Atuagagdliutit - 08.08.1990, Page 12
12 KILLINGUSAAQ
Maleruagassat nutaat
Nye fiskeriregler
Oqaasertaliussat inatsisitigut pituttuisut takuneqarsinnaapput »Inatsisartut inatsisaasa / Inatsisartut peqqussutaasa/Namminersomerusut nalunaarutaasa tamanut saqqummiunncqamerini«.
De juridisk bindende tekster findes i serierne »Offentliggørelse af landstingslove/landstingsforordninger/Hjemmestyrets bekendtgørelser«.
Inatsisartut inatsisaat nr. 4,16 maj
1990-imeersoq inuutissarsiutigalugu
piniarnermut aallaaniarnermullu
Inatsisartut inatsisaannut
allannguutissaq.
§L
Inatsisartut inatsisaanni nr. 12,22. november 1984-mcersumi
inuutissarsiutigalugu piniamermi aallaaniarnermilu mak-
kua allanngortinneqassapput:
L § 4-mi imm. 3-tut ilanngunneqassaaq:
»Imm. 3. Piniarnermut aallaaniarnermullu aallaasit cqiin-
nartakkat qivcrsiinnarlugilluunniit eqqarasuartartut iner-
teqqutaapput.«
2. § 6 imatut oqaasertalerneqassaaq:
»Naalakkcrsuisut malittarisassaliorsinnaapput Kalaallit
Nunaanni piniarsinnaanermut aallaaniaarsinnaanermullu
akuersissutinik pigisaqartut nalunaaruteqartussanngorlugit
piniarnermi aallaaniarnermilu pisaminnik, atorneqartussa-
nik piniagassat amerlassusiinik naliliinissamut aammalu pi-
niarnermut aallaaniarnermullu aqutsinermut.«
3. § 13, imm. 2 aamma 3 peemeqassapput makkulu taarsiun-
neqassallutik: »Imm. 2. Suliaq imm. 1 malillugu aalajanngiif-
figineqarsimanngippat, tamanna eqqartuussivimmut
(kredsrettimut) ingcrlatcqqinneqassaaq.
Imm. 3. Suliaq imm. 1 malillugu aalajangiiffigineqarsima-
galuarpalluunniit Nunap Eqqartuussisua piumaffigineqar-
nini malillugu akuersisinnaatitaavoq suliassap eqqartuussi-
vikkut (kredsret-tikkut) ingerlanneqamissaanut. Tamannali
aatsaat atuutitinneqarsinnaavoq pissutsit immikkut ittut pi-
neqartillugit, aammalu piumasaqaat aalajangiisimanerup
inerneqatsiareerneratigut pisimappat imaluunniit qinnute-
qarsimasoq nalunaarfigincqarsimappat piumasaqaatigine-
qartup qanoq ittuussusianik.«
4. Inatsimmi tamarmi oqaaseq »Inatsisartumut ilaasortaq«
taarserneqassaaq »Inatsisartut«-mik.
§2.
Inatsisartut inatsisaat atuutilissaaq ulloq 1. juni 1990-imi.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 16. maj 1990.
(Ats.)
Jonathan MotyJehlt Kaj Eged c
Landstingslov nr. 4 af 16. maj 1990 om
ændring af landstingslov om
erhvervsmæssig fangst og jagt.
§L
I landstingslov nr. 12 af 22. november 1984 om erhvervsmæs-
sig fangst og jagt foretages følgende ændringer:
1) I § 4 tilføjes som stk. 3:
»Stk. 3. Fangst og jagt med hel- og halvautomatiskc våben
er forbudt.«
2) § 6 affattes således:
»Landsstyret kan udstede regler, hvorefter indehavere af
grønlandske fangst- og jagtbeviser skal afgive oplysninger
om udbyttet ved fangst og jagt til brug for biologisk vurde-
ring samt forvaltning af fangst- og jagterhvervet.«
3) § 13, stk. 2 og 3, ophæves og i stedet indsættes:
»Stk. 2. Afgøres sagen ikke efter stk. 1, indbringes den for
kredsretten.
Stk. 3. Uanset om en sag er afgjort efter stk. 1, kan
landsdommeren efter begæring tillade, at sagen indbringes
for kredsretten. Dette gælder dog kun, såfremt særlige
omstændigheder taler derfor, og begæringen er fremsat
sanrest muligt efter vedtagelsen eller efter, at ansøgeren er
blevet bekendt med de omstændigheder, hvorpå begærin-
gen støttes.«
4) Overalt i loven ændres »landsstyremedlemmet« til
»landsstyret«.
§2.
Landstingsloven træder i kraft den 1. juni 1990.
Grønlands Hjemmestyre, den 16. maj 1990.
(sign.)
Jona than Motzfeldt Ka j Egcde
-------------------ir & ft----------------------------
Inatsisartut inatsisaat nr. 7
ulloq 17. maj 1990-i-meersoq
inuutissarsiutigalugu aalisarneq
pillugu inatsartut inatsisaata
nr. 1121. november 1984-imeersup
allanngortinnissaanut tunngasoq.
§L
Inuutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu inatsisartut inatsi-
saanni nr. 11 21. november 1984-imeersumi allanngortinnc-
qassapput makku:
L § 3 oqaasertalerneqassaaq ima:
Ȥ 3. Kalaallit Nunaata imartaani aalisarfiusumi inuutis-
sarsiutigalugu aalisarneq taamaallaat angallatinit Kalaallit
Nunaanni najugaqavissurtit pigjneqarnertik tunngavigalugu
Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqavissunit ingcrlanne-
qarsinnaavoq. Angallat atavissumik motorilik taamatut aali-
sarsinnaassaaq pigincqaruni imatut:
1) Inummit ataatsimit inunnilluunniit ataasiakkaanit ataat-
simoortunit, namminneq ataasiakkaarlutik aningaasatigut
ajutoortoqassagaluarpat ikioqatgiillutik toqqaannartumik
akisussaasunit, aammalu imm. 2-mi piumasarineqartunik
naammassinnissimasunit,
2) Imaluunniit selskabimit ataatsimit, imm. 3-mi piumasari-
neqartunik naammassinnissimasumit,
3) imaluunniit Kalaallit Nunaanni pisortqarfinnit. selskabi-
mit Kalaallit Nunaanni oqartussanit pigincqartumit selska-
bimilluunniit Namminersornerullutik Oqartussanit piginne-
qataaffigineqartumit.
Imm. 2. Angallat tak. imm. 1, 1) inunnit ataasiakkaanit
pigineqaraangat piumasarisat makku naammassineqarsi-
massapput:
1) Inuit pineqartut tamarmik inuiaqatigiinnut kalaallinut
aalajangersimasumik attuumassuteqassapput;
2) inuit pineqartut tamarmik Kalaallit Nunaanni najugaqar-
tutut inuit aqqisa allattorsimaffianni nalunaarsorsimassap-
put, Kalaallit Nunaannilu inuit aqqisa allattorsimaffianni
ukiuni kingullcrni marlunni nalunaarsorsimassallutik;
3) inuit pineqartut tamarmik Kalaallit Nunaannut tamakkii-
sumik akileraartartuussapput, Kalaallit Nunaannilu inuit
aqqisa allattorsimaffianni ukiuni kingullcrni marlunni akile-
raartartussaasimassallutik,
4) inuit pineqartut tamarmik ukiuni kingullemi marlunni
inuutissarsiutigalugu aalisartuusimassapput, aningaasartuu-
tillu ilanngaatigcreerlugit nammineq sulinikkut ukiuni kin-
gullemi marlunni isertitat 2/3-ii inuutissarsiutigalugu aali-
sarnermit isertinneqarsimassapput. Inuutissarsiutigalugu
aalisartuunermut nallersuuncqarput piniartutut, savaatilit-
tut, tuttuutilittut assigissaannillu inuutissarsiuteqarncrit.
Imm. 3. Angallat tak. imm. L 2) selskabimit pigineqarpat
piumasarineqartut makku naammassineqqarsimassaaq;
1) sclskabi aktieselskabitut, anpartsselskabitut, andelssel-
skabitut partsrederitulluunniit aaqqissuunncqarsimassaap-
put:
2) ikinnerpaamik sclskabip aningaassaataasa 2/3-ii (rejemi-
arnermi: sclskabip aningaasaatai tamaasa) inunnit ataasiak-
kaanit, imm. 2,1) - 3)-mi piumasaqaataasunik naammassin-
nissimasunit alisarnermik inuutissarsiuteqartunit toqqaan-
nartumik toqqaannanngikkaluamilluunniit pigineqassapput
aamma
3) ikinnerpaamik sclskabip aningaasaataasa affaat aalisart-
nermik inuutissarsiuteqartut toqqaannaartumik toqqaan-
nanngikkaluamilluunniit pgissaavaat, taakkulu imm. 2 1) 4)-
mi piumasarineqartut naammassisimassavaat.
Imm. 4. Naalakkcrsuisut immikkut ittumik akuersissute-
qarsinnaapput
1) Imm. 2, 2) aamma 3)-mi piumasarineqartunit allatut
iliortoqarsinnaavoq qinnuteqartoq ilinniaqaqarluni allamil-
luunniit tamatumunnga assigusumik pcqquteqarluni Ka-
laallit Nunaata avataani najugaqarallarsimappat;
2) imm. 2, 4)-mi piumasarineqartunit allatut iliortoqarsin-
naavoq qinnuteqartoq piffissap pineqartup ingcrlanerani
ilinniarfimmi angallammilluunniit aalisartunngorniarluni
ilinniagaqarsimappat aamma
3) imm. 2, 4)-mi piumasarineqartunit allatut iliortoqarsin-
naavoq uppernarsarneqarsinnaappat aningaasanit isertin-
ncqartunit pissarsiassat annertussusissaattut piumasarine-
qartut immikkut pissuteqartumik naammassincqarsimann-
gikkaangata.
Imm. 5. Naalakkcrsuisut pissutsini immikkorluinnaq ittu-
ni imm. 1-3-mi piumasarineqartunit allatut ittumik akuersis-
suteqarsinnaapput, taamaaliorncq kalaallit aalisamikkut
inuutissarsiomerannut imaluunniit Kalaallit Nunaanni su-
liffissuaqarnermut pingaaruteqarsorinaraangat.
Imm. 6. Naalakkersuisut imm. 1-3-mi piumasarisat naam-
massisimanissaannut tunngatillugu uppernarsaatinik taku-
jumallutikpiumasaqarsinnaapput.«
2. § 5 imm. 2. Oqaasertalerneqassaaq ima:
»Imm. 2. Imm. 1 naapaertorlugu aalisarneq tunngaviusu-
mik killigititamiit (basislinien) 12sømilit iluanni ingerlanne-
qassanngilaq. Naalakkcrsuisulli akuersissuteqarsinnaapput,
pissutsit immikkut ittut, taakkununnga ilanngullugit ingam-
mik Kalaallit Nunaanni suliffissuamut tulaassuinissat, ta-
manna pisariaqatippassuk.«
3. § 9 Oqaasertalerneqassaaq ima:
Ȥ 9. Kalaallit angallataannut akuersissutinik assigiinngit-
sunik sisamanik tunniussisoqarsinnaavoq:
1) Akuersissutit piffissaq eqqarsaatigalugu killillit killilim-
mik amerlanerpaanik pisassaqarfiusut.
2) Akuersissutit piffissaq eqqarsaatigalugu killcqanngitsut
killilimmik amerlanerpaanik pisassaqarfiusut.
3) Akuersissutit piffissaq eqqarsaatigalugu killillit killilim-
mik amerlanerpaanik pisassiiffiunngitsut.
4) Akuersissutit piffissaq eqqarsaatigalugu killcqanngitsut
killilimmik amerlanerpaanik pisassiiffiunngitsut.
Inatsisartut siusissukkut siumut inatsisiliornermikkut aku-
ersissutit killeqanngitsumik atuuttussanngortinneqarsima-
sut, normu 2) aamma normu 4) malillugit, killilimmik atuut-
tussanngortissinnaavaat.
Imm. 2. Akuersissummi piginnittup aalisakkat sorliit an-
gallammik sumik aalisassanerai kiisalu suut aalisarnermi
piumasaqaataanersut akuersissummi allassimasinnaavoq.
2)-misut akuersissutilinni pisassat, tak. imm. 1 § 7 tunngavi-
galugu pisassanut pisassiissutinullu tunngatillugu aalajan-
gersakkat ilaattut pisassatut allassimassapput maleruagas-
sat Naalakkersuisunit aalajangemeqarsimasut tunngaviga-
lugit. Rcjerniarsinnaanermut akuersissutit akuersissutitut
2)-misut imaluunniit 4)-misut ittut, tak. imm. 1, suliarineqas-
sapput, maleruagassat Naalakkersuisunit aalajangerneqar-
simasut tunngavigalugit.
Imm. 3. l)-imisut 2)-misullu akuersissutinut tunngatillu-
gu, tak. imm. 1, ukiut tamaasa Naalakkersuisut amerlaner-
paamik qanoq amcrlatigisunik pisaqartoqarnissaanik nalu-
naaruteqartassapput.
Imm. 4. Akuersissutit ukiumullu pisassat rejerniarnermi
atortussanngortinneqarsimasut, tak. imm. L Naalakkersui-
sut malcruagassatut aalajangersagaat tunngavigalugit tuni-
niarneqarsinnaapput.
Imm. S. Piginnittut ataasiakkaat ukiumut pisassatik ta-
makkeraangatigit erngiinnaartumik aalisarneq unitsinne-
qartassaaq. Aamma taamatut kalaallit pisassaat nungunne-
qaraangtata pisoqartassaaq.
Imm. 6. Kalaaliunngitsut angallataasa akuersissutaat
atortuujunnaartassapput (tak. § 5), aalisarneq pisassiissuti-
gineqarsimasut nungunnerat pillugu unitsinncqaraangat.
Akuersissut atortuujunnaarsinncqarpat aalisarneq erngiin-
naartumik unitsinneqassaaq.
Imm. 7. Kalaallit Nunaata eqqaani aalisarnermut tunnga-
tillugu maleruagassanik imaluunniit akuersissummi piuma-
saqaataasunik unioqqutitsineq kinguneqarsinnaavoq taas-
suma atorsinnaanerata killiliiffigineqarncranik, kiisalu an-
nertuumik arlalcriarluniluunniit unioqqutitsisoqarncrani
akuersissut arsaarinnissutigineqarsinnaavoq. Tamatumann-
ga aalajangiineq Naalakkersuisut aalajangissavaat, nalunaa-
rutigineqarneraniillu ullut 15-it qaangiutsinnagit Kalaallit
Nunaanni landsretsimut tamanna ingcrlateqqinneqarsin-
naavoq.
4. § 11 atortuujunnaarsinneqarpoq.
5. § 15 oqaasertalerneqassaaq ima:
Ȥ 15. Ilisimatuut aalisarnermik misissuineri kiisalu misi-
leraatluni aalisarnerit inuutissarsiutigalugu aalisamermi-
Nangissaaq / Fortsættes