Atuagagdliutit - 20.08.1990, Blaðsíða 5

NR. 95 1990
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
5

Aalisarnermiit
aatsitassanut
Aningaasaqamermut naalakkersuisoq, Emil Abeisen,
isumaqarpoq issittuni najugaqartut aatsitassat
iluaqutigineqamissaannut aningaasaliisuujumaartut
KØBENHAVN - Isuma-
q arp unga issittuni naju-
gaqartut aatsitassanik
misissuinermut iluaquti-
ginninnermullu anin-
gaasaliisuusinnaanngo-
rumaartut. Isumaqar-
luinnarpungami anin-
gaasat aalisarnikkut
isertinneqartut ilaat
ukiuni aggersuni aatsi-
tassarsiornermut anin-
gaasaliissutigiortome-
qalerumaartut.
Issittuni pinngortitap
tunniussinnaasaasa iluaqu-
tigineqamerat pillugu nu-
nanit tamaneersut pinga-
jussaanneerlutik ataatsime-
ersuarperanni, Polartech
90-imi, ulluni makkunani
Københavnimi ingerlanne-
qartumi oqalugiartilluni an-
ingaasaqar nerm u t naalak-
kersuisoq Emil Abeisen ilaa-
tigut taama oqarpoq.
- Kalaallit Nunaanni ua-
gut kissaatigaarput aatsi-
tassanik misissuineq ilua-
qutiginninnerlu ukiuni ag-
gersuni annertusiartortin-
neqassasut allaat maannak-
kut inuutissarsiutitta pin-
gaarnersaattut - aalisarner-
tut, piniamertut savaate-
qamertullu siunissami an-
ingaasarsiutaatigilissalutik.
N alu nngilarpu t tam an na
ajomassasoq nunanit alla-
niit aningaasaliifligineqar-
natalu teknikikkut ikiorser-
neqanngikkutta. Taamaat-
tumilluuna sapinngisatsin-
nik iliuuseqamiartugut nu-
nani allamiut Kalaallit Nu-
naanni aatsitassanik misis-
suiumallertinniarlugit,
Emil Abeisen oqarpoq nan-
gillunilu:
- Aatsitassanik iluaquti-
ginninnerup tungaanut
ilaaseraamerulernermut
qulamanngitsumik pissu-
taavoq, paasineqarsim am-
mat issittuni inuiaqatigiit
ineriartortinneqartuassap-
pata inuutissarsiutitigut
tunngavissat mannakkornit
annerusariaqartut. Uagut
Kalaallit Nunaanni paasil-
luarsimavarput, inuutissar-
siornerput ataasiinnaaneru-
sumik - aalisarnermik -
timngaveqartuassappat an-
ingaasarsiornikkut eqqoru-
minartorujussuujuassallu ta
aalisagartarineqarsinnaa-
sut amerlassusiisa allanngo-
rarnerat kisiat eqqarsaatigi-
nagu aammali aalisakkanit
nioqqutissiat silarsuarmi
akiisa allanngoramerat, si-
larsuarmi aningaasat nalin-
gisa allanngoramerat il.il.
eqqarsaatigalugit. Taa-
maattumilluuna sulissutigi-
niaripput assigiinngiiaarne-
rusumik tunngaveqartumik
inuutissarsiulemissarput,
tamatumanilu ilanngillugit
eqqar saatigaagu t aatsitas-
sanik ilaquteqarneq takor-
nariartitsinerlu.
Nunaqavissut
sulisorinerat
Aningaasaqamermut
naalakkersuisup aningaasa-
nut tunngasuinnaat sam-
minngilai, aammali sammi-
vai innuttaasut amerliartor-
nerat, inuutissarsiutit ineri-
artortinneqamissaannik
kissaateqanermik malitse-
qarsimasoq.
- Issittuni najugaqartut
ilinniartitaanerat sorsun-
nersuup kingulliup kingor-
natigulli annertuseriapilo-
orsimavoq. Siusinnerusuk-
kut aatsitassarsiortut nuna-
ni allamiuinnavinnik suliso-
qartarsimagaluarput, ullu-
mikkulli amerlaqisutigut
nunaqavissuttaaq ilanngul-
lugit sulisorineqartalerput,
Emil Abeisen oqarpoq nan-
gillunilu oqaatigaa, ullu-
mikkut aatsitassarsiorfim-
mik ammaasoqassagaluar-
pat sulisussat ilarpassui Ka-
laallit Nunaanni pissarsiari-
neqarsinnaassagaluartut.
- Aatsitassarsiortoqalissa-
galuarpat illoqarfinni sulif-
feqarfiit ilaat sullisseqataal-
lutillu, kiffartuussisuullu-
tillu il.il. peqataassagaluar-
put. Taamaaliomikkullu
nunaqavissut tamakkunati-
gut naammaginartunik ilu-
aqutissinneqassagaluarput,
taamalu aatsitassarsiorneq
inuutissarsiornernut alla-
nuttaaq iluaqutaassagalu-
arpoq.
Ataatsimeersuamermilli
pisortatigoortumik ammaa-
suusoq, Danmarkimi mini-
steriuuneq Poul Schliiter,
aningaasarsiornikkut
maannakkut pissusiusut
pillugit taamatut isumallu-
artiginngilaq.
- Nunani allamiut issittu-
ni aningaasaleerujussuar-
nissaat ilimagisinnaanngi-
larput, ministeriuneq oqar-
poq ilimagaali, Issittut, ilua-
qutissanik peqartorujus-
suusimasinnaasut, pilerine-
qalemmaartut. Pingaartil-
lugillu taavai Kalaallit Nu-
naanni pinngortitap pisuus-
suterpassui suli iluaqutigi-
neqanngitsut.
ICCip præsidentia Mary
Simon ataatsimeersuaqa-
taasoq oqaaseqamermini
oqarpoq, aatsitassarsiorner-
mut tunngasut ineriartor-
tinneqarlutillu aatsitassat
iluaqutigineqalissappata Is-
Aningaasaqarnerm ut naalakkersuisoq, Emil Abeisen: - Aalisarnermit aningaasat aamma
atorsinnaasariaqarpavut pisuussutit uumaatsut atomeqamerannut.
(Ass.: Louise-Inger Lyberth).
Landsstyremedlem for økonomi, Emil Abeisen: - Pengene fra fiskeriet skal også kunne
bruges til udnyttelsen af mineralske råsto ffer. (Foto: Louise-Inger Lyberth).
sittuni nunaqavissut peqa-
taatinneqamissaat pisaria-
qarluinnartoq.
- Nunatsinni innuttaasut
peqataatinneqartariaqar-
Arfernut apeqqummi
Danmarki sumiginnaasoq
Kisimiillutik ingerlanissamik, Islandimilluunniit Norgemillu
suleqateqamissamik, naalakkersuisut sioorasaarisut
NUUK - Arfanniarneq
pillugu danskit naalak-
kersuisuisa isummerne-
rat Kalaallit Nunaanni
naalakkersuisut ilua-
rinngilaat, maannalu
sioorasaarutigalugu ki-
simiillutik ingerlalerni-
arlutik. Imaassinnaavoq
Kalaallit Nunaata Island
Norgelu arfanniarneq
pillugu suleqatigilerai.
Tamanna naalakkersui-
sunut ilaasortap Kaj Egedep
danskit aalisamermut mini-
steriannut, Kent Kirkimut
(K), Bornholmimi ataatsi-
meeqatigiitsillutik nalunaa-
rutigaa, taamatut tusagas-
siivoq Kalaallit Nunaata Ra-
dioa
Kaj Egede Kent Kirkilu
nunani avannarlerni aali-
sarnermut ministerit Born-
holm imi ataatsimiinneran-
ni, aammattaaq nu nat ar-
fanniartartut Islandip Nor-
gellu peqataafligisaanni,
ataatsimeeqatigiipput.
Arferit eqqissisitaalluin-
narnissaat Kalaallit Nunaa-
ta akueriumanngilaa, Kaj
Egedelu isumaqarpoq ar-
fanniartartut ataatsimiit-
tartuisa Hollandimi ataatsi-
miinneranni tamanna ersa-
rinnemsumik erseqqissar-
neqarsimasariaqaraluartoq.
Arfanniartartu t ataatsimiit-
tartuini isumaqaqqajaaso-
qarpoq arferit eqqissisitaal-
luinnartariaqartut. Taama-
tut isummemermigut
ataatsimiittartuutitat angu-
niakkani sanioqquppaa, su-
liassarigaluaramiummi ar-
fernik pisarineqarsinnaasut
amerlassusiliifTigisamis-
saat aqutsiviginissaallu.
- Ilisimatuujussutsikkut
uppemarsaraangatsigu ar-
ferit pisaqarfigineqarsin-
naanerat tusaaneqaruma-
neq ajorpugut. Akerlianilli
malugisarparput aalajangii-
nerit anguniagarigaat eqqis-
sisitaalluinnarnissaat, Kaj
Egede oqarpoq.
Isumaqarpoq Kalaallit
Nunaat, Island, Norge Sava-
limmiullu arfanniarneq pil-
lugu suleqatigiilersinnaa-
sut. Maannakkorpiaq atorfi-
littagut aqqutigalugit misis-
sorparput taamaaliortoqar-
sinnaanersoq, tamatumalu
kingorna apeqqut taanna
Kalaallit Nunaanni inatsi-
sartunit oqaluuserineqas-
salluni.
luinnarput. Inuimmi tas-
saapput isumalluutitta pin-
gaarnersaat. Kissaatigaar-
put inuit allanit ilinniartin-
neqassasut kingusinneru-
sukkut namminneq iluaqu-
tigisinnaasaminnik. Maan-
nakkummi qanoq iliuuse-
qartoqartariaqalerpoq.
Ataatsimoorlutalu Issittut
siunissaat ilusilersussavar-
put, ICCip præsidentiata
Mary Simonip PolarTeck
90-imi oqaatsini taama nag-
gaserpai, ataatsimeersuar-
nermimi tassani Køben-
havnimi ingerlanneqartumi
peqataapput inuit 200-it
tassaasut issittunik paasisi-
masaqarluartut, naalakker-
suinermik suliaqartut niu-
ertullu nunanit assigiinn-
gitsunit 14-ineersut.
Amigartoorut
Kalaallit Nunaata niueqate-
qamermini januar imiit
martsip tungaanut 1990
naatsorsuutaani erserpoq
55 millioner kronenik ami-
gartooruteqartoqartoq.
Sioma taamaannerani 84
miil. kronet sinneqartooru-
tigineqarput.
Ukiormanna qaammatit
pingasut siulliit ingerlane-
ranni eqqunneqarsimapput
432 miil. kronit nalingi. An-
ninneqartut 377 miil. kro-
niupput.
Underskud i
handelsbalance
Grønlands handelsbalance
for januar-marts 1990 viser
et underskud på 55 million-
er kroner. Sidste års han-
delsbalance for den samme
periode viste et overskud på
84 mili. kroner.
I årets første tre måneder
indførtes der for 432 miil.
kroner, mens udførslen lød
på kr. 377 miil. kroner.
Frimærker
købes
Grønlandske frimærker på klip
købes til absolut toppris. Jeg
tvivler på nogen anden frimær-
kegrossist betaler så høj en pris.
For klip der pr. 100 gram indehol-
der ca. 370 hele frimærker beta-
les ca. 300 kr. = en kg. pris på
3000 kr., det kan gå lidt op og
ned alt efter kvaliteten med hen-
syn til forskellige og om det mest
er små værdier eller høje værdi-
er, men i gennemsnit 300 kr. pr.
100 gram. Mindste køb er 100
gram, højeste køb gerne ube-
grænset da jeg til stadighed
mangler til export. Kontant afreg-
ning sammen dag jeg modtager
det, en selvfølge.
• HUSFR1M •
WHOLESALE
Østergade 29
9440 Åbybro DK