit 21
mia. kr. miss. uninngasuu-
teqartartunik, soorlu naller-
suussinnaalluni Andelsban-
kimut Jyske Bankimullu.
Toftenham
atugarliorpoq
Tuluit isikkamik arsaattar-
tut naammagittaalliortarfi-
ata pingasunngormat aala-
jangerpaat Tottenhamip
pointinik marlunnik arsaar-
neqarsim anera pissusissa-
misuunngitsoq, tassami-
gooq 1. divisionimi Covent-
rymut unamminissaralua
pisinnaasimanngimmat.
Taamaaliornerli Totten-
hamip naleqartinngit-
suunngilaa, tassa pointit
marluk akileramigit inissa-
nik marlunnik, taamaalillu-
nilu arsaattartuni pitsaa-
nerpaani nr. 15-inngorluni.
Peqatigitillugulu Totten-
ham akUiisussanngortitaa-
voq 15.000 pund - 185.000
kr. miss.
Coventrymut unammi-
nissaagaluaq nalunaaqut-
tap akunneri arfiniliinnan-
ngortullu taamaatinneqar-
simavoq tassa Tottenhamip
arsaattarfiata, White Hart
Lanep, iluarsameqarsima-
nerani atortukut piiame-
qarsimanngimmata politiit
isumannaallisaajumanatik
nalunaarsimammata.
Saliinissaq
PARIS: Paris napillugu
kuussuaq Seinen ukiut qulit
matuma siomatigut pikoor-
fiinnarsuartut naatsor-
suunneqartartoq qanittuk-
kut kuussuit sukuluinner-
paat ilagilissagaat, allaat na-
lunnguarfigineqarsinnaalis-
sasoq, Parisime borgmesteri
Jacques Chirac ilimasulersi-
mavoq.
1984-imi anguniameqa-
lerpoq »Seine minguitsoq«,
ukiuni qulini pilers inniagas-
saq, taamanerniillu maan-
namut karpit, qaleruakut
suderillu 1500 ton kuussu-
armiit qaqinneqareersimap-
put; kuussuarmi tassani aa-
lisakkat assigiinngitsut 21-it
uumasuupput - ukiut 100-t
matuma siornatigut aalisar-
neqarluartarsimagaluartut.
1970-imi Parisimi imikoq
tallim anngorlugu aggua-
taassagaanni aggornerit si-
samat Seinenimut kuutsiin-
narneqartarsimapput. Chi-
racillu nalunaarutai naaper-
tussagaanni maanna imi-
kup 70 procentii sukuluiar-
neqarsinnaalersimapput,
1994-imilu tassa sukulueru-
tivissalluni. (RB-AFP)
Meeqqerusuttut
toqussut
NEW DELHI: Ukioq ki-
ngulleq indiami arnat ikin-
nerpaamik 309 toqusimap-
put, tassa Indiami naalak-
kersuisut ilaqutariinnik pi-
lersaarusiomermut atatil-
lugu piumaqataataattut
naartuersikkaluarlutik
naartunaveersaagaluarlu-
tilluunniit.
Indiami peqqinnissamut
ministerip piumasarisima-
vaa nunap ilaani naalagaaf-
finni 25-usuni amat taakku
sumik toqquteqarsimanerat
misissuiffigilluarneqassa-
soq. Indiami inuit maanna
2,13 procentinik amerleriar-
tarput, tassa ukiut arfineq
marluk matuma siomagor-
nit amerlaneroriaqalutik,
ilisimatuullu ilimagaat
ukioq 2030 India Kinamiit,
nunarsuarmi inuttunerpaa-
sumit, inuttunerulerumaar-
toq. (RB-DPA)
Tungit kuultit
ROM: Italiami qimuttuit-
suutUeqatigiit direktøriat,
Lodovico Ligato, siulersui-
sunilu tamarmik tunuarsi-
mapput aningaasanik 500
mio. kr.-nik, »timgit kuul-
teqqiinnik« taaneqartalersi-
masumut pisooqataasima-
sutut.
Italiami aviisinuna tusa-
gassiuutillu pinerlunneq
taanna taamatut atsersima-
gaat, tassamigooq naala-
gaafliup qimuttuitsuuleqa-
tigiivini pisortaasut akuer-
sissutigisimammassuk qi-
muttuitsunut unnuisarfiu-
sunut namminertorsut aki-
kinneqqusaatsillugit tun-
gersitissimammatigik 750
mio. kr.-nik nalilinnik, mas-
sagooq 250 mio. kroneen-
namik naleqartussaagaluit.
(RB-AFP)