Atuagagdliutit - 11.09.1991, Qupperneq 14

Umiarsuup napparutaaniit isikkivik. Kusanaq.
Et kig fra en mast ud over skoleskibet. Flot og imponerende.
Um i art om erm u t ilinniarfimmi »Danmark«-imi ilaanermini Lars Andersen aamma »aqut-
tuuvoq«.
Lars Andersen fik også under turen med skoleskibet Danmark lov til at fungere som
»styrmand«.
Umiarsuarmi ilinniarfimmi Danmarkimi
Qaqortumeersoq Lars Andersen umiarsuarmi ilinniarfimmi Danmarkimi 1989-imi ilinniartuusut 80-it ilagisimavaat
NUUK(JJ) - Qaqortume-
ersup Lars Andersenip
nukappiaraatillunili pi-
lerigisimasaa 1988-imi
piviusunngorpoq, tusa-
ramiuk umiarsuarmut
ilinniarfimmut Dan-
markimut ikiumalluni
qinnuteqaanni akueri-
neqarsimasoq. Lars An-
dersen taamanikkut 17-
inik ukioqarluni qaam-
matini tallim ani Søfarts-
skolen-imi Sønderborgi-
miittumi ilinniartuuvoq.
Lars Søfartsskolemiitillu-
ni qaamiussatut ilinniar-
poq, tassa allunaassaqutit
umiarsuarnillu asaaneq
ilinniarlugit. Qaamatit talli-
mat qaangiummata Lars
Andersen umiartortutut al-
lagartartaarpoq.
Taamanikkut Sønderbor-
gimiitilluni Lars umiarsuar-
mut ilinniarfimmut Dan-
markimut ikiumalluni qin-
nuteqarsimavoq. Ukiut ta-
maasa kalaallinut ilinniar-
tunut marlunnut inissaqar-
titsisarput, Lars Anderseni-
lu 1989-imi angalaqataam-
mat aammattaaq Nuumme-
ersoq Christian de Renou-
ard ilaavoq. 1989-imi anga-
laneq qaammatit arfinillit
missiliorlugit sivisussuse-
qarpoq, tassa januarip 17-
ianniit junip 14-iannut.
80-lnlk
ilinniartoqarsinnaasoq
Umiarsuaq ilinniarfik Dan-
mark 80-inik ilinniartoqar-
sinnaavoq, taakkulu ilaat
arfineq-pingasut niviarsia-
raasinnaapput. Ilinniar-
tunngortussat tamarmik
1989-imi januarip 17-iani
Kastrup Lufthavnimut ka-
tersuupput, tassanngaan-
niillu Taran tomut Italia-
miittumut timmisartuun-
neqarlutik, umiarsuaq ilin-
niarfik »Danmark« ikifiigi-
sassartik tassani taleqqam-
mat.
Ilinniartut ikereeramik
uniformitaarlutillu nor-
mussaminnik tunineqar-
put. Lars Andersen nr. 72-
iuvoq. Umiarsuup ulluni
14-ni Taran top umiarsuali-
vianiinnerani ilinniartut
umiarsuarmik ingerlatsi-
nermik ilinniartinneqarput.
Tinger laasersorneq allunaa-
saquterpassuillu tingerlaa-
tinut tunngasut ilanngullu-
git ilinniarpaat. Tingerlaatit
allunaasaqutaat assigiinn-
gitsut katillutik 356-iupput.
Ulluni 14-ini Tarantomiin-
nerminni ataasiaannavillu-
tik nunaliarsinnaatitaap-
put.
Umiartortut oqaasii
Ilinniartut banje-ni najuga-
qarput. Banjemi ataatsimi
ilinniartut 40-iusarput. Ta-
marmik immikkut nivinga-
sumik siniffillit. Banje ataa-
seq aamma pigaartuuffissa-
nut marlunnut avitaasar-
poq. Arlaasa sininnerini ar-
lai pigaartuusarput. Pigaar-
tuuffiillu aamma bakke-nut
(suleqatigiinnut) arfineq-
pingasunut immikkoortiti-
gaasarput.
Ilinniartut neritillugit
(umiartortutut sakker-tillu-
git) qallunaat nerisassaa-
taat sassaalliutigineqara-
junnerusarput. Umiarsuar-
mi ilinniarfimmi Danmarki-
mi aqumiut quliupput. Aqu-
miullu tullii aamma quliup-
put, taakkulu tamarmik
ilinniartutut angalaqataare-
ersimasuupput.
Tikeraat ataqqinartut
Umiarsuaq ilinniarfik Ta-
rantomit Italiamiittumit
aallarami siullermik De Ca-
nariske Øer-iniTenerifamu-
kaqqaarpoq. Aallaqqaaraan-
gamik ilinniartut ilarpassui
merianngugajuttaraluar-
put, taamanikkulli Lars An-
dersen merianngusimanngi-
laq. Tenerifameereeramik
Set. Cruix-imut De Vestin-
diske Øer-iniittumut inger-
lapput. Ulluni 28-ini kiser-
liorlutik ingerlapput, umi-
arsuarmik allamik naapita-
qanngivillutik.
Ullut 27-issaanni aatsaat
umiarsuaq ilinniarfik aali-
sartunik naapitsivoq. Aali-
sartunik naapitsineq mi-
kinngitsumik alutorsaatigi-
neqarpoq. De Vestindiske
Øer-it qeqertartaasa sinneri
St. John aamma St. Thomas
aamma tikeraarfigaat. Umi-
arsuaq ilinniarfik St. Tho-
masimut pimmat ministeri-
uneq Poul Schluter pulaar-
luni tikiuppoq.
St. Thomasimiit St. Joh-
nimut ingerlarneranni pat-
tattartorsuaq Victor Borge
ilaasuuvoq, qeqertallu taak-
ku marluk akornanniitillu-
tik ilinniartut aliikkusersor-
lugit.
USA-mi Miamimut
De Vestindiske Øer-ineeree-
ramik Tampa USA-imiittoq
ornippaat. Angalaneq taan-
na uflunik 4-5-inik sivisus-
suseqarpoq. Tampamiitillu-
tillu ilinniartut angalatin-
neqartarput. Umiarsuaq
ilinniarfik Danmark umiar-
sualivissininnini tamaasa
ulluni 5-7-ni umiarsuali-
vimmiittarpoq.
Tampamiit Miamimut in-
gerlaqqipput, ullut pingasut
atorlugit. Tassani umiarsu-
aq tikilluaqquneqarlua-
qaaq. Angallaterpassuit par-
siaapput, massa imermik
tissaluttaassuallit. Umiar-
suaq ilinniarfik illoqarfiup
qiterpiangajaanut pulater-
sinnarluni prammersuar-
nut tulappoq. Tassami Mia-
mi umiarsualivivimmik
umiarsualiveqanngimmat.
Ilinniartut Miamimiitillu-
tik Disney-World, Tivolip
Københavnimiittup tallima-
riaataatut angitigisoq pu-
laarpaat.
Sakkutooqarferujus-
suaq
Miamimeereeramik Norfol-
fimukarput, tassaniipporlu
silarsuarmi sakkutuut umi-
arsualiviisa annerpaartaat.
Ulluni 4-5-ini Norfolkimee-
reeramik La Coronamut
Spaniamiittumut ingerlaq-
qipput. TassunnarpuUu
Azorerne Portugalip avataa-
niittut aqqusaarlugit. USA-
liarsinnarlutik Spaniamut
uternerat ullunik 19-inik si-
visussuseqarpoq.
La Coranameereeramik
Danmarkimukarput. Ulluni
4-5-ini ingerlareersimalluni
umiarsuaq ilinniarfik Es-
bjergimut tikimmat ilassi-
neqarluarput. Umiarsuaq
ilinniarfik nalinginnaasu-
mik Esbjergiliartanngikka-
luarpoq. Esbjergimiit Lang-
eliniemut Københavnimiit-
tumut ingerlaqqipput, tas-
sanilu qamutilittartunit
inuppassuarnillu tikilluaq-
quneqarlutik.
Anaana ataatalu
talittarfimmi
Inuppassuit Langeliniemiit-
tut akornanniipput Larsip
arnaa angutaalu, Ellen aam-
ma Mogens, ernerminnik ti-
killuaqqusiartortut. Tikere-
eramik suli ullualunni umi-
arsuarmiikkall arput, umi-
arsuup allunaasaqutai ilin-
niartunit piiameqartus-
saammata. Angalaneq nu-
anneqisoq naavoq, tamatu-
mali kingu nerisimavaa Lars
Andersenip umiartortuuin-
narusulersimanera