Atuagagdliutit - 08.11.1989, Síða 8

8
ATUAGAGDL1UTIT/GRØNLANDSP0STEN
NR. 110 1989

Det kongelige Teaterimi Rasmus Lyberth nersorniarlugu peqataavortaaq Naalakkersuisut
siulittaasuat, Jonathan Motzfeldt. (Ass.: Søren Madsen)
Blandt de mange, der hyldede Rasm us Lyberth i Det kongelige Teater, var også landsstyre-
formand Jonathan Motzfeldt. (Foto: Søren Madsen)
VernerNicolet Rasmus Lyberthilu Det kongelige TeaterimiRadiup-guutiata saavani.
Verner Nicolet og Rasmus Lyberth på scenen i Det kongelige Teater foran Radio-guden. (Foto: Sø
Rassi kunngikkormiuni
Rasmus Lyberth Verner Nicolet-ilu Det Kongelige Teaterimi Københavnimiittumi nuannisaartitserujussuarput
KØBENHAVN (PL) - Ras-
mus Lyberthip Verner
Nicoletillu Det Kongeli-
ge Teaterimi Køben-
havnimiittumi tusanaar-
titsisaqattaarnitik sa-
paatiummat unnukkut
naggataarmatigit tusar-
naartut nikussaallutik
assatik pattaappaat.
Aammalooqqereeraluarma-
taluunniit tusanaartut suli
piumagaluarput. Nalunaa-
quttat akunnerini marlunni
nuannisaarlutalu, attortisi-
maartarlutalu, qiimmattar-
tarlutalu nipilersukkanik
tusarnersorsuarnik tusa-
naaraluaratta mamallatsit-
sigaluaannarpugut. Rassili
erinarsoqqikkumanngilaq.
- Meeraagallarama oqarfi-
gineqartarsimavunga nuan-
nisaarallartilluni taamaatit-
tariaqartoq, taama oqarpoq
- tassalumi nuannisaalerut-
tortugullu taamaatippoq.
Oqartariaqarpoq tusar-
naartitsineq »Nattoralik/
Havørnen« københavner-
miunik aalassatsitsisimaqi-
soq. Aviisit Morgenavisen
Jyllands-Posten sallersara-
lugu nersorinninniutiinna-
vipput, qullerlumi aappalut-
toq erngerluni ikinneqartar-
poq. Billettit tamarluinnar-
mik pisiarineqareersimap-
put. Naalli tusarnaartitsine-
rit ilaanni inissat ilaat siu-
moortumik pisiarineqareer-
tarsimagaluartut immikkut
ittumik tusarnaartitsiso-
qarsimasuuppat suli naam-
mattunik tusarnaartussa-
qassagaluarpoq.
- Tupinnaqaaq, ajasoor-
naqaaq, Rasmus Lyberth
isertorsinnaanngisaminik
attortisimaarluni oqarpoq,
anguniagassaminimmi tak-
orluugaqartarsimaqaaq,
takorloorsimanngisaanna-
raluarpaali aamma Det
Kongelige Teaterimi tusar-
naartitsiumaarluni.
Raadiup guutia
Tusanaartitsipput Det nye
Scenep tusanaartitsisarfit-
taani, radiup guutiata mat-
taangasup saavani, taannar-
suarlu siullerpaameerluni
qullersuarnit qinngorsimaf-
figineqarpoq. Guutiisaliar-
suaq mattaangasoq ukiut
60-it matuma siornatigulli
tassunga nivinngarneqarsi-
mavoq, tassa Det nye Scene
taamanikkut radiohusiugal-
larmalli. Arnallumi akimar-
pasissut salliit ilaanni issia-
sut ilaat oqarpallappoq: -
Suliuna tassaniittoq.
Tusarnaartitsissutigaat
erinarsuutit ileqqorsuutillu
Rasmus Lyberthip Verner
Nicolet-illu Kalaallit Nu-
naata namminersomeruler-
nerata ukiunik qulinngor-
torsiornera malunnartinni-
arlugu aasaq manna Kalaal-
lit Nunaanni tamarmi tu-
sarnaartitsissutigisaqat-
taartarsimasaat. Nalliuttor-
siorneq aatsaat iluamik Kø-
benhavnimut anngulluar-
poq, Rasmus Lyberthilumi
erinarsuinnartanngilaq.
Akunniullugu oqaaseqar-
tarpoq illussaaleqinermut,
namminersornerulerner-
mut, naalakkersuisoqarner-
mut kalaalissutsimullu
tunngasunik. Aammalu
ataasiarluni »russisut« eri-
narsorpoq.
- Erinarsuutip taassumap
taallai uanga nammineq
paasinngilakka, Rasmus Ly-
berth qungujulluni oqar-
poq. - Taamaattumiguna
kalaallisuinnaq erinarsor-
tartunga, eqqarsaatiginerlu
ajorpara erinarsukkakka
inunnit allanit paasineqar-
nersut paasineqannginner-
sulluunniit. Misigissutsit
erinarsuutigisakka paasi-
laarsinnappaatigit naam-
magisarpara.
Qularnanngilluinnarpor-
lu Det Kongelige Teaterimi
taamatut pisoqartoq.
Angusaq angisooq
Kalaallit Nunaanneersut-
taaq arlallit Det Kongelige
Teaterimut tusamaariakaa-
simapput, ilaagaallu Ras-
mus Lyberthip am aa, Em-
ma Lyberth, Rassi erinar-
sortalillaramili aatsaat taa-
ma atsigisumik angusaqar-
nerani najoriartorlugu ag-
gersimasoq.
- Ukiut 20-it matuma
siornatigut Københavnimi
imerniartarfinnguani guita-
rilerlunga nipilersorniartar-
punga ataasitugassanngua-
nik nerisassannguanillu
akilersinnialuttarlunga,
Rasmus Lyberth tusanaar-
titsisarfimmiit oqaluttuar-
poq. Taamanerniit pisoqar-
simaqaaq. 70-ikkunni eri-
narsortartutut Danmarki-
mili ilisimaneqalerpoq, Ka-
laallit Nunaannili suusupa-
gisaasimalluni. Ukiuni arla-
linni Kalaallit Nunaanni
erinarsortaraluarluni soqu-
tigineqarpianngitsutut mis-
igisimajuarsimavoq. Erinaq
pingaarnerutillugu asan-
ninneq pinngortitarluunniit
pillugit erinarsortarneri tu-
sarnaartunit soqutigineqar-
pallaartanngillat - nammi-
neerlunilu erinarsuutit
akerliuniutit nuannarisari-
simanngisaannarpai. Nam-
minerisarluinnarminik pe-
riaaseqarluni erinarsoru-
sunnerujuaannarsimavoq.
80-ikkut aallartisimaler-
mata aatsaat nunamini nu-
annarineqarnera alhar tu-
lersimavoq, Grønlandsfly-
milu »timmisartulerisartu-
tut erinarsuumasutut«
atorfini siorna qimariara-
miuk erinarsuutinik nuan-
narineqaqisunik tulleriiaa-
ginnavinnik saqqummersit-
siortulersimavoq, misigissu-
serpassuillu qaflakaatitta-
raluarlugit isertunngilaa
erinarsortarnini aammat-
taaq aningaasanut attuu-
massuteqarmat. Ullumik-
kummi erinarsortartuune-
rinnavimmik inuutissarsiu-
teqalersimavoq, CD-liaalu
kingulleq 10.000-inngorlu-
gu tunineqareersimavoq, -
ajasoornaqaaq nunami
52.000-iinnarnik inulimmi
taama amerlatigisunik tuni-
saqartoqarsinnaammat,
Verner Nicolet oqarpoq,
taannaagamimi erinnat in-
aarsarneqarneranni mi-
kinngitsumik sunniuteqa-
qataasartoq.
Nunanitamani
Ukiut 20-it ingerlanerin-
naanni Rasmus Lyberth eri-
narsortartunngorsimavoq
nunamini nunanilu allani
ihsimaneqartoq. Nuannaar-
titsisinnaavoq attortisi-
maartitsisinnaallunilu, im-
maqalu ilaanni silarsuarmi
erinarsortarfissuit ilaanni
erinarsugassiarsumik eri-
narsoqataajumaarpoq. Ila-
mi tupinnaannartumik eri-
narsorsinnaassuseqarpoq.
Det Kongelige Teaterimilu-
mi takutippaa Kalaalht Nu-
naata silarsuullu sinnerata
akornanni ikaartarfiliisin-
naallunilusooq. Tusanaar-
tut ilaannik Kalaallit Nu-
naannut kusakkisaanngit-
toqarsimassappat qular-
nanngilluinnarpoq tamak-
ku tamaasa Rassip allan-
ngortilluinnarai.
- Siullermik piniartuuvu-
gut. Taava aalisartunngor-
pugut. Taavali imerajuttu-
nik taaneqartalerpugut. Ta-
makkuli tamarmik soqu-
taanngillat. Uagut nammi-
neq nalunngiinnarutsigu
kikkuunerluta suniamerlu-
talu. Taava ingerlaqqissin-
naavugut.
SULI OQALUTTARTULINNUT TAMANUT!
Til allejer, der stadig har grammofon!
AKIKILLILIINERSUAQ
Kæmpe pladeudsalg
ULO-p nuussuaatini tamaasa tuniniarpai, taamaattumik ULO-p nuussuaatai ta-
maasa akikitsuaranngorlugit pisiarisinnaavatit (ataaseq 20-30 kr.)
ULO rydder ud i alle sine LP-plader, derfor kan du nu købe alle ULOs LPer
SUPERBILLIGT (20-30 kr.pr.stk.)
Assersuutigalugu/F.eks. ZIKAZA/NANERUAQ/ INUA/AALUT/PITUT/JUAAKA &
AASIVIK-BAND/ TUUKKAK/ULO/INNERUULAT/”QAVAAT”/”FAM”....
Makkunanl pIslarlneqaralnnaapput/Kan købes i f Ig. butikker: Nuuk: Nota-Bene/KNI-Butlkshus. Nar-
saq: KNI. Paamlut: Brugsen. Manlltsoq: KNI. Slslmlut: Polar Radio. Aaslaat: Brugsen. Qaslglanngult:
KNI. Oeqertarsuaq: KNI. Ilullssat: KNI. Uummannaq: Rema. Koben/iavn/Groenlandlca, GI.Mont 12.
ULO, Box 599,3900 Nuuk. Tlf. 22001/22310.