Atuagagdliutit - 25.09.1991, Blaðsíða 6

6
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 110 1991
FN qaasuitsup killeqarfiata
avannaani
Naalakkersuisut siulittaasuata Lars Emil Johansen-ip FN-p nunat inuiisa namminersornerulersinnaaneri pillugit
ataatsimeersuartitsinerani ammaalluni oqaasii
mikkut piginnaaniiagaara-
Lars Emil Johansen FN-ip Nuummi ataatsimeersuartitsinerata marlunngormat ammarne-
qarnerani oqalugiartoq. (AssKnud Josefsen)
Lars Emil Johansen, da han talte ved åbningen af FN-konferencen i Nuuk tirsdag. (Foto:
Knud Josefsen)
FN-imeersut qaasuitsup kil-
leqarfiata avannaani ataat-
simeeqatigiinnertik siulleq
nunatsinni ingerlassin-
naammassuk tikilluaqqusi-
suusinnaagattalu uatsinnut
kalaallinut annertuumik
tulluusimaarnarpoq. Min-
nerunngitsumik nuannaa-
rutigaarput FN-ip nunat
inuiisa namminersorneru-
lersinnaaneri pillugit im-
mikkut ilisimasalinnik ka-
tersuutsitsilluni ataatsimii-
titsinini maanna aallartit-
toq nunatsinnut - Kalaallit
Nunaannut - ukiut aqqa-
neq-marluk sinnilaarlugit
namminersornerulluni in-
gerlareersimasumut inissis-
simammagu.
Nuannaarutiginerpaasar-
pulli tassaavoq FN-ip maan-
nakkut ataatsimiititsiner-
migut Kalaallit Nunaat poli-
tikikkut nunarsuarmioqati-
giinnut ilanngutitiinnarna-
gu, aammali nunarsuatsin-
ni nunat inuiisa 300 million-
it missaannik amerlassuse-
qartut naapertuilluartumik
inuttullu naleqarluartutut
atugassaqartitaanissaat an-
guniarlugu ilungersuute-
q arnerminut atatilluugu
taamaaliormat. Taamaa-
liornitsigut oqaasiinnarti-
gut pinnata, minnerunngit-
sumilli nammineerluta
iliuuseqaqataanitsigut,
inuiaqaterpassuatta tam ak-
ku nunarsuami nutaamik
aaqqissuussinermi inissa-
vimminnut inissinnissaan-
nut suliniuteqataanissat-
sinnut periarfissaqassaa-
gut.
Ukiuni kingullerni nu-
narsuarmi annertuumik al-
lanngorfiunerata nalaani
FN pilersinneqarnermini
siunertarineqartutuut ka-
tersuufiittut eqqissinissa-
mullu aqqutissiuussivittut
inissisimaleqqissimavoq.
Nunarsuarmioqatigiinni
nutaamik aaqqissuussinerit
eqqartorneqartillugit ar-
laannaataluunniit qularuti-
gineq ajorpaa FN tassaasoq
nunarsuarmiioqatigiit akor-
nanni qitiusumik inissisi-
masussaq aammalu nunar-
suarmioqatigiit nutaamik
aaqqissuussaaneranni ta-
matumani malerugassanik
aalajangersaasartussaq.
Kuwait-ip aniguisitaane-
rata, kunngiitsuuffiit nam-
minersuleqqittut FN-imut
ilaasortanngortitaanerisa,
FN-ip sallunaveeqqutitut ti-
gusat aniguisinniarneri pil-
lugit isumaqatigiinniartui
siuttuusarnerata inuit pi-
sinnaatitaafili pillugit aala-
jangersakkat ineriartortit-
tuarnerisa malitsinneqar-
nerisalu sakkortunerujar-
tortumillu nakkutigiuarne-
risa tamarmik takutissima-
vaat FN katersuuffigalugu
aaqqissuussineq patajaal-
luinnartuusoq. FN-illu nu-
nat tamalaat akornanni
oqartussaaffinnit allanit an-
nertuneroqisumik paasillu-
arsimavaa nunarsuarmio-
qatigiinni sanngiinnerusor-
tatta illersorneqarnissaat
nunat tamalaat akornanni
suleqatigiinnerup suulluun-
niit qanoq naleqarluartigi-
neranut uuttuutissaasoq sa-
nioqqunneqarsinnaanngit-
soq.
Aammattaaq qanga nuna-
siaasimasut eqqissisimasu-
mik torersumillu nunasiaaf-
fimminnit kaanngararlutik
namminersulersiterneri
FN-ip annertuumik ataqqi-
neqaatissarai. Tassami FN-
ip sulinermini tunngaviger-
piarpai nunat nunasiaajun-
naartiternissaat kiisalu naa-
lagaaffiit inuillu ataasiak-
kaat kiffaanngissuseqamis-
saat naleqaqatigiissumillu
inuunissaat. Aammalumi
FN-ip naqisimanninniartu-
nut aammillu qalipaataa
tunngavigalugu assigiinngi-
sitsiniartunut sorsuutigin-
ninnera nunarsuarmi in-
nuttaasunut ikinnerussute-
qartorpassuarnut kattuffis-
suup taassuma suliniarnera
pillugu neriuuteqalersitsisi-
mavoq.
Taamaammat ataatsi-
miinneq maanna aallarti-
tarput tamannarpiaq tunn-
gavigalugu isiginiartaria-
qarpoq. Tassami qanga nu-
nasiaasimasut arlalippas-
suit maanna nunas iaaffim-
minnit kaanngarlutik nam-
minersulersimagaluarttut
suli inuiappassuaqarpoq
namminneerlutik aalajan-
giisinnaanissaminnut kif-
faanngissuseqarlutillu
inuusinnaanissaminnut pe-
riarfissaqartitaanatik misi-
gisimallutikk inuusunik.
Tassa inuiannik naqisima-
neqartutut inuttullu naller-
suuteqataanissaminnut pe-
riarfissaajagaasimasutut
misigisimasunik. Inuiannik
nunagisamik napaniutimil-
lu kiisalu kulturimik inuiat-
tullu immikkoorutimik tun-
gaasigut inuiaannit nammi-
nerminnit anginerusunit
pissaaneqarnerusunillu
pinngitsaaliiffigineqarner-
tarsinnaanerminnut qulak-
keerinniffigineqarsimann-
gitsunik. Allatut oqaatigalu-
gu inuiannik suli nunasiaa-
nerup naalaani inuusunik.
Ajuusaamaraluartumik
nunarsuarmi nunat inuiisa
amerlanersaat inuiannut
taakkununnga tamakkiisu-
mik inuttut pisinnaatitaaf-
feqalersimanngitsunut
ilaapput. Ilarpassui eqqar-
saatigalugit namminersor-
tutut naalagaaffinngorsin-
naanissaat killeqarsorinar-
poq. Tamatumani ikippal-
laarnerat ilaatigut pissutaa-
voq. Aammattaarli nunat
inuii ataatsimut isigalugit
oqartariaqarpoq nunagisaat
naalagaalFmnut arlalinnut
aggulunneqarsimasut. FN-
ip nunasiaajunnaartiterillu-
ni aaqqissuussineri nunat
inuiinut taakkununnga
imaaliallaannaq atorsinnaa-
simanngillat.
FN-illi nersornaatissaraa
ajornartorsiutit taamaanne-
ri nassuerutigereersimaga-
migit. 1982-imili FN-ip ataa-
ni inuit pisinnaatitaaffii pil-
lugit oqartussaasoqarfik im-
mikkut suleqatigiissitalior-
poq nunat inuiisa pisinnaa-
titaafili pillugit immikkut
aalajangersagaliortussamik.
Inuiaat namminerisamin-
nik naalagaaffiliornisstunin-
nut periarfissaqanngik-
kaangata naalagaaffik innu-
taaqataaffigisaat inuiaat
taakku naalagaaffiup inuuf-
figisamik iluani sapinngisa-
mik annertuumik kiflaann-
gissuseqartitaanissaat inut-
tullu naleqarluartumik
inuutitaanissaat qulakkeer-
niarlugit aaqqissuussinissa-
minut suli annertunerusu-
mik pisussaaffeqartarpoq.
FN-ip 1982-imiilli siuner-
tarisimavaa nunarsuarmio-
qatigiit minnerpaaffissariti-
tarisinnaasaat tunngaviga-
lugit inuit naligiissitaanis-
saannut aaqqissuussinissa-
mi tunngavissat pilersinni-
arnissaat. Ataatsimiinner-
mi matumani siunertat ila-
gaat taamatut anguniaga-
qarnerup ikiorfartuusseqa-
taaffiginissaa.
Inuit naligiissitaanissaat
anguniarlugu suliniuteqar-
nermi tamatumani siuner-
tat pingaarnersaat tassaasa-
riaqarpoq naalagaaTfiit nali-
giissitsiniarnerit tungaasi-
gut qanorluunniit aaqqis-
suussigaluarunik nunat
inuiisa innuttaaqataasut sa-
pinngisamik annertuner-
paamik nammineerlutik aa-
lajangiisinnaanissaannik
qulakkeerinis saat.
Tamannarpiaq tunulia-
qutaralugut FN-ip nunat
inuii pillugit suleqatigiissi-
taliaata siunnersuutigisi-
mavaa FN-ip taamatut suli-
niarnerani ukiut qulikkaar-
tut aappaat ammip qaliipaa-
taa tunngavigalugu assi-
giinngisitsinerit malersuini-
arnerillu akiorneqarnis-
saannut atorneqassasoq.
Ammimmi qalipaataa tunn-
gavigalugu assigiinngisitsi-
nerup akiorniarnera tassaa-
voq inuiaat assigiingitsut
ataatsimoorlutik inooqati-
giittut inuttut naleqaqati-
giillutik inuunissaat angu-
niarlugu sorsuutiginnin-
neq. Inuttut naleqaqatigiin-
nermik misigisimaneq tas-
saavoq ammip qalipaataa
tunngavigalugu assigiinngi-
sitsiniarnermut akiuussu-
tissaq sakkortunerpaaq.
Taamaammallu danskit
naalagaalfianni namminer-
mi namminersornerulernit-
sinnik atortuulersitseqataa-
nitsinni misilittakkavut pit-
saasut tunngavigalugit
Danmarki peqatigalugu kis-
saatigisimavarput ataatsi-
miinneq maanna aallarti-
tarput maani nunatsinni -
Kalaallit Nunaanni - inger-
lanneqassasoq.
Ulluni aggersuni suliassa-
rissavarput nunap inuiisa
anner tuneruj uartor tumik
namminersornerulertiter-
nerisa pitsaaqutaasa soorpi-
arnerisa nalilersuiffiginis-
saat. Tamatsinnut paasis-
sallugu pingaartuuvoq misi-
littakkat pitsaasut taasakka
tassaannaasussaanngitsut
nunap inuiinut pitsaasumik
kinguneqartussat, aammat-
taarli tassaapput naalagaaf-
fimmut pineqartumut ta-
marmut pitsaasumik kingu-
neqartussat.
Soorunami suut tam ar-
luinnaasa isumaqatigiissu-
tigilluinnarlugit politikik-
kullu akaareqatigiUluinnar-
luni ingerlasoqarsinnaann-
gilaq. Akerlianik isumaqati-
giinngissutigisat ataqqeqa-
tigiilluni suleqatigiinnikkut
anigorniarnerisigut apo-
raaffissat illuatungeriit
akornanni pissutsinik ase-
rorsaagajuttartut qaanger-
neqarsinnaasarput.
Tamanna nunatsinni -
Kalaallit Nunaanni • misilit-
takkatsinnit siullertut
ataatsimeeqatigiittunut
paaseqqullugu kaammat-
tuutigerusuppara, peqatigi-
tillugulu tikkuarusuppara
namminersornerunermik
aaqqissuussinerit siumu-
karnermik ineriartortitsi-
nissaq tunngavigalugu pi-
lersinniartariaqartut.
Assersuutitut taalara
maani nunatsinni - Kalaallit
Nunaanni - danskit naalak-
kersuisui paaseqatigilluin-
narlugit nunanut allanut il-
lersornissamullu ataatsi-
miititaliamik pilersitsisima-
gatta, naak apeqqutit ta-
makku danskit naalagaaffi-
ata oqartussaafligisassa-
rimmagit namminersorne-
runeq pillugu inatsisitsinni
ilaatinneqanngikkaluartut.
Soorunami taamatut pi-
lersitsinermi tunngavigisas-
saq tassaavoq nunap inuiisa
naalagaafieqatigiinni innut-
taaqataasut nunami naala-
gaaffiup iluani inuufiigisa-
minni pissutsit pillugit
oqartussaatitaalernissaat.
Politikikkut pisinnaatitaaf-
filiisoqassappat takussaasu-
nik tunngavissaqartariaqar-
poq. Soorunami oqartaria-
qarpoq naalagaafieqatigiin-
ni namminersornerulersit-
sinernik aaqqissuussiniar-
nerni nunamik piginnittus-
saatitaanerit killili i filginiar-
neri ajornakusoornerpaa-
sartut, kisiannili taakku
tungaat aaqqinneqarsin-
naas araan gata taamaalior-
nerit pitsaasumik suleqati-
giinnissamut pinngitsoora-
tik ammaassisarput.
Naak Kalaallit Nunaat
qeqertaagaluartoq, naallu
Inuit Nunatsinni amerlane-
russuteqartuarsimagaluar-
tut nunamik piginnittussaa-
titaanermik piumasaqaati-
vut Danmarkilu isummatta
imminnut naapitsinnerisi-
gut aaqqiivigisariaqarsima-
vavut. Namminersorneru-
neq pillugu inatsisissap isu-
maqatigiinniutigineqarne-
rani apeqqut taanna anigo-
ruminaannerpaasimavoq.
Akuersaartariaqarsima-
varput naalagaaffiup tunn-
gaviusumik inatsisai allann-
gortinneqassanngitsut, taa-
maammallu killeqarfii
tunngaviatigut aggulunne-
qassanngitsut akuersaarta-
riaqarsimallutigu. IUuatun-
gaatigut Danmarkip akuer-
saartariaqarsimavaa Ka-
laallit Nunaata pisuussutai
inuiaat kalaallit tunngaviu-
sumik oqartussaaffigigaat.
Tam akku kingunerisaan-
nik ullumikkut Kalaallit
Nunaanni ingerlatat ator-
tussiassanik aatsitassanit
pisunik piiaanernut tunn-
gassuteqanngitsut tamaasa
maani nunatsinni oqartus-
saaffigaavut. Kalaallit Nu-
naanni atortussiassanik
aatsitassanit pisunik piiaa-
nissat tamaasa Kalaallit
Nunaata Danmarkillu
ataatsimoorlutik aalajan-
giiffigisarpaat, taamaalillu-
nilu taakku arlaat pilersaa-
rusiat aallartitinneqamis-
saannut piviusunngortinne-
qarnissaannullu itigartitsi-
sinnaatitaavoq. Aammat-
taaq sinneqartoorutit aggu-
ataarneqarnissaannut aala-
jangersagaqalersimavugut,
taamaalillutillu iluanaaru-
tit illuatungeriit agguataari-
nissamik isumaqatigiissu-
taat malillugu agguataarne-
qartartussanngorsimapput.
Tamanna annertuneru-
sumik sammissanngilara,
taamaallaalli erseqqissas-
sallugu taamatut aaqqis-
suussineq aqqutigalugu
tunngaviatigut nunatsinnut
ataatsimoortumik piginnit-
tussaaqataatitaalersimasu-
gut. Peqatigitillugulu illua-
tungerisarput taamatuttaaq
HVALRIFFEL
Traditionelt engelsk design, kal.
375 H&H mag. F.eks. kan hvid-
hval skydes med 1 skud, hvor
mange skud med 30-06 ikke er
tilstrækkeligt. Super riffel til store
dyr-kun 4.550,-kr.
HUSQVARNA
Halggevær - brugt men i rigtig god
stand. kal. 12/70 eller 16/70. Sand-
vikstålpiper. Virker altid. Kr. 1.690,-
.22 MAGNUM
rifler med magasin. Fås som US
karabin, eller traditionel riffel. Pris
starter fra 1.960,-. Sigtekikkert
Dan/Arms fra kr. 490,-.
Hunter* House, Arms Gallery H.C.Ørstedsvej 7B.
1875 Frederiksberg C. - TK.: 31-22 23 33 . Fax:31-228200