Atuagagdliutit - 19.04.1989, Side 8

8
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 43 1989
Soorlu qaammat
Biilit assakaasumikkut sisamatigut nutsuisullit in-
gerlaqqarsinnaapput, biilillu nalinginnaasut mar-
rittuaannarput. Taxartitsisartut misilittagartu-
nerpaalluunniit uippallinngersaasuinnaapput.
Meeqqat itersarsuarnut nakkaraangamik anni-
laamermik nilliarpaluttarput. Angajoqqat meeqqi-
sartut aqqusinertigoorunnaarlutik sisooraaruser-
lutik qaqqannguatigoortalerput. Taakku aqquti-
giuminameruusaarmata.
Upemalillatuarluni aputip aattulillatuarnera
Nuummi taamatut misinnarpoq. Ukiut tamaasa
pinngitsoorani pisartoq tamanna kommunip tekni-
kimut allaffiata aputaajaasartullu piareersimaffi-
gisimanngitsutut ippaat.
Aqqusemgit pingaamersaanni pissutsit iluarsi-
lertorput. Aput aattortoq serpalittarnaqqaallarsin-
narluni nunguppoq. Aqqusineeqqalli suli uloria-
nartorujussuupput, mianersunngikkaanni nissu-
nik napisivissaannaallutik.
Sulili allanik ajornartorsiuteqarpoq. Seqinermi
kissattaleraangat kusserngit imermik ulikkaarsi-
majualertarput. Taavalu nissunik tallinillu napisi-
nissaq emumanarunnaarluni ipinissaq ernuma-
narnerulersarpoq.
Taamaattumik Nuup kommunia aputaajaasar-
tullu oqarfigiinnarsinnaavagut: Ingasak!
Månelandskab
Firehjulstrukne off-roaders klarede det med nød og
næppe, mens mindre kraftfulde vehikler uhjælpe-
ligt sad fast. Rutinerede hyrevognschauffører var
på fortvivlelsens rand, og de er ellers vant til lidt af
hvert. Børn skreg i den yderste angst, når de styrte-
de omkuld i huller af størrelse som et almindeligt
badekar. Forældre opgav at bruge byens veje, tog i
stedet kurebrædt og unge under hver sin arm og
gik tværs over byens lave fjeldpartier. Her var
grunden mere jævn end på gaderne.
Sådan har der set ud i Nuuk i den sidste uges tid,
efter at foråret så småt har velsignet byen med
temperaturer over sneens smeltepunkt. Et natur-
fænomen, der hvert år med usvigelig sikkerhed
kommer bag på såvel kommunens tekniske forvalt-
ning som de entreprenørfirmaer, der har ansvaret
for snerydningen.
På byens hovedstrøg klarede trafikken selv pro-
blemerne på forholdsvis kort tid. Ganske vist blev
en del af snesjappet hængende på forbipasserende,
der ikke kom i ly for sprøjt og skvæt i tide, men væk
kom sneen. Mindre befærdede strøg forvandledes
derimod til rene benbrækkerstræder, og sådan er
det faktisk stadigvæk mange steder.
Et nyt problem vil vise sig, når solen rigtigt har
fået magt. Så plejer nemlig samtlige grøfter og
vejunderføringer at være tilstoppet. Så risikerer
man heldigvis ikke mere at brække arme og ben. Så
kan man nøjes med at drukne.
Helt ærligt, kære Nuuk kommune og kære en-
treprenører: Det her er for dårligt.
LIL-FOTO
BOX39
3900 NUUK
TLF. 2 10 83 LOK. 30
UL-FOTO-p assit assileqqillugit allisillugillu sana-
sarpai negatiiveqanngikkaluarpataluunniit - qali-
paateqanngitsuinnaat suliarineqartarput.
13x18 18x24 20x25
kr. 35,00 kr. 70,00 kr. 85,00
LIL-FOTO klarer alt i kopiering og forstørrelse af
gamle billeder - uden negativer. Alt i sort/hvid og
håndarbejde.
Flemming Jensen ilaatigut naalanngilaartunik quiasaaruteqarpoq: - Gitte Stallone aamma Eifel Tårnet sukkut assigiin-
ngissuteqarpat?Eifel Tåmimut qaqisimasut amerlanerupput!
Der var et par enkelte sjoferter i Flemming Jensens one-man-show: - Hvar er forskellen på Gitte Stalone og Eifel Tårnet? Jo,
man mener, at der har været Hest oppe i Eifel Tårnet! (Foto: LIL)
Ikerasammiit tusaamasaanermut
Oqaloqatigineqarpoq nunaqarfimmi ilinniartitsisoq, quiasaarisartoq
atuakkiortorlu Flemming Jensen Danmarkip Radioatajuullimut
ullorsiutissai immiukkiartorlugit Ikerasammukarami pissangasimaqisoq
Flemming Jensen - Dan-
markimi quiasaarillaq-
qinnerpaat ilaat »Pui-
sinniarnermik ilitser-
suut«-mik taaguusikka-
minik atuakkiorsimasoq
- TV-mut immiussisar-
torpassuit ilagalugit nu-
naqarfimmut Ikerasam-
mut issatsiaq annilaa-
ngasorujussuusimavoq.
AG-ip aaqqissuisoqarfiani
Nuummiittumi marlun-
ngormat oqaloqatigineqar-
tilluni nammineerluni oqar-
poq »annilaanganermit uu-
littuinnaasimalluni. Dan-
markip Radioata juullimut
ullorsiutissai qaammat
ataaseq missiliorlugu immi-
utereersimallugit Uum-
mannamiit Danmarkimut
angerlariartuutaa Nuum-
mut akunninnermini ataa-
sinngormat marlunngor-
mallu aliikkusersuisarpoq
nuannisaartitseqaluni. Ul-
lorsiutissani nammineerlu-
ni allassimasamini inuttaa-
suni pingaamersaasimavoq,
nammineerlunilu sulissuti-
ginninneratigut ullorsiutit
Kalaallit Nunaanni - Ikera-
sammi - immiunneqarsi-
mapput. Tassanimi nammi-
neq ukiut 15-it matuma
siomatigut (1973-75) ilinni-
artitsisuusimavoq, aperinn-
gitsoorsinnaangilaralu nu-
naqarfimmut tassunga
uteqqilluni qanoq innersoq.
- Pissanganermit uulittu-
innaavunga, nalugakkumi
nunaqarfimmiut tamanna
qanoq isumaqarfigissane-
raat. Tikeqatigaakka TV-
liortut inuit 20-25-it mis-
saanniittut, killuussisutu-
pajaarlu misigisimavunga.
Qanormi pissuunga iluatsit-
sinngikkaluarutta. Inuit in-
gasagissanerpaatigut. Juul-
limut ullorsiutit nunaqar-
fimmi ikinngutitoqqama
akomanni immiunneqar-
nissaanik siunnersuuteqar-
simaninnut soorunalimi
peqqutaavoq Ikerasammik
nuannarinninnera, imaallu-
arsinnaavorli tamanna ilua-
rinngikkaat. Atomerlunne-
qartutut misigisimassana-
soralugit annilaangasoru-
jussuusimavunga, tassami
ukiuni marlunni Ikerasam-
miissimanera pillugu mar-
lu nnik atuakkiorernikuuga-
ma.
Qallunaat
kakkattorsuit
Ullumikkut Flemming Jen-
sen tusaamasaasorujussuu-
voq. Danmarimi quiasaaril-
laqqinnerpaanut ilaavoq
aammalu isiginnaartitsisar-
tutut, aliikkusersuisartut,
quiasaarisartutut atuak-
kiortutullu ilisimaneqarto-
rujussuulluni.
1973-imi Kalaallit Nunaa-
liarsimavoq misigosaqaru-
malluni, taamanikkut ilin-
niartitsisuinnaavoq, Uum-
mannallu kangerluata qinn-
guani Ikerasammi ilinniar-
titsisunngorsimanini nam-
mineerluni tassaanerarpaa
»nalaatsomeq qujanartoq«.
- Nuannisaarsimaqaagut,
ukiunilu marluinnarni tas-
saniissimasinnarluta aallar-
nitsinnut Ikerasammik qat-
sussineq pissutaanngilluin-
narpoq. Taamanikkut - im-
maqali ullumikkut taa-
maanngikkaluarpoq - isu-
maqarsimavunga nunaqar-
finnguit qallunaanik ilinni-
artitsisoqartariaqanngitsut.
Taamaattumik nuannisaa-
raluaqalunga aalajangiin-
narsimavunga aallarumal-
lunga.
AG: - Atuakkiarisimavat
»Puisinniarnermik ilitser-
suut»?
- Aap. Puisimik pernara-
ma Politiken-ikkut allaase-
risaqarsimavunga pisima-
sup tamatumap qanoq pi-
ngaartigissusia pillugu. Ta-
matumalu kingorna atuak-
kanik saqqummersitsisar-
fiit ilaata kajumissaarsima-
vaanga atuakkioqqullunga.
Taamaattorli: Atuagaq. Im-
maqa quppersagaaraaneru-
voq.
AG: - Quppersagaaraq nu-
annivissoq?
- Qujanaq. Taamanik-
kummi qallunaarpassuit sa-
paatit akunnialunnguini
maanereeraangamik »kak-
kattorsuanngortarput«.
Taamaattumiguna atuagaq
allassimagiga Kalaallit Nu-
naat pillugu isummema-
veersaarlunga, taamaallaat
imminut »ilaarutigisarlu-
nga« - qallunaaq ilinniartit-
sisoq, ilikkagassalerujussu-
aq.
TV-liortut ajasoortut
Flemming Jensen Ikera-
sammiikkallarami kalaalli-
sut ilikkalaarsimavoq, taa-
manerniilli Kalaallit Nu-
naanni attuumassuteqa-
ngaarsimanngilaq.
- Aviisilli aqqutigalugit
malinnaanialuttarpunga,
oqarpoq.
Danmarkip Radioata
1984-imi juullimut ullorsiu-
taa »Nissebanden« Flem-
ming Jensenip allassima-
vaa, Danmarkip Radioatalu
qinnuigisimavaa taassumap
nanginneranik sanaqqullu-
gu-
- Kalaallit Nunaannut
tunngasumik sanarusuttu-
aannarsimavunga, nissi-
maarmi Kalaallit Nunaanni
najugaqarpoq, taamaattu-
millu siunnersuutigisima-
vara juullumut ullorsium-
mik Kalaallit Nunaanni sa-
nassasunga, isumaqarama
nissimaap Kalaallit Nu-
naanni najugaqamera up-
pemarsameqartariaqaler-
soq, finlandiummi ilunger-
sorlutik nissimaaq Finlandi-
mut nuussimanerartualer-
paat!
Flemming Jensen sior-
naak paasisassarsiorluni
Uummannap eqqaaniippoq.
Tamatuma kingorna allap-
poq nalunaaquttap akunne-
rini 11-ini TV-kut aallakaa-
titassamut tunngavissamik,
ukiormannalu martsimi Ka-
laallit Nunaanni immiussi-
nerit aallartinneqarput.
AG: - Ikerasammi qanoq
ingerlavisi?
- Ajunngeqaaq. Siunniu-
tereersimavara inuit ilinni-
artitsisuugallarama ilisari-
simasimasama ilaat peqa-
taassasut, tamarmillumi
tor rallaasangaar mata TV-
liortut ajasuuvissortarput.
Inuit pissusinnguatik al-
lanngortinngivillugit filmili-
aritittarput, soorlulimi tas-
sa filmiliaritinnermik su-
ngiussisimasorqjussuit.
Uummannamut Ikerasam-
mullu uteqqilluni misigisat
puisunaaqaat, nassueruti-
gissavarali kalaallisut pui-
gorluinnarsimagama. Ka-
laallisut oqaatigisassakka
atuaqattaarlugit ilinniallaq-
qaarlugit aatsaat oqaatigi-
sinnaalertarpakka.
Puisit amil
Filmit katillugit nalunaa-
quttat akunnerinik 50-inik
sivisussuseqartut Danmar-
kimi Kalaallit Nunaannilu
immiunneqarsimapput,
maannali taakku killome-
qassapput katillugit nalu-
naaquttat akunnerinik 24-
inik sivisussuseqalersillugit
aallakaatitassanngortinne-
qassallutillu tamarmik im-
mikkut 25-29 minutsinik si-
visussuseqartussanngorlu-
git, Flemming Jensenillu ili-
magaa tamakkua novembe-
rimi naammassineqareersi-
massasut.
- Aallakaatitassiat sulia-
rujussuupput, tupigaaralu
Danmarks Radiop taakkua
nunanut allanut tuninia-
reersimanngimmagit, Flem-
ming Jensen oqarpoq.
- Neriuppunga arlaatigul-
luunniit ingasattajaanngit-
sunik immiussisimassallu-
ta, tassa quianarlutillu pi-
ngaartorsiorpaluttunik sa-
nasimassalluta. Uangalu
nammineerlunga neriuuti-
gaara immiussagut Kalaal-
lit Nunaata ilisimaneqarne-
rulemissaanut iluaqutaaju-
maartut, tassami ilanngulu-
gu ersersinniårsimagatsigu
puisinniamerup qanoq Ka-
laallit Nunaannut pingaaru-
teqartiginera. Piniartuuneq
nungutitaasariaqanngilaq,
piniartullu puisit amiutitik
tunitsivissaqartittuartaria-
qarpaat.
Ilanngullugulu oqaatigaa,
nammineq TV-liortullu
ilunger so rumasinnaallutik
Kalaallit Nunaamiut - pi-
ngaartumillu uummannar-
miut - juullimut ullorsiutit
aal lakaatinneqalinnginne-
rani assinginik pisinnaaleq-
qullugit.
Flemming Jensen Dan-
markimut utertussanngor-
mat Grønlandsfiyp sulisuisa
peqatigiifiiata - GLA-Klub-
bip - Nuuliarteqqaarsimava
tassanilu Grønlandsfiyp
Grønlandsbankillu sulisui-
nit isiginnaartitsisissinnar-
lugu aamma neriniartar fim-
mi Sky Topimi aliikkusersu-
isissimallugu. Inuillu amer-
laqisut atuagaq »Vejledning
i Sælfangst« atuakkiortua-
nut atsiortillugu atuagaar-
niarfimmit Atuakaniit pisia-
risimavaat.