Atuagagdliutit - 21.11.1990, Qupperneq 7

NR. 135 1990
ATUAGAGDLI UTIT/GRØNLANDSPOSTEN
7

Sisimiuni tunisas-
siorneq kinguariarpoq
Tunisassiorfittaassap ingerlanissaa umiarsualiveqarnikkut
kinguariariarfiusinnaavoq
SISIMIUT (IO)- Pilersaa-
rusiatsinnut naleqqiul-
luni tunisassiomerput
kinguaattooqqalaarpoq,
kisianni tunisassiagut
naatsorsuutigisatsinnit
annikinnerum aaraluar-
tut sulinerup aaqqis-
suulluarnenmeratigut
aningaasatigut angusa-
vut siuariaateqarput.
Fabrikkimi sulinerup
aaqqissuulluarnerunera
atortullu pitsaanerusut
iluaqutigalugit ukiup
naanerani angusavut
naammaginartussaassa-
gun arput.
Taama oqarpoq Sisimiuni
Royal Greenland-ip tunisas-
siorfiani pisortaq Simon Ol-
sen, Aqqaluk, AG-mit aperi-
neqarami maannakkut tu-
nisasiorflk qanoq ingerla-
nersoq.
Sisimiuni fabrikkip
eqaannerusumik aaqqis-
suussiffigineratigut anin-
gaasartuutit ikilisarniarne-
qarsimapput, oktoberillu
naalernerani tunisassiariu-
maakkatut takorloorneqar-
simasut anguneqanngikka-
luartut aningaasat tungaa-
tigut angusat siuariamertut
taasariaqarput, taamalu
qaammatini kingullerni
marlunni tunisassiorneq
akimmisaaruteqarpallaan-
ngippat budgetsiliaq unior-
pallaarnagu angusaqarfiu-
jumaarpoq, tassa aningaa-
sanngorlugu kaavititat 160
millioner koroonit missaan-
niikkumaarput.
Tunisassiorneq akimmi-
saaruteqannginnerusumik
ingerlaqqullugu assersuuti-
galugu bundgarnersorne-
rup nalaani saarullinniar-
neq raajamiarnerlu immik-
kuullarissumik ingerlanne-
qarsimapput. Upernaaq aa-
sarlu bundgarnersortut
kangerlummi umiarsuarnik
tunitsivissaqartinneqarsi-
mapput, umiarsuillu tunit-
siviit piffissani aalajangersi-
masuni Sisimiut fabrikkian-
nut tulaassiartortarsimallu-
tik. Taamalu raajarniat
namminneerlutik Sisimiut
fabrikkiannut akimmisaa-
ruteqanngitsumik tulaas-
suisimapput, taamaaliorta-
riaqarsimavorlu tunisas-
siornerit taakku marluuk
assigiinngitsut ataatsikkut
ingerlanissaat ajornakuso-
ortinneqartussaagaluar-
mat. Taamatut aaqqiinerup
saniatigut fabrikkip siku-
liorfia pitsaanerusumik aaq-
qiivigineqarsimavoq siku-
lersuineq ajornartorsiutaa-
rullugu.
Aamma usingiaanermi
periaatsit iluarsineqarsi-
mapput, aalisartullu suleqa-
tiginerat pitsaanerulersi-
malluni, tunisiniarnermi
usingiaanermilu kinguaat-
toortarnerit pinaveersima-
tinneqarsimallutik.
Minnerunngitsumillu fa-
brikkip qerititsivittaarsua
maanna ukioq iluitsoq atuu-
tereerluni imatut malun-
niuppoq tunisassiomerup
pilersaarusiomera oqinne-
ralaarsuanngorluni tunisas-
siorneq assigiiaarnerujussu-
armik kipisaqattaannginne-
rusumillu ingerlalersimal-
luni. Taamatut tunisassior-
nerup ingerlalernera aali-
sartut sungiutilerpaat paat-
sooqatigiinnerillu qaqutigo-
ornerulerput.
Saarulliit
Oktoberip naalernerani
raajanik tunisassiat 8000
tonsit missaanniipput, saa-
ruulliillu ukiup naanerani
1000 tonsit missaanniikku-
m aar tut qularnanngilaq.
Saarullinniarneq ukiumut
siubanut naleqqiullugu kin-
guariaraluarpoq, tamatu-
mani pissutaalluni nalaat-
sortumik saarulliit kanger-
lunnut pulajumanngitsutut
innerat, naak avataatungaa
saarullippassuaqaraluar-
toq. Suna pissutigisimaner-
lugu saarulliit tiffarumasi-
manngillat!
Fabrikki sulisoqarnermi-
gut annertugisariaqakka-
mik ajornartorsiuteqanngi-
laq, sulisut sungiussisima-
sut pigeriikkat qujanartu-
mik taakkuupput, tassa su-
lisut aalajaatsut suliamin-
nullu sungiussisimasut taa-
malu fabrikkip pinngitsoor-
sinnaanngisai taakkuujuar-
put, taamatullu pinngitso-
orsinnaanngisat 140-t mis-
saannipput ingerlatsilluar-
lutillu. Oktoberip naalerne-
rani sulisut katillutik 200-t
missaanniipput, kisianni
bundgarnersornerup nalaa-
ni katillutik 300-t missaan-
niissimapput. Sulisut taane-
qareersut iluanni inuit aq-
qaneq-marluk 16-nillu akor-
nanni amerlassuseqartut
teknikkikkut ingerlatsivin-
ni aalajangersimasumik su-
lisorineqarput.
Simon Olsen aperaara, in-
gerlatsiniarnermi ajornar-
torsiutinik sunik nalaata-
qartarnersoq.
Oqarsinnaanngilanga
ajornartorsiutinik qaagner-
sinnaanngisatsinnik nalaa-
taqarsimallunga; sooruna-
mi ilaanni isumaqatigiin-
ngissutaasinnaasunik tak-
kuttoqartarpoq, soorlu suli-
sut takutinngitsoortarneri
eqqarsaatigigaanni, imma-
qaluunniit aalisartut naam-
magittaalliuuteqarnerinik,
imaluunniit poortuutissa-
nik amigaateqalertoorneq
pissutigalugu tunisassior-
nerup innarluuteqalernera-
nik, taamaalisoqartillugulu
innaallannertut ittunik pi-
soqarsinnaasarpoq, Simon
Olsen oqarpoq nangillunilu:
- Kisianni raajanit taane-
qartunit 8000 tonsinit 80
procentii kUisaatinit tuni-
sassiaapput, sinnerilu miki-
nerusunik raajarniutilinne-
erlutik.
Sulisoqarneq
Soorunami ingerlatsiner-
mi sulisut ilaanni kukkus-
suteqarsinnaasarput, aam-
mali fabrikkip attaveqarfli-
ni imatut kukkuluttorto-
qarsinnaasrpoq pissutsinik
ilisimaarinninngitsut isu-
maqalersinnaasarlutik fa-
brikkip nammmineqpisuus-
sutaanik ingerlanerliorne-
qartoq.
Taamaalinerani inuit pi-
suutitassaanngitsut pisuu-
tinneqarsinnaasarput, taa-
malu ikerinnakkut oqallin-
neq naammaginninnginner-
lu tusarsaalersarput, ajor-
nartumilli pissusiviusunik
nassuiaateqarsinnaagaluaq,
tassa fabrikkip pisortaa ta-
matigut attaveqarfigineqar-
neq ajorpoq, taamalu paat-
sooqatigiinnerit pisarput.
Aalisartulli naammagit-
taalliuuteqartarnerat
maanna qaqutigoortorujus-
suanngornikuuvoq, soorlu
tunisassiatigut killilersui-
neq atorneqanngingajavim-
mat. Aalisartulli aamma
namminneq angallatinik
akilersinnaanissaat siuner-
taralugu aalisarnerminnik
pilers aarusiorsinnaanerat
tunisassiornermi pingaa-
ruttilerujussuuvoq, fabrik-
killu angusinnaasai ima-
luunniit pisinnaasai naat-
sorsuutiginagit ingerlassi-
neq kipusoortussaammat
assersuutigalugu ullumik-
kut akiusut aallaavigalugit
ingerlatseriaatsit takussaa-
nerusariaqalernikuupput,
kukkuluttuutaasinnaasut
fabrikkimut tamatigut tut-
sitassaanngillat, ullumik-
kummi pilersaarusiorner-
liorneq nakkaattoorutaasin-
naasorujussuuvoq.
Simon Olsen-ip oqaati-
gaa, nunami tunisassiorne-
rup naammassisinnaasai ki-
siisa tunngavigalugit nali-
liissagaanni raajanillu pi-
sassat killilersorneqarnerat
eqqarsaatigalugu kilisaatit
anginerit amerlakuluttut
Aalisakkanik tulaassuisut aamma pisooqataasinnaapput Sisimiuni tunisassiorfimmi paasinerluinernut. (Ass.: Knud Josef-
sen)
Leverandørerne af fisk kan også have skylden for, at der kan opstå misforståelser i fabrikken. (Foto: Knud Josefsen)
oqaatigisariaqartut, taama-
lu kilisaatit ilaat angisuut
maanna akilersinnaanngin-
gajattumik ingerlapput.
Ukiuni makkunani umi-
arsualiveqarnerup tungaa-
tigut Sisimiut kmguaatuu-
lersimapput, tassa illoqar-
finnut allanut naleqqiulluni
pisoqarpaluppallaamik suli
ingerlagami, tamannalu pis-
sutaaqataassaaq ukiunut
siusinnerusunut naleqqiul-
lugu Sisimiut tulaassuiffigi-
neqarnerat kinguarialersi-
mammat, tamannalu kisit-
sisitigut uppemarsaasersor-
neqarsinnaasoq Simon 01-
sen-ip oqaatigaa.
Sisimiuni fabrikkitaassap
subaralugu aallartinnissaa
ukiumik ataatsimik kingu-
artinneqaqqammerpoq, ta-
mannalu tunisassiornermut
qanoq sunniteqassanersoq
Simon Olsen-imut apeqqu-
tigigakku, akivoq kinguar-
titsineq imatorujussuaq
sunniuteqartussatut takor-
luunngikkini, kisianni fa-
brikkitaarnikkut pitsan-
nguallaatit amerlassagalua-
qisut maanna erseqqinneru-
sumik oqaaseqarfiginian-
ngikkini, oqaatigisinnaana-
guli fabrikkip sananeranut
neqeroorutaasut ima assi-
giinngitsigisimasut nikin-
gassutaat misissorluaaqqis-
saaqqittariaqarlutik. Fa-
brikldUi nutaap suliarinera-
ni, pingaartumillu inaarsar-
nerata nalaani qaammataa-
lunni tunisasiorneq unik-
kallartareiaqarumaarmat
pilersaarusiorneq sukumiil-
luinnartoq suliarisariaqar-
toq - tamatumani pilersaa-
rusiornerliulaarninnguaq
akisoorujussuarmik ajunaa-
rutaasinnaavoq, Sisimiuni
Royal Greenland-ip tunisas-
siorfiani pisortaq, Simon Ol-
sen, Aqqaluk AG-mit oqalo-
qatigineqarluni naggasii-
voq.
Peqqinnissamut
oqartussaqarfik
'92-imi kalaallit
tigussavaat
Naalakkersuisut danskillu
peqqinissamut ministeriat
tigusinissaq pillugu isumaqatigiipput
KØBENHAVN - Kalaallit
Nunaanniit kissaatigi-
neqarpoq nunami peqqi-
nissamut oqartussaqar-
fiup ukiup ataatsip mis-
saa qaangiutiinnarpat
tiguneqassasoq. Nammi-
nersomerullutik Oqar-
tussat danskit naalak-
kersuisui nalunaarfi-
gaat akisussaaneq janu-
arip aallaqqaataani
1992-imi tigorusunne-
qartoq.
Tamanna naatsorsuutigi-
samit piaarneruvoq, illua-
tungeriilli isumaqatigiissu-
tigaat maannakkut ullor-
mik tigusivissamik nalorni-
nerup -1993 1994-ilu taane-
qartarsimapput - siunissa-
mut ungasissumut pilersaa-
rusiornissaq akimmisittar-
simagaa. Taamaattumik ka-
laallit maanna kissaatigiler-
paat sukkasuumik tigusiso-
qarneratigut aaqqiisoqassa-
soq.
Naalakkersuisut siulit-
taasuat Jonathan Motzfeldt
danskillu peqqinnissamut
ministeriat Ester Larsen su-
liassaq pillugu Københavni-
mi ataatsimeeqatigiipput.
Isumaqatigiissutigaat ka-
laallini peqqinnissamut
oqartussaqarfimmi subsut
piumasaqaatit allannguute-
qartinneqanngitsut, isuma-
qatigiissutillu atuuttut
atorlugit ingerlaannassa-
sut.
Kalaallini peqqinnissa-
mut oqartussaqarfik ator-
tussarissat pigineqartut -
tamatumanilu sulisorisat
ilanngullugit tigunissaat
kissaatigaarput, Jonathan
Motzfeldt, oqarpoq.
Februarip aallaqqaataa
1991 tikitsinnagu nalunaa-
rusiortoqassaaq tigusinis-
saq qanoq pissanersoq, aam-
malu suliaq pillugu inatsi-
sissamut missingersuusior-
toqassalluni. Tamatuma
kingorna suliaq politikkik-
kut akuersissutigineqas-
saaq - siullermik nunatsinni
inatsisartunit februar 1991-
imi, tamatumalu kingorna
aasaanerani sulinngifieqa-
linnginnermi folketingimi.
Sullutit pilerisaarut sekundtimut 100
kronilissaviuk uffa
Radio Nuummiunut
aqqutigigukku
sekundtimut 6
kroniiginnarsinnaallutit.
Hvorfor betale 100 kr. pr. sek.
når du kan nøjes
med at betale
6 kr. pr. sek. i
Radio Nuummiunut.