Atuagagdliutit - 29.04.1991, Blaðsíða 5

AG-p salloqittarniarpaatigut
All.: Ivar Silis, Qaqortoq
Ulluni kingullerni AG-p
naatsorsuutini saqqummi-
uppai aningaasatigut pit-
saalluartumik ingerlasima-
nerarluni, tamannalu aaq-
qissuisumut siulittaasu-
mullu seqinnisaarfissaallu-
arpoq. Kiammi nalussan-
ngilaa ulluni makkunani
oqaluttuanik nuannersunik
tusarusuttugut. Niuerner-
mi pissutsit malillugit inger-
latitsineqarsimavoq »naa-
lakkersiusunit tapiineqara-
ni«, taamami oqarpoq aaq-
qissuisoq Philip Lauritzen
KNR-ip ullaakkut aallakaa-
tittagaani aprilip 11-ani, tas-
salu nuannaalissaqaagut.
KNR-imi taamaaliorpoq mi-
krofoni isornartorsiuinngit-
soq ammatittuannguarlugu
TV-mi radiumilu.
Kisianni una niuernerpa-
laarneq - tassalu unamme-
qatigiinneq akornusersui-
nani - ilumoornerpa? Oqa-
rusemerinnaanngila? Aap.
Siullermik:
Sulifiissuaqarfimmut
1990-imi AG nuunngikkal-
laramili ineqarnerminut
akiliuteqarneq qjorpoq.
Namminersornerullutik
Oqartussat AG nammineq
ingerlasoq tunisimaqqoo-
qaat Ulussaanik »aaqqissui-
vitoqaq« Sdr. Herrnhutveji-
miittoq tunniullugu. Tunis-
sut taanna aningaasanngor-
tinneqarsimavoq AG-p nut-
semera suliassanillu anner-
tusisitsinera akilerneqar-
sinnaasunngorlugu.
Qanormita illu taanna na-
leqarpa? 1.7 mill.kr.? 2 mili.
kr.?
Namminersornerullutik
Oqartussat sinnerluta - illit
uangalu, inuttaasugut aki-
leraarutitsinnik - sullivim-
mik tunniussaqarsinnaap-
pat, ukununnga ima oqartu-
nut niuernerpalaartumik
ingerlatsillutik? Naamik
ilaa? AG-mi qangali inuttaa-
sunit pigineqarunnaarni-
kuuvoq, inuttaasut pigisa-
mittut ingerlatinngilaat.
Aappassaanik:
Naluneqanngitsutut Ka-
laallit Nunaanni nuna ta-
makkerlugu • saqqummer-
sartunik atuagassiaateqar-
pugut - tassalu Sermitsiaq
AG-lu. Uanga nalunngisak-
ka naapertorlugit Sermitsi-
aq atuagassianik naqiteri-
sitsinissamut neqeroorfigi-
neqanngisaannarsimavoq
AG-p aningaasarsiornera-
nut iluaqutaaqisunik, soor-
mi taamaassimanngippat
AG-p naqitertittassavai.
Tassaasut Grønlandsflyp
naqitertittagaa SULUK
aammalu Royal Greenland-
ip naqitertittagaa QARSOR-
SAQ! Sooq? Taakku anneru-
sutigut minnerusutigullu
Namminersornerusunit
ingerlanneqarput. Imatut
nassuiarneqarsinnaanngin-
nerpa ullut kingulliit tikillu-
git siulersuisoqarmata AG-
muttaaq siulersuisumik,
tassalu Lars Emil Johan-
sen-imik, maanna naalak-
kersuisunut siulittaasu-
mik? Tamanna asuleerneru-
simanavianngilaq. Aamma-
lu malugilaarsiuk atuagassi-
aq KNI-nyt Sermitsiamut
neqeroorutaanani AG-mit
naqinneqar tarmat.
Pingajussaattut:
AG-p radiua aallartinner-
minniit kalaallit nipilersor-
tartut suliaannik aammalu-
mi nuna allamiut suliaannik
atuinerluttarsimavoq, tas-
salu piginneqqaartussaaneq
eqqarsaatigalugu.
Tassami... tassungaunip-
punga. Qulaani taaneqartut
naammareeqaat AG-p »ilua-
titsisimanera«-nut asser-
suutigissallugit. Uanga isu-
maqarpunga KNR-p tusar-
naartartui uupakaatinne-
qarsimasut, aammalu Ka-
laallit Nunaamiut.
Soqutigisat imminnut
ularuussortinneqarput.
Aammalu akuersaarneqar-
sinnaanngitsumik sullivik
ataaseq ajunnginnerusumik
pineqarpoq.
Taamatut salliutitsisar-
neq, ikinngutinik sullissi-
neq, maanna takusarput
AG-p aaqqissuisuata siulit-
taasorisimasaatalu akor-
nanni atuuppoq, tamannalu
an galas arnerpassuami tak-
usarsimaqaara soorlu Af ri-
kam i, Sovjetimi, kisialli Nu-
nat Avannarliit uagu tsinnut
naleqqiuttakkatta akornan-
ni takusimanagu. Kalaallit
Nunaanni akileraartartuu-
sugut pinngitsaalineqassan-
ngUagut atuagassiisarfik aa-
lajangersimasoq taperser-
sussallugu, atuagassiisarfik
politikimik aalajangersima-
sumik ingerlataqartoq.
N amminersornerullutik
Oqartussat pissutsit taa-
maattut uanilu taakkartor-
neqartut aaqqittariaqar-
paat. Taamaanngippat tul-
lissaa qanoq issava?
Ajornavippat kis er m aas-
silluni banaaneerniarsin-
naaneq akuerisinnaavara,
kisialli - NAAMERLUIN-
NAQ - isumaniinngitsoq.
Tusarnersuliaq imaluunniit suna
All. Philip Lauritzen (akis. aaq.)
»Ivars Silis AG pillugu
isummaminik saqqummius-
sissagaangami Sermitsiak-
kut allattariaqartarpoq.«
AG-mik kusanaallisaari-
niut ilassunnaaqisoq aprilip
25-ianni ilanngukkamiuk
aviisi sapaatip akunneranut
saqqummersartoq Sermitsi-
aq taama allappoq, naak al-
laaserisaq taamaattoq avii-
sip taassumap aaqqissuisua-
ta qujaruterujussuarsima-
gunaraluaraa. Namminer-
mi sapaatip akunnerata siu-
liani pingaarnerutitatut al-
laaserisamini AG sakkorto-
orujussuarmik saassunni-
kuugamiuk.
Sermitsiamut iluaqutaa-
nerusimassagaluarpoq
1990-imi naatsorsuutimik
inerneri tamanut saqqum-
miussimasuugunikkit allaa-
serisarujussuaq paasiumi-
naatsoq atorlugu AG sorpa-
junngorteriaraluaannarna-
gu. Taamaaliorsimagaluar-
patami sinngarpaluttumik
kusanaatsuliorneq pinngit-
soomeqarsimassagaluar-
poq.
Ivars Silisimi allatut ajor-
nartumik Sermitsiakkut al-
lattariaqalinngilaq. Allaase-
risaata AG-mut ilanngunne-
qannginneranut pissutaa-
sutuaavoq, uagutsinnut
ilanngutassiaasartorpassuit
(qujanartumik amerlasuut
!) tigoorarnerat malillugu
sapinngisatsinnik tullerii-
aarniartaratsigit, naallu
inuttaa imminut pingaar-
tinnermit siullinngorteqqu-
galuaqisoq taamaattoq Silis
atuartartunit allaniit sal-
lingortinniarsimannginnat-
sigu.
Tassami pilliutiginnitto-
qarsimanngilaq, naak allaa-
serisami kukkunerpassuit
paatsuuinerpassuillu - ilaa-
tigut piaaraluneersumik pa-
sinapilussaaniarnerusut
taam aassorin arsis innaaga-
lu araat.
Tusarnersuliaanerpa taa-
maannginnerpaluunniit.
AG 1985 ilanngullugu pisor-
taniit tapiiffigineqartarsi-
mavoq. Aviisip oqaluttuari-
saanerata aallartinneraniilli
siullermik naalagaaffim-
miit, 1980-imiillu Inatsisar-
tuniit. 1986-imiilli aviisi toq-
qaannartumik tapiiffigine-
qartamani nammineerluni
ingerlasussanngorsimavoq,
tamannalu ukiuni tulliuttu-
ni ajornartorsiorfluvoq.
Aviisi tapiifllgineqartarner-
mi nalaani pisarsimanermi-
suut amigartooruteqartar-
poq, 1989-imilu aatsaat avii-
si tapiifligineqarani sinne-
qartoorsinnaalerpoq. Ilor-
raap tungaanut ingerlaler-
neq tamanna 1990-imi atta-
tiinnarneqarpoq. Taamaat-
tumillu oqartariaqarpugut,
aviisi qujanartumik kigaak-
kaluartumilli aningaasati-
gut tunngavissilluariartu-
lersimannguatsiartoq. Taa-
maattariaqarattami.
AGip oqaluttuassartaa
takisoorujussuuvoq. Ukiu-
nik 131-inik takissuseqarlu-
ni. Pisortat siullermik Atua-
gagdliutit-nut kingornalu
Atuagagdliutit/Grønlands-
posten-imut tapiissutigisar-
simasaat tamaasa utertillu-
git akilissasuugutsigit ta-
manna artorluinnassagalu-
arparput taamaaliornissar-
lu aamma silatusaarneruna-
vianngikkaluarpoq. 70-ik-
kut qiteqqunnerat tikillugu
AG Kujataata Nqaqiterivia-
lu ataatsimooraluarput, taa-
manilu AG naqiterivimmi
aaqqissuisoqarfeqarpoq.
SuUffeqarflit imminnut pi-
gisutut ingerlasut taakku
m arluk avissaartinneqar-
nissaat naalakkersuinikkut
aalajangiunneqarmat AG-ip
naqiterivimmiigunnaamis-
saa ilanngullugu aalajan-
giunneqarpoq. AG ininik
annaasaqarnerminut taar-
siivigineqanngilaq, AG-li
Landsrådip naalagaafflullu
isumaqatigiissuteqarnerisi-
gut illumik tunineqarpoq.
Taamaattumik illu AG-ip,
namminersorneruleqqa-
janngikkallarattali aaqqis-
suisoqarfigilersimasaa,
namminersornerullutik
oqartussat attuumassute-
qarflnngilluinnarpaat, illul-
lu taassumap pissarsiarine-
qarneranut Kongelig Hypo-
tekbank-imiit taarsigassar-
siaasimasut amerlanngit-
sut, illu AG-unngitsumit al-
lamilli atugassatut tunine-
qassagaluarpat taarserlugit
akilerneqartussaassapput.
AG 1990-imi ima sulisoqa-
tigilersimavoq, allaat illumi
Noorlemiittumi tattorliuu-
tilersimalluta Illu nutaaq
tapiifflgineqarnata pisia-
raarput, taamaattumiUu il-
lu Noorlerniittoq tuninia-
lerparput. 1,7 imaluunniit 2
millioner kronilerlugu tuni-
sinnaasimanngilarput. Ul-
lumikkullu 224 kvadratme-
terit 1,2 millioner kroniler-
lugit tuniniaraluarlugit ajo-
raluartumik suli tuninngi-
larput. Tunigutsigu taarsi-
gassarsiaasimasut utertiU-
lugit akilerumaarpagut. Si-
lisip pissusiviusunik paasi-
niaanissani eqiagisiman-
ngitsuuguniuk taava suut
tamaasa imminnut kaputar-
tuussimassanngikkaluar-
pai.
Kaputartuussininili in-
gerlatiinnarpaa. Uumoor-
poq AG-ip suliffeqarfiit,
namminersornerullutik
oqartussanit namminersor-
tunillu pigineqartut arlallit
immikkut aviisiliuuttarma-
git. Napassutigaarput pit-
saasunik isumassarsisin-
narluta sullitatta naamma-
gisimaagaannik nioqqutis-
siortarnerput, aammalu
Royal Greenlandip, KNI-p
Grønlandsflyllu saniatigut
allarpassuamittaaq sullitta-
gaqarpugut. Suna pillugu
tamanna aamma kusanaat-
sunngortinniarneqassava?
Sermitsiaq aamma taamaa-
liortarpoq, aammami Silis
nammineq taamaaliortar-
poq. Silisip nammineerluni
Royal Greenland, nammi-
nersornerullutik oqartussat
allalluunniit assiliissuk-
kaangagit - videofilmiliuuk-
kangagUluunniit - tamanut
ammasumik suliariuman-
nittussarsiortoqaqqaar-
tanngilaq (uagullumi isu-
maqarpugut taamaattari-
qanngitsoq). Silisip ikinngu-
timinut isumaqatigiissute-
qartarnera tamatumunnga
pissutaanerpa? Taamaassi-
massanngippat taava alla-
nik taamaaliortarneraanera
ilumut kusanaak. Silis assi-
lisittannginnatsinni sinnga-
simallunilu usoruttorujus-
suusimassaaq. Tupinnar-
porlu aamma Sermitsiap
aaqqissuisua aprilip 19-ian-
ni aallaaserisami pingaar-
nersaanni tamakkuninngat-
taaq saqqummiussuimmat,
uffa aamma nammineq Paa-
risa suliariumanninniarner-
taqanngitsumik naqiterta-
garigaluarlugu. Sulisitsisut
peqatigiifliata aviisiata Ser-
mitsiami naqiterneqartar-
neranut peqatigiifliup siu-
littaasuata tulliata Sermit-
siap siulersuisuini ilaasor-
taanera kisimi pissutaaner-
pa? Naamik uagut taamaas-
sorinngilarput, naak Ser-
mitsiaq Silisilu taamatut
isumaqannguatsiaraluar-
tut.
Sunaana oqallinneq taa-
ma kusanaatsigisoq?
Kiisa ajortitsiniaarinna-
vittut isikkoqalerpoq. Allaat
Radio Nuummiunut kalaal-
linik nipilersortartunik aki-
liiumanngittarnerarlugu
salluliorlutik, naak akilii-
nerlukkumanngingaaratta
uagut nammineerluta Koda
atassuteqarfigisimagipput.
Silis naakkinannguaqaaq
aalaterneqarsimagami. Aa-
laterneqaatissanngikkalu-
arporli. AG-mi pissusiviusu-
nik isertuiniarsimanngilaq,
AG ikiuutisisanngilaq aam-
ma AG kisermaassisuunngi-
laq. Silisilli tarnimigut aala-
terneqarsimaneranut pissu-
taasimasinnaavoq, Miss
Grønlandissarsiornermut
»isertorluni isiginnaariarsi-
manini« februarimi allaase-
r is imas arput kamaatigisi-
magamiuk. Ha, ila, ingasak.
Tamannalu pillugu pingaar-
torsioqaluni allaffigisima-
vaatigut tusagassiortutut
allagartaqarluni assiliisutut
isersimanerarluni. Quja-
qaarlumi allassinnaassutsi-
miniit assiliillaqqinnerujus-
suummat.
Børnehjemmet Uummannaq
søger
I stedfortræder
(Lønramme 18)
2 pædagoger
(Lønramme 9/10)
Til ansættelse 15. august 1991 eller efter nærme-
re aftale.
Børnehjemmet i Uummannaq er en døgninstitu-
tion under Grønlands Hjemmestyre nomerettil 7
børn/unge. Modtager børn/unge fra fra hele lan-
det, i alderen 0 til 18 år, med adfærdsmæssige
problemer og fysisk/psykisk udviklingshæmme-
de børn.
Institutionen har p.gr. af sin nordlige beliggende
i en mindre by, etfamiliærttilsnit, hvor grønlands-
ke traditioner stadig har en plads i hverdagen.
Den pædagogiske arbejde er krævende og fore-
går i tæt kontakt med det nære miljø.
Det forventes af ansøgerne har interesse for at
indgå i et tæt samarbejde med forældre, perso-
nale, regionalkontoret og socialforvaltningen
samt at man er kreativ, stabil og ansvarsbevist.
Dobbeltsprogede ansøgere foretrækkes men in-
gen betingelse.
Der kan stille en bolig til rådighed, hvilket der
betales efter gældende regler.
Børnehjemmet kan være behjælpelige med boli-
ger til de øvrige stillinger.
Løn og ansættelse herunder ret til feriefrirejse og
bohaveflytning er efter gældende overenskomst-
aftaler på ansættelsestidspunktet.
Yderligere oplysninger kan indhentes ved for-
standeren Ann Andreassen på nedenfornævnte
telefonnummer.
Ansøgning bilagt kopier af uddannelsespapirne
og udtalelser fra tidligere arbejdsgivere skal væ-
re tilsendt nedenstående adresse senest: 1. juni
1991.
Børnehjemmet Uummannaq
Postbox 99
3961 Uummannaq
Telefon 4 82 38/ 4 85 39