Atuagagdliutit - 28.01.1991, Qupperneq 7

imiifoswktit nmminersoriut
rnmmmmrnM^M^mmmm^mmmmmm. P R I VAT ERHVERV
Qaqortumi
qaqorsaasiorfik
Tikisitsisartuaannarsinnaannginnatta nammineerluta
qaqorsaasiorfiliussaagut
NUUK(KR) - Kalaallit
Nunaanni nutaamik
nioqqutissiorfiliorniar-
neq imaanngitsorujus-
suusarpoq. Niels Mølle-
rip Qaqortumiittup ta-
manna misigilluarsima-
vaa. Ukiorpaaluit matu-
ma siornatigulli isumas-
sarsis imavoq illoqarfim-
mi qaqorsaasiorfiliorni-
arluni. Eqqiaasarfiute-
qarami nalunngilaa qa-
qorsaammik literimik
ataatsimik Danmarki-
miit Kalaallit Nunaan-
nut nassiussineq 2,25
kroneqartartoq.
Niels Møllerip qaqorsaa-
siorfiliorniarnermik unitsit-
sisimagaluarneranut pissu-
taavoq, poortuutissanik Qa-
qortumut nassiussisarne-
rup nioqqutissiassat akisu-
allaalertittussaassammagit.
Siornali aalajangersima-
voq nammineerluni qaqor-
saasiortalerlunilu poortuu-
tissaliortalerniarluni. Niels
Møller isumassarsiaminik
piviusunngortitsiniarner-
mini siunnersortimik Inuu-
tissarsiornermut Pisorta-
qarfunmeersumik ikiorte-
qarsimavoq.
- Sulisussarsioriarlunimi
assassorluni sullivimmik
aallartitsisarnertuut aallar-
tinneqarsinnaanngilaq. Qa-
qorsaasiorfik sulifflssanik
ataavartussanik pilersitsi-
sussaavoq, Niels Møller
oqarpoq.
Niels Møller neriuppoq
aasap ingerlanerani nioqqu-
tissiulersinnaassalluni, su-
liffiutitaarnissaali illoqar-
fimmi suliffissaaleqisut iki-
lissutigingaassanngilaat.
Naatsorsuutigaami sisa-
maannarnik arflniliinnar-
nilluunniit sulisoqarumaar-
luni.
Mlsissueqqaarpoq
Uniinnartariaqalerumaar-
tumik aallartitsiumanani
Niels Møller apeqqutinik al-
lakkatigut akiugassanik
350-inik decemberimi Ka-
laallit Nunaannut tam ar -
mut nassiussuisimavoq.
Nunatsinni suliffeqaffiit ta-
marmiusut allattorsimaiTiat
kommunimiit pissarsiarsi-
mavaa telefonbogilu iluaqu-
tigalugu eqqiaasarfiit ta-
maasa atassuteqarfigisima-
vai.
Apeqqutinulli akissute-
qartut amerlavallaarsi-
manngillat.
- 40-it 50-illuunniit mis-
saanniittut kisimik akipput,
tamatumunngali uanga
nammineq pisuuguunar-
punga sivikippallaarnik pif-
fissaliisimagama, apeqquti-
nilli suli tigummisaqartut
akisarsinnaappata assut qu-
jassagaluarpunga, Niels
Møller oqarpoq.
Niels Møller Inuu tissar -
siornermut Pisortaqarfim-
miit akuerineqarsinnaaler-
simavoq suliffeqarfiit apeq-
qutinut akissuteqarsimasut
inassutigisaat tunngaviga-
lugit.
Allakkiami ilaatigut ima-
tut allassimasoqarpoq:
»Taamaattumik Kalaallit
Nunaanni innuttaasut sulif-
feqarfiillu Kalaallit Nu-
naanniittut qinnuigaakka
pilersaarut tapersersoqqul-
lugu taamaattuliornikkum-
mi eqqiaanermi atortussa-
nik Kalaallit Nunaannut ti-
kisitsisarneq killilersimaar-
neqartussaammat.«
Allakkamik atsiortuusi-
mavoq Kaj Egede, inuutis-
sarsiornermut tunngasunut
naalakkersuisoq.
Pilersaarusioq-
qissaarneq
Qaqortumi qaqorsaasiorto-
qalinnginnerani nioqqutis-
sianik Kalaallit Nunaanni
assartuisuusussaq KNI isu-
maqatigiissuteqarfigilluaq-
qaarneqartussaavoq. Maan-
nakkorpiaq oqaloqatigiissu-
tigineqarpoq KNIp assartui-
suunissani qanoq atsigisu-
mik iluanaarutigisassane-
raa. Nunatsinnimi »nammi-
neq nioqqutissiornerup«
KNI assartuinikkut isertit-
tagaanik ilanngarsuuttus-
saavaa.
- Sumilluunniit aallartit-
sigaluaruit allat pissarsiari-
sartagaannik ilanngarsuut-
tussaavatit, Niels Møller
oqarpoq.
Niels Møllerip suli Royal
Grenland Peqqinnissaqar-
fillu isumaqatiginiarpai,
isumaqatigiissutilli kingul-
liit suli amigaatigineqarput.
- KNI-mik Peqqinnissa-
qarfimmillu isumaqatigin-
ninniarnigut naammassine-
qalertorsinnaappata qaam-
mat una suli naanngitsor-
luunniit sulifTissuassaq aal-
lartissinnaagaluarparput,
taamalu ukiup qiteqqunne-
rani nioqqutissianik nas-
siussuilersinnaalissagaluar-
pugut, Niels Møller taama
neriunnerarpoq.
Niels Møllerilli qanoq niu-
ertigiumaarnertik suli mis-
singeriarsinnaanngikkallar-
paaluunniit, missingersuu-
tit tamarmik naartsorsorlu-
arneqaqqaarlutillu soquti-
ginnittut akissuteqaqqaar-
tariaqassapput. Anguniar-
niarpaali niuertarfiit sisa-
mararterutaat suliffeqarfiil-
lu affaat pilersulersinnaas-
sallugit. Missingersuutaa-
gallartutigut ilimagineqar-
simavoq suliffissuaq aallar-
tikkuni ukiuni siullerni
marlunni amigartoorute-
qarfiulluni ingerlagallassa-
soq, ukiulli pingajuanni sin-
neqartooruteqalaalersima-
niartussaavoq.
- Sapiisertinnani aallartit-
sineq ajornartarpoq. Naa-
lakkersuinermik suliaqar-
tut sullivinnik nunamiittu-
nik aallartitseqqulluta kaju-
missaarpaatigut, tamanna-
lu maanna uppernarsartari-
aqalerpaat uagutsinnik ta-
persersuinermikkut. Uanga
aallartilluarsinnaaguma
taava aamma allattaaq pile-
ritsassapput, Niels Møller
oqarpoq.
Qaqortumi qaqorsaasiorfeqalerpat qaqorsaaterpassuit nunanit allaneersut niuertarfiit ili-
siviiniittut nunatsinni nioqqutissianik taarserneqarsinnaalissapput.
Hylderne med importerede rengøringsmidler og andre sæbeprodukter kan blive afløst af
lokale produkter, når sæben kommer til at boble i Qaqortoq. (Foto: Knud Josefsen)
ISS sulilluartoq
ISS-ip Danmarkimi, Norge-
mi Sverigemilu sullisseqar-
fiutini ataatsimut katersor-
pai sulifieqarfissuaq qulliu-
nerusoq, ISS Scandinavia
A/S pilersikkamiuk.
Ingerlatseqatigiiffittaami
pisortaapput direktør Sven
Ipsen, viceadministrerende
direktør Flemming Scan-
dorff aamma økonomidirek-
tør Derrick Miller.
ISS-ip tigusaasa kingul-
lersaraat suliffeqarfissuup
Electroluxip eqqiaanerup
tungaatigut Skandinaviami
nioqqutai tamaasa. ISS-ip
naatsorsuutigaa 1991-imi
Danmarkimi, Norgemi Sve-
reigemilu 5 milliarder kro-
nit sinnerlugit kaaviiaarti-
taqarumaarluni.
ISS samler Norden
ISS samler sine service-virk-
somheder i Danmark, Norge
og Sverige i et nyt holding-
selskab, ISS Scandinavia AJ
S.
Direktionen i det nye sel-
skab består af administre-
rende direktør Sven Ipsen,
viceadministrerende direk-
tør Flemming Schandorff og
økonomidirektør Derrick
Miller.
Senest har ISS overtaget
alle rengøringsaktiviteter i
Electrolux-koncernen i
Skandinavien. ISS regner
med en omsætning på over
fem milliarder kroner i Dan-
mark, Norge og Sverige i
1991.
Aningaasalersuineq
KØBENHAVN - Naalakker-
suisut Socialdemokratillu
isumaqatigiissimapput qal-
lunaat umiarsualiorfiini
umiarsualiat 1992-ip naa-
nissaata tungaanut taarsi-
gassarsiat indeks lån-inik
taaneqartartut atorlugit an-
ingaasalersorneqartassasut.
Isumaqatigiissut aqquti-
galugu aaqqissuussineq
ukiumik ataatsimik sivit-
sorneqarpoq indeks-imillu
aaqqissuussinerup annertu-
sarneqamissaa siunnerfigi-
neqarpoq. Suliffissuaqar-
nermullu Ministereqarflk
nalunaarpoq, naalagaaffiup
aningaasartuutaasa killiler-
simaarneqarnissaat anguni-
arlugu qallunaat akigititta-
gaasa aningaasartuutaasalu
allanngutsaaliorneqarnis-
saat ilanngullugu nalunaa-
rusiakkut aalajangiunne-
qarsimasoq.
Isumaqatigiissut sivitsor-
neqarpoq qallunaat umiar-
suaUorfiisa europamiut
umiarsuarliorfiinut, naala-
gaafflmminniit tapiifllgine-
qarnerusartunut unammil-
lersinnaanissaat anguniar-
lugu.
EF-kommissionip siorna
novemberimi akuersissuti-
gaa, umiarsuit 80 millioner
kronit sinnerlugit nalillit
1996-ip tungaanu naala-
gaaffunmiit 13 procentinik
tapiiffigineqarsimasassa-
sut. Taamaalillunilu kom-
missionip naalagaaffiit ta-
piissutigisartagaat 20 pro-
centinik appartippai.