Atuagagdliutit - 27.09.1991, Blaðsíða 8

Qinigaagama tupinnaqaaq
Nuummi borgmestériugallartoq Laanguaq Lynge, 1943-mi inuusoq, oqaloqatigalugu
Laannguaq Bolcthe Ca-
roline Lynge immimut
imatut ilisaritippoq:
Inunngorpunga Qann-
gui-mi Qaqortup Narsal-
lu akornanni nunaqar-
fiusimasumi. Pingasu-
nillu ukioqalersussaal-
lunga Narsamut nuup-
pugut. Angajoqqaaraak-
ka piniartoq Lars amma
Kiistaaraq Vahl. Norge-
miup naasorsiuup 1830-
ip missaani nunatsinni
paasisassarsiorsim asup,
Jens Vahl-ip kinguaari-
vaatigut. Nukappiaqqa-
nik pingasunik qatann
guteqarpunga taavalu
niviarsiaqqat marluk,
uangalu niviarsiaqqani
nukarlersaavunga.
Laanguaq Vahlip 1957-
imi Narsaq qimappaa Qa-
qortumut efterskole-riar-
torluni. Taassumalu kingor-
natigut 1959-imi Nuummut
aallarpoq realskolemut ilin-
niariartorluni. Taassuma
kingornatigut Danmarki-
mut gymnasiamut atuariar-
torpoq. Tassani aalajanger-
simavoq bibliotekarinngor-
niarluni. Ukiunilu marlun-
ni Københavns biblioteks-
kole-mi atuarsimavoq.
- Kisianni ajoraluartumik
taanna naammassinngilara.
Katittoorlunga meeqqiuler-
soorluta allanik ulapputis-
saqalersoorlunga taamaa-
tiinnarpara.
1967-imi Laannguaq Vahl
Lynge-nngorpoq, Niels Hen-
rik katikkamiuk. Pingasu-
nik inersimasunik erneqar-
put, nukarleq 20-liissaaq.
Ilinniaqqinneq
AG: Soorunna ilmniaqqissi-
masutit.
LL: - Ilinniaqqikkusukka-
ma aamma ataatama taa-
manikkut soqutigisaraa
ilinniagaqarnissarput. Tak-
usinnaasimagamiuk nunat-
sinni ineriartorneq aallarte-
reersoq, taamaattumik ilin-
niagaqarnerput pingaartis-
simavaa. Qatanngutigiinni
arfiniliusugut sisamat ilin-
niaqqipput.
AG: Taava aamma qallu-
naatut ilinniarsimassaasi?
LL: - Ila, qallunaatut atu-
arfimmi immannguaq ilin-
niagaqarpugut. Taamanik-
kut Narsaq inuppassua-
qannginnami. Qallunaatoo-
ruusartarpugut, tassa
Dansk læsebog 1 aamma 2
atuartarpagut. Kisianni
oqarsinnaanngilanga qallu-
naatut ilikkassutigalugit.
Soorlu Qaqortumut piinna-
rutta paasisinnaavarput
qallunaatut ilinniartitaane-
rat siuarsimanerujussuu-
soq. Aatsaat efterskole-mii-
lernitsinni realskole-miiler-
nitsinnilu iluamik qallunaa-
tut oqalunniarnermik ilin-
nialerpugut. Kisianni aam-
ma naammanngitsumik.
Aatsaat Danmarkimut piga-
ma qallunaatut iluamik ilin-
niarniarsarilerpunga.
AG: Danmarkiliarnissam-
mi taava merserisimanngi-
liuk?
LL: - Taamanikkut ilinni-
agaqamiaraanni tassa Dan-
markimukartariaqarpoq.
Taamanikkut tassa Semina-
riamukassanngikkaanni
nangissagaanni Danmarki-
mukartariaqarpoq.
Bibliotekar
AG: Ilinniartitsisunngoru-
sussimanngilatit?
LL: - IUnniartitsisooru-
sussimanngilanga. Kisianni
tassa meeraagallarama
oqartarsimagaluarpunga
palasinngorusullunga, aller-
iaramali aamma soqutigiun-
naarsimavara.
AG: Soormi biblioteka-
rinngorusussimavit?
LL: - Oqarsinnaavunga
nalaatsornerinnarmik bi-
blioteki soqutigisarilersi-
mallugu. Ilinniartuulluta
kaasarfimmiussinneqarneq
ajoratta. Taamaattumik su-
lisariaqartarsimavugut.
Taamaasillunga biblioteki-
mi asaasunngorsimavunga.
Tassanilu bibliotekip iluani
sulineq soqutigilersimava-
ra. Ilitsoqqussarinngilarput
atuakkanik atorniartarfe-
qarneq. Taamaasilluta asaa-
reeraangatta atuakkanik
alakkarterisarpugut, atua-
gassarsiorluta.
- 1972-imilu Nunatta Atu-
agaateqarfiani sulilersima-
vunga. Siullermik assisten-
titut ukiulli inger laner ini bi-
bliotekaritut, ilinniarsima-
sutut naatsorsuunneqaler-
lunga. 1985-imi Bibliotekar
Forbund-imut ilaasortann-
gornera ilutigalugu Nunat-
ta Atuagaateqarliani Grøn-
landica-mi pisortanngor-
punga. Tassaniittarput atu-
akkat nunatsinnut tunnga-
nerusut. Taannalu ingerlas-
simavara 1989-p tungaanut.
89-imi ullup affaani Nuup
kommuniani inunnik isu-
maginninnermut ataatsi-
miititaliami sulilersimavun-
ga Atuagaateqarfiup aala-
jangeeqqummanga aalajan-
gersimavunga soraaniute-
qarniarlunga.
Politik
Laannguup Niels Henrik-il-
lu qitomatik alleriarmata
politikki annertunerusumik
sammilersimavaa.
- Qangali politikkimi ma-
linnaasarsimavunga, qini-
gaanngikkaluarlunga. Anni-
kikkaluartumillu akulerut-
tarlunga. Kisianni tassa
1983-mi aalajangerpunga,
tassa meeqqat ima allitigip-
put qimakattameqarsin-
naanngorlutik. Taava aala-
jangerpunga qinigassann-
gortissallunga.
- Sorunami aallaqqaam-
mut qinigaanissannik ilima-
sussimanngikkaluarpunga.
Tassami perngarniaalluni
nalunartarnermik. Taama-
nikkullu qineqqusaarnerup
nalaani silarluttaqattaar-
tarluni, qinersisartunik
ataatsimiitsitsinerit taa-
maatiinnartarlutik, kiisa qi-
nersisoqalerpoq qineqqu-
saamanga. Taamaattumik
ilimasussimanngilanga qi-
nerneqarnissannik. Taa-
maattumik qinerneqarama
tupannartorujussuuvoq, tu-
pinnarlunilu.
- Kisianni uggorinngeqaa-
ra. Aamma isumaqarpunga
ilinniutigisimallugu. Ava-
taaniilluni pisortanik isigin-
nittameq soorunami allaa-
sarami, taavalu nammineq
tikillugit iluatungaaninn-
gaanniit aalajangigassat qa-
noq ingerlanneqartarnerat
malinnaaffigilerlugu, peqa-
taaffigilerlugu allaasorujus-
suuvoq.
- Ukioq siulleq sungiuk-
kuminaatseqaara. Uanga
taamani socialudvalgimi
ilaasortaavunga, siulittaa-
sup tulleraanga, sungiukku-
minaatsissimavara inunnut
ataasiakkaanut tunngasu-
nik aalajangiineq, soorlu aa-
lajangiinerit puigorneq aju-
lertarlugit. Kisianni suliaq
taanna aamma sungiussas-
saavoq. Ukioq siulleq taa-
maappunga, taamaagun-
naarpungali.
AG: Manngertinnerusi-
mavit?
LL: - Immaqa mannger-
tinnerunngikkaluartumik,
kisianni suliareriikkat illu-
artinnissaanut pikkorinne-
rulerpunga, soorunami aki-
sussaaffigalugu, kisianni
aalajangeriigaq qamani kaa-
viinnartutut issaarpoq. Aa-
lajangikkagut nuannersuin-
naaneq ajorput, kisianni po-
litikkimut isissagaanni ta-
manna piareersimaffigisari-
aqarpoq. Ineriartornermulli
peqataaneq nuanneqaaq.
Arnat
AG: Amat ikittuinnaat poli-
tik-imut isertarput. Sann-
giinnerunerlutik?
LL: - Isumaqarpunga pe-
rorsagaanermiittorujussu-
aq. Nalunngilarput qangali
nunatsinni kommuneråd-
itoqqat landsrådillu syssel-
rådillu pigallarmata angu-
taannaviit qinigaasinnaallu-
tillu qinersisinnaatitaapput.
Kalaallit arnat aatsaat
1948-mi qinersisinnaann-
gortitaapput qinigaasin-
naanngorlutillu. Taamaat-
tumik isumaqarpunga oqa-
luttuarisaanermut ilitsoq-
qussamut ilaasoq. Qujanar-
tumilli massakkut malun-
narsiartorpoq oqallinnerni
aammalu aalajangiisarnerit
tungaatigut qinersisarnerni
assigiinngitsuni arnat aam-
ma saqqummeriartortut.
AG: Imaanngilaq politiki-
mik suliaqarneq arnanut ar-
tornarnerusoq?
LL: - Taamaattariaqann-
gilaq. Kisianni nalunngilar-
put nunatsinni arnat suli
angerlarsimalTmni suli suli-
aqartorujussuusut anguti-
nut naleqqiullugit. Taassu-
malu saniatigut, meeraqa-
runik, ataatsimiifiissat assi-
giinngitsut orneqattaassal-
lugit piffissaqarneq ajorput.
Ilaatigut tamakku pissuti-
galugit aamma tunuarsi-
maarnerusarput.
AG: Illit soorlu aatsaagin-
naq oqarputit politikimut
pulalluarsimallutit meeqqa-
tit namminneq pisinnaa-
sunngormata.
LL: - Tassami, arnani
taanna malunnartorujus-
suuvoq. Arnat meeraara-
qarlutik qinigassanngortit-
tartut ikittuaraararsuup-
put, tassaniippoq aamma
perorsagaasimanerput. An-
aanat meeqqanut perors-
saasussatut imminnut isigi-
saramik, isigineqarlutillu.
Kaammattorneqarneq
AG: Niels Henrik aamma
taamatorujussuaq politiki-
mik soqutigisaqarpa?
LL: - Tassami uagut kin-
guaariinni massakkut oqaa-
tigisariaqarparput nutarte-
rileruttornerup nalaani
inuusuttuusimasugut tas-
saannguatsiarpugut aamma
nunatsinni annertunerusu-
mik annikinnerusumilluun-
niit politikimut akuleruttar-
simasut.
AG: Illit angerlarsimaf-
finni ajornartorsiuteqarsi-
manngilatit qinigassann-
gortinnialeravit?
LL: - Kaammattorneqar-
simavunga. Soorunami
aamma ilaanni isumaqati-
giiginnarneq ajorpugut. So-
orlu rundkørsel pileqqaar-
mat siorna. Isumaqatigiinn-
gissutigisorujussuuarput.
Ammasumik eqqartortarpa-
gut saqqummertartut assi-
giinngitsut. Soorunami
aamma ilaanni isumasioqa-
tigiittarpugut suliassanut
assigiinngitsunut.
AG: Eqqarsaatitit mumit-
sisinnaasarpai?
LL: - Taamatut oqarsin-
naanngilanga, immaqa qa-
qutigut, kisianni amerlaner-
tigut naamik. Immaqa uan-
ga mumitissinnaasarpara.
Perorsaariaaseq
AG: Nerisassiortarpit?
LL: Ullut tamaaviisa. Ua-
gutsinni nerisassiortuuvun-
ga. Ajoraluartumik uanga
tassa angutitakka immaqa
nukatsissimavakka, iganis-
saminnut qilanaarisaqann-
gillat. Kisianni soorunami
angalagaangama iganiaar-
suttarsimapput.
AG: Illillu aamma illuleri-
sarlutit?
LL: - Amerlanertigut. Ki-
sianni soorunami ilaanni
ikioqatigiittarpugut. Soorlu
naasulerineq ajorpunga,
Niels Henriup isumagisar-
pai. Kisianni imertertarpak-
ka, ilu arsaatassaagaangata
Niels Henriup isumagisar-
pai. Tassa suli uagutsinni
utaqqineqaqaanga.
AG: Illit nammineq pi-
suussutit?
LL: - Nammineq pisuus-
sutima ilaginnguatsiaavip-
pa taanna.
AG: Arnat taamatut pe-
rorsaaginnassappata arnat
politikimut akuleruttartut
soorlu amerlissanngitsut?
LL: - Tassami, kisianni
qujanartumik arnat uanga
missigisakka, neriussaanga
taakku kingulliussasut taa-
matut perorsagaasimasut.
Isumaqarluinnarpunga
inuusuttortagut u aguts in-
nut naleqqiullugit paasisi-
manninnerusut oqartussaa-
qataanermut.
AG: Kisiannimi apeqqu-
taava arnanik amerlaneru-
sunik politikimut akulerut-
toqarnissaa?
LL: - Apeqqutaavoq. Suli
nunatsinni ikippallaaqaat
arnat politikkimut akule-
russimasut.
AG: Sutigut iluaqutaasin-
naagami arnat amerlane-
ruppata?
LL: - Arnat immaqa angu-
tininngaanniit allatut isi-
ginnissinnaapput aammalu
naliliisamerat allaasinnaal-
luni, pingaartitaallu aamma
assigiinngissinnaallutik. Ar-
nat angutiUu assigiimmik
atorfissaqartinneqarput.
Nuannersut
nuanniitsuilu
AG: Ukiuni politikeriusima-
ninni suut nuannemerpaa-
tut taasinnaavigit nuanniin-
nerpaallu?
LL: - Inunnik isumagin-
ninnermi ataatsimiititalia-
mi inissisimaninni suliarisi-
masatta nuannersut ilagisi-
mavaat imigassamik ajor-
nartorsiuteqartut katsor-
sarneqartalernissaat, sulia-
risimavarput Namminer-
sornerullutik Oqartussat
suleqatigalugit. Massakkul-
lu takusinnaalerparput
inunnut iluaqutaasimasoq.
Taanna takussaasutut nu-
annersumik kinguneqarsi-
masutut assersuutigalugu
oqaatigisinnaavara. Sooru-
nami amerlagaluaqaat.
- Nuanniitsut ilaat... nu-
anniitsuusarpoq ukiut ta-
maasa eqqartulillaraangat-
sigit aningaasarsiomerup
tungaatigut akileraarutit
qaffassanersut qaffassann-
ginnersulluunniit. Piflissa-
rujussuaq atorlugu eqqar-
saatitsinniittarpoq. Tamak-
kuupput inuiaqatigiinnut
nuanniitsutut taaneqarsin-
naasut, aalajangiuttaria-
qakkalli nuanniikkaluarpa-
taluunniit. Sipaarniarnerit
tamarmik nuannerneq ajor-
put, pinngitsoorsinnaanngi-
lagulli.
AG: Nuna tamakkerlugu
qinigassanngortinniarpit?
LL: - Asukiaq. Eqqarsaa-
tigaara. Kisianni aamma
isumaqarpunga qinigaaneq
sivisuallaamik attannaveer-
saarneqartariaqartoq. Im-
maqaluunniit pitsaaneru-
voq qinigaaffiit aalajanger-
sarneqartuuppata. Nutaa-
mik eqqarsarnerit inissa-
qartittariaqarmata. Nutaa-
nik pisoqartuarami. Sivisu-
allaamik ingerlalluni ileqqu-
liutiinnameqarsinnaavoq
nutaaliorniarnermut allaat
akomutaasinnaasumik.
Laannguaq Lynge: - Ugguarsimanngisaannarpunga kom-
munimut qinigassanngortissimagama, isumaqarpungalu
ilinniutigisimaUugu. (Ass: Knud Josefsen)
Laannguaq Lynge: - Jeghar aldrig fortrudt, at jeg stillede op
til valget i Nuuk kommune, tværtimod mener jeg at have
lært en masse ved det. (Foto: Knud Josefsen)
Laannguaq Lynge: - Ullut tamaaviisa uanga nerisassiortar-
punga, amerlanertigullu illulerisarlunga, tassami suli ua-
gutsinni utaqqineqaqaanga. Nammineq pisuussutima ila-
ginnguatsiaavippaa taanna. (Ass.: Knud Josefsen)
Laannguaq Lynge: - Jeg laver mad hver eneste dag, og det
er for det meste også mig, der gør rent, faktisk venter alle
bare på at jeg tager migaf de huslige pligter. Men jeg kan
ikke komme ud over, at det er min egen skyld. (Foto: Knud
Josefsen)