Atuagagdliutit - 11.03.1991, Blaðsíða 6

6 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN NR. 29 1991
Atuakkiortup Mathias Storchip atuakkiarsimasaani ilagee-
qarnerup iluani oqaatsit atorneqartartut apersuuserneqar-
simapput. (Ass.: John Rasmussen).
Universitets-
adjunkt/Lektor
Stilling nr.1
Ved institut for kultur & samfund opslås der hermed
en adjunkt/lektorstilling (overenskomstansættel-
se).
Den undervisning og vejledning, som er knyttet til
stillingen, spænder over niveauerne; basis, grund-
uddannelse og overbygning og omfatter følgende
discipliner: etnologisk teori og metode; lokalstudie-
og feitarbejdsmetodik; etnologiske/kulturhistoriske
emnefag samt arkiv- og museumskundskab.
Den forskning, som er knyttet til stillingen, skal
falde indenfor et eller flere af de ovennævnte em-
ner.
Ansættelse finder sted i henhold til de gældende
regler for ansættelse af videnskabeligt personale
ved Ilisimatusarfik/Grønlands Universitet, og ansø-
gerne skal kunne dokumentere kvalifikationer i re-
lation til de stillede fordringer. Den videnskabelige
produktion, der ønskes inddraget i bedømmelsen,
skal indleveres sammen med ansøgningen i 3 ek-
semplarer. Særskilt liste over den indleverede pro-
duktion skal medsendes. Ansøgningen skal endvi-
dere rumme oplysninger, der gør det muligt for
bedømmelsesudvalget at vurdere ansøgerens pæ-
dagogiske kvalifikationer.
Stillingen ønskes besat pr. 1/81991 eller efter nær-
mere aftale.
Nærmere oplysninger om stillingen indhold m.v.
kan fås ved henvendelse til professor Robert Peter-
sen eller lektor Ole Marquardt på tlf. nr. 2 45 66.
Der vil kunne stilles bolig til rådighed for den ansat-
te efter gældende regler.
Bohaveflytning og frirejser ydes efter de på ansæt-
telsestidspunktet gældende regler.
Ansøgning, mærket stilling nr. 1 samt videnskabe-
lig produktion m.v. indsendes til:
ILISIMATU SARFIK
Grønlands Universitet. Postbox 279 . DK-3900 Nuuk
Telefon 2 45 66 . Fax 2 4711
Ansøgningen skal være llisimatusarfik i hænde se-
neste mandag den 8. april 1991. Bemærk at der
gælder særlige takster for luftpost i Grønland.
Atuagaq nassaara
All.: Hans A. Lynge
Københavnimiittarninni
nuannaarutima annersari-
sarpaat atuagatoqqanik tu-
niniaasartut iserfigillattaar-
tarlugit, atuakkat qangar-
nitsat tuniniarneqartut
misissorlugit pisiffigillat-
taartarlugillu.
Misissuilluni atuakkat
kalaallisuut piusimanerinik
takusimanngisaannakkat
naammattoorlugit nuan-
naajallannartaqaaq, akis-
sarlu kisimi apeqqutaaler-
sarluni. Taamaappoq ukiua-
lunnguit matuma siorna
misissuillunga nassaarigak-
ku Mathias Storchip atuak-
kiaaranngua 1917-imi saq-
qummersimasoq, taasima-
saalu »avdlamik isumatår-
neq«.
Atuagannguaq 24-nik
qupperneqarpoq, atuarlu-
gulu sunaafTa kristumius-
suseq tunngavigalugu eq-
qarsaatigisarialimmik soqu-
tiginartumik imalik. Su-
naaffa kalaaleqateqarsima-
vugut upperisap tungaanut
itisuumik eqqarsaatersor-
tartumik, ajukkunnanngi-
vissumillu paasisassaalluar-
tumillu allaaserisamik ajor-
nakusoortumik naammassi-
saqarsinnaasumik.
Mathias Storchi atuak-
kiortutut ilisimaneqarpoq,
pingaartumik »singnagtu-
gaq« aqqutigalugu. Kristu-
miussutsimut tunngasunik
atuakkiaqartarnera ilisima-
neqaraluarluni sukumiisu-
mik misissuiflissaanngilaq.
Atuagannguarli «avdlamik
isumatårneq« paasissutis-
saavoq Storchip itisuulior-
sinnaaneranut. Ullutsinni
oqariartaaseq »allamik isu-
mataameq« tamanit paasi-
neqartarunarpoq, qalliin-
nakkut itinerusumilluun-
niit apeqqutaatinnagu. Atu-
akkalli saqqummerneranut
peqqutaasimavoq oqariaat-
sip taassuma imarisaata
nassuiarnissaa pisariaqarsi-
mammat.
Nassuiaanini immikkoor-
toqartippaa qulequtaaqqa-
nik isikkaneq marlunnik.
Allappoq »allamik isuma-
taarneq« qallunaat oqaasi-
annit »omvendelse«-mit pi-
soq. Uppeqqissaarniat Indre
Missionit oqaaseq «omven-
delse« atoraat upperniat
inuunermik qaamanerusu-
mik isiginninniartut
Grundtvigip isumaanik
tunngavillit »religiøs gen-
nembrud« atortarpaat. Qal-
lunaatut oqariaatsit marluk
taakku isummamikkut assi-
giipput. Kalaallisuunngor-
lugu marlunnik oqaaseqar-
tinneqarpoq, tassa »saanni-
arnermik« aammalu »alla-
mik isumataarnermik«.
Mathias Storchi isumaqar-
poq »allamik isumataarneq«
taamanikkut tissigineqar-
tarsimagaluarluni »saan-
nermit« pitsaanerusoq isu-
matunerullunilu, aammalu
oqaatigaa oqariaaseq taan-
na aamma tusaamaneqarni-
ni pillugu kusanaagineqar-
tarsimasoq.
Oqariaatsip nassuiaatai
eqqarsaatisseeqaat. Asser-
suusiortarluni paasitinniar-
paa allamik isumataarneq
inuunermi misigisaasartoq
puigorneqarsinnaanngit-
soq, pingaartumik taama
misigisaqartunit. Isuma
saqqummiunneqartoq soqu-
tiginartoq tassani ippoq,
tassa kristumiutut inuunia-
raanni naammagineqas-
sanngilaq kuisissimaneq sa-
paatillu tamaasa naalagiar-
neq. Mathias Storchi allap-
poq upperneq meeraaner-
mit pigisaq utoqqaliartor-
Ukiunik 55-nik
kingumut qiviarneq
»Avannaamioq«-mi 1936-mi
saqqummersumi Villiam Thalbitzer
kalaallit pillugit ima
saqqummiussaqarpoq
»Kalaallit namminneq
pillutik atuakkat nutaat
suugaluartulluunniit
avatiminnilluunniit pi-
sunik ilinniutaasinnaa-
sut namminnerluunniit
siulimik kulturiannik
oqaluttuarisaanerannil-
luunniit imaqaraluartut
soqutiginiartariaqar-
paat.
Kalaallit naqiterneqartar-
tut namminerminnut ilin-
niutaasinnaasut perosaa-
taasinnaasullu pisiarisar-
tuinnariaqarpaat. Nunani
allani tamani atuakkiorto-
qarpoq inuunermi pissutsi-
nik assiliartalinnik.
Oqaluttuanik oqaluttuali-
anilluunniit, isiginnaagassi-
anilluunniit, siuaasamil-
luunniit sapiitsuliortarneri
taalliaralugit - qassiinik
oqaluppalaat kingornutta-
qattaakkat najoqqutarisar-
lugit, taallatulluunniit allal-
lugit oqaluttuatoqqat soor-
lu: Odyseen (griikeriusoq),
Kalevala (Finlandimiuu-
soq), Sakuntala (Indiamiuu-
soq), Hiawatha (indianeriu-
soq) - atuakkat tamakku tu-
saamasarsuanngortarput
amerlasoorpassuillu silar-
suarmi sumUuunniit tunini-
agaallutillu pisiarineqartar-
put. Akeqanngitsumik pi-
neq ajornaqaaq. Atuakkat
naqitigaanerat akisoqigami
tamakkuninnga piginnikku-
masunit atuiumasunillu
akilerneqartussaapput. Ka-
laallit atuagaateqarnerule-
rumagunik - taamaaliorni-
arlimmi! - akunnerminni
atuakkiortut piartortilissa-
vaat taamaalillutillu nam-
minneq inuiaassutsiminni
atuagaateqalissapput.
Qanga siulisi atugaatilis-
suusutut oqaatigisinnaava-
gut, kisianni naqitigaan-
ngitsut oqaluttuareqqitta-
gaannaasulli. Nalitsinnili
suna atuakkiaq tam armi na-
qitigaasarpoq atuaganngor-
lugu. Taamaalillutik - tama-
tumuunarpiarlumi - inuiaat
tusaamasanngortarput
inuiaassusertik ersersilluar-
lugu«.
nermut nangiinnagaq alla-
millu isumataarnertaqan-
ngitsoq pisuusaarnerusoq
allanullu takoqqusaaru-
taannaasoq.
Allamimmi isumataarne-
rup akerlia tassaavoq immi-
nut naammagineq, kristu-
miuulluarnerlu nunami
ajortaarussimasutut inuu-
nermik ingerlassinertut it-
toq tassaavoq siunersisin-
naanngisamik paasinnit-
tuusaarneq. Allamik isuma-
taassagaanni annilaalerluni
qinuniariaqarpoq, uippal-
lerluni ujarleqqaartariaqar-
poq - ernumaqqaarsimatin-
nanimi nanisisoqarsin-
naanngilaq, - atuakkiortoq
allappoq.
Allamik isumataarneq
aamma paatsoorneqartar-
poq. Oqaaseq alla allamik
isumataarnermut qanittoq
atorneqartartoq tassaavoq
»iterneq«, oqaatsit taakku
imminnut qanikkaluarlutik
isummamikkut assigiinngil-
luinnarput. Itertut mar-
lunnnut immikkoortippai,
tassaatillugit siullermik me-
eraanerminnit allanngun-
ngitsut aappassaanillu alia-
nartumik, nappaammik al-
lamilluunniit eqqorneqarlu-
tik (siornatigut soqutigin-
ninngikkaluarlutik) kristu-
miunngoriataartut. Taakku
atuakkiortup nallinnartu-
tulluunniit isigai allamut
isumataarnermut paatsoor-
nerminni tappiillisimamma-
ta - uffa iteraluarlutik! Isu-
maqarnerarpoq taamaalil-
lutik allamik isumaqalersut
kristumiussutsimik illersui-
niartorujussuanngortartut
allatut isumaqarsorisatik
tamaasa assortornialersar-
lugit, kisiannigooq ilumik-
kut eqqissineq piviusoq (al-
lamik isumataarnerup ili-
sarnaataasa ilaat) pigineq
ajorpaat kristumiussuserlu
illersugartik ilisarissanagu,
ilumikkullu pigissanagu.
Tusarumasaat tassatuaa-
voq Guutip saammaannera,
Guutillu oqaasia ajortimik
assuarinnittoq tusaraluar-
lugu kamaatigiinnartarpaat
paasinnginnamikku, taama-
lu iluaqutissarsiffigissana-
gu.
Atuagannguaq taanna
quppernikitsigaluni paasi-
sitsivoq kristumiutut inuu-
niartup qanoq ilungersorti-
gisariaqarneranik. Nassui-
aammi kingullersaanni
apeqqutigaa allamik isuma-
taarneq anguniagassaaner-
soq. Oqaatigaa Jisusip ajo-
qersugaasalu isumaat naa-
pertorlugu anguniagassaa-
soq. 1917-imi nunatta ilaani
suh kuisimanngitsoqarpoq,
kitaamiulli tamarmik kuise-
reersimapput. Kitaani kui-
simasorpassuit isumaqarne-
rarpai kuisimanertik nunap
naggatissaani annaatigissal-
lugu naammattoq. Taman-
nalugooq pillugu isumaqar-
put kuisimanngitsut eqqis-
siniassagunik kuisittaria-
qartut, tassami isumaam-
mat Guuti ilisarinagu inuu-
gaanni eqqissinissaq angu-
neqarsinnaanngitsoq. Ki-
taamiullu kuisimasut aperai
kuisimanngitsut »allamik
isumataartariaqarpata«
kuisimasut Guuti ilisarina-
gu eqqissisinnaanatik inuu-
sut allamik isumataartaria-
qannginnersut?
Atuagaq taanna qaqutigo-
oqaaq, apeqqutigineqassap-
pallu nalitsinnut naleqqut-
tuunersoq, taava akissutigi-
sariaqarpara - aap.
Asannilersoorfigisamut
Qungujulasarnerpit takutittaraa
asanninneq angisooq
pilluaammisittaqaarma nukittortittaqalungalu
avissaaratta toqqissisimanngitsutut
inuunera atulerpara
eqqarsaatigeqqajaaginnavittarlutit
isit asannittut, kiinaq pinnersoq
kisimik ilunni kaaverusaarutut ipput
Nukittorsaatituassatut pigiumavara
illit paasissagit
pujutut qaangiinnarneqannginnavit
puigunngisaannassavakka oqaaserisimasatit
naggammik naapisimaarnerput
soorluli silarsuarmi kisitta inuulluta
asanningaarnera nipaatsoq tigummisimasara
qatsungasutullusooq ippoq
Nuannaanngeqqajaangaagama
eqqaamajuartaraakkit, sinnattoreqqajaallutit
ornissinnaanallu, attorsinnaanallu, pakkussinnaanallu
paasileraangakku isikka maqaasinerup
qullii kiinnakkut nakkaalersaraat
soorlulimi sequnngeraangama
silami nillertuinnarmi aneerlunga
kiserliungaaqalunga.
Naggataagut ilinnut tunngatitara
naalara imatut
silap taarseqqaartalernera nalleraangat
eqqarsaatikkut najortarumaarpagit
isivillu toqqarlunga isigisarnerat
takorloortarumaarpakka
uummatimalu anniserusutaa suaarutigilara, iluatigisimasara
asannilerfigisimasara uterumaarpunga, ornikkumaarpakkit
qangatullu inooqqilerluta.
Taalliortoq: Margrethe Møller-Broberg, Qeqertarsuaq