Atuagagdliutit - 13.12.1991, Qupperneq 12

Juullisumilmrsinmmmmit
Palasi atuakkiortorlu Otto Sandgreen jullisiortarnerpassuarmi ilaannik eqqaamasalikkersaartoq
Artornartoqartoruna juulli-
mik eqqaamasanik oqalut-
tuarinninniarluni qanoq
aallartinnissaq. Misigisa-
nummi tamakkununnga
tunngaviusut amerlanerti-
gut assigilaangajattarput.
Ukiuni kingullerpaani ta-
manna misigiuarsimavar-
put inuit allat juullimik mis-
igisaannik radiokut tusarta-
leratta. Taamaattumik aal-
latipallaannarniarlanga
»juullinnik« oqaluttuarlu-
nga, - pisimasunnguit miki-
sut anginerusullu, timimut
tunngasortaat ukiut inger-
lanerini ineriartornermik
pissuteqartumik allanngo-
rarsimasut - tamarmilli qiti-
usumut aallajaatsumut
sammillutik: Jesusip juullip
unnuaani inunngornera-
nut.
Juullimik »eqqaamasara«
siulleq sunaaffa Ilimanami
pisimavoq, tassa taanna aa-
saq augustusip 24-ani ukiu-
nik 250-innguisoq. Suna pil-
lugu tassaniusimanersoq
tupinnaringitsumik nassui-
aatissaqarpoq. Taamaattu-
mik »juullima« siulequtaa
oqaluttuareqqaartariaqar-
para.
Ataataga kinguaariinnut
Sandgreeninut ilaasoq pi-
aartumik ataataarussima-
voq, tassa 4-nik ukioqarlu-
ni, atatani Christian ukiu-
migut naleqquteruttorluni
34-nik ukioqarluni 1889-mi
ajunaarmat. Tassalu meeq-
qat pingasut, uillarnerata
Olsenikkuusup, perorsagas-
sarilerpai. Taamatut sulias-
saqalerneq taamanerpiaq
ilungersunarsimaqaaq.
Paarsisoqalersimagaluar-
pormi, ikiueriaaserli taanna
qinigaasut tamarmik isu-
maqataaffiginngilaat, taa-
maattumillu nunaqarfim-
minni ikiortariaaartonarne-
ra oqaluttuariumassanagu,
naak taamaattoqaraluartoq.
- Allamulli pulalerpunga. -
Christiap uillarnerata, tassa
ataatama anaanaata erner-
tik angajulleq Otto, taamani
8-nik ukiulik, isumalluusi-
uppaa. Kisiannili alianaq!
Ukiornissaanut peqqumaa-
tissarsiorluni periarfissaq
tamaat atorniarlugu qitor-
nani pingasut Taseralim-
mut aallaqatigai nataarnar-
niariartortunut ilaallutik.
Taamani Otto 16-nik ukio-
qarpoq, nataarnarniaqataa-
sinnaalluartoq, pingaartu-
mimmi nukkani Ole isikka-
neq-marlunnik ukiulik iki-
uussinnnaappat. Nukarler-
saraat niviarsiaraq 9-anik
ukiulik. Anaanaasumulli
aliasunnangaaqisumik na-
taarnarniarnermi tassani
Otto ajunaarpoq. Taava
anaanaasoq aalajangerpoq
ernituarilikkani Ole piniar-
tunngussanngitsoq, siumut
nalullugu tamatuma qanoq
ingerlanissaa. Olimi inoqu-
tigiit »angutitatuariler-
paat«, piffissanngorpat
anaanaminik najamminillu
inuussuteqartitsisussaq.
Taamaattumik ernini
atuartuunerani sapinngi-
sannguaminik ikiulerpaa,
Olelu atuartuuvoq pikkoris-
soq - tassalu tamakku ta-
marmik kinguneraat Olip
Ilulissat ilinniarflssuanni
ilinniartunngornera; tassa-
lu arlaqarlutik ilinniarfissu-
armi tassani ilinniartunit
kingullersaapput 1901-1907.
Ilinniartitsisoraat pikkoris-
sut, piumassusillit tupin-
naannartumillu eqiasuitsut
(palasit), soorlu Mads Ras-
mussen, ilinniarfissuar-
- JuuUimi pilluaritsi, Thuli-
miuniit Scoresbysundimiut
ilanngullugit, Otto Sandgre-
en pilluaqqusivoq.
- God jul - fra Thule til Sco-
resbysund, ønsker Otto
Sandgreen.
miinnertik tamaat aamma
asseqanngitsumik suliu-
massusilik H. Ostermann,
1901-mit 03-mut. Palasinit
mar lunnit taakkunannga
ataataga assut sunnerne-
qarsimavoq, ima paasillugu,
qallunaanik sorsuarsiuga-
rinnilerluni.
Inerpoq Ilimanamilu ajo-
qinngorluni. Nuliaqanngi-
laq. Nuliaqarumavoq. Aasaq
1908 junip qaammataani Ili-
manami ikinngutigilluakki
aapparalugu qaannamik
Kitsissunnguamut man-
neeqqiarpoq. Tassanilu kik-
kut naapippaat? Umiatsiaq
Ikamiuneersoq, niuertussaq
Lohmann inoqutsisarluni,
akornanniilluni paniat, Jo-
hanne, qaamalaartunik nu-
jalik 24-nik ukiulik, arnaq
qiimasoq. Tassalu ataataga
aalaj angiiffigineqarpo q.
Ikamiuni katipput
28.8.1908, katititsisoraallu
ilinniartitsisumik sorsuarsi-
utigisamik aappaa H. Oster-
mann. Takuat, kiisami tassa
pingaartitara tikilerpara.
Ataataga ukiuni 6-nni ilin-
niartitsisukkunni juullisio-
qataasarsimavoq, inaat si-
aartartorsuarnik, aappa-
laartuaaqqanik pinnersarsi-
masuni, mamakujuppassuit
inimi sumi tamaani tamus-
serfigiinnagassat - tamakku
tamaasa »pigiliussimavai«,
nulialu inuusuttoq juulli-
mut kaageeqqiullaaqqippoq,
maanaasanik, siilipilinnik
allanillu, - asulu nalliutta-
raaq decemberip 22.-ani.
Tamakku uatsinnut meeq-
qanut qanorissimasinnaa-
neri takorluuinnarsigik.
Kingusinnerusukkut oqa-
luttuunneqarpungajuullimi
tunissutisiarisartakkavut
annikitsuinnaannguusima-
sut: pappialat tungujortut -
ataatagami atuartitsisuu-
voq tamakkuninngalu pe-
qarluni - allaffigalugillu ti-
tartaafllgisinnaasakka.
Aqerluusannguaq nalingin-
naasoq. - Puiungajalluin-
narpara: decemberip 22-ani
ullaakkut iteraangatta inin-
nguarput (ataatsikku igga-
vik, ini, sinittarfik) siaartar-
tunik kusanarnerpaanik,
aappalaartuaqqanik allanil-
lu pinnersarsimasarpoq,
ataatama ilinniartitsisumi-
nit pisimasaanik. 1928-mi
aallarama suli pigivaat. Un-
nukkut tunissutisisarpugut
orpiliareeraangatta, tassa-
mi namminersuutigisamik
orpiliaqartarpugut, pisima-
sunnguarlu ataaseq eqqaa-
mavara: unnuup ilaani
angajoqqaama uppeqataasa
ilaat, inoqutigiit Juuka
(John) Villadsenikkut iseri-
artortarput. Ilalu unnuk-
kuutaarsiortarnerisa alia-
naannerat suli eqqaamava-
ra.
Taava pisariaqalerpunga
ukiut ilaat alluinnassallugit
- Qeqertarsuarmi unnuk-
kuutaarnermut, tassunga
nuussimalluta 1922-mi.
Oqaluffik angeqaaq isikkua-
lu allanarluni - sulilumi na-
pavoq 80’kkut ingerlane-
ranni allineqarsimalluni.
Nalunaarfigineqarsimavu-
gut unnukkuutaarsiorluni
naalagiarnerup kingornati-
gut meeqqat orpihassasut.
Taamaallarluni naalagiar-
neq inerpoq, issiavissuit
takisuut qaleriissaarneqar-
put - qanoriliorsimanerpaat
- taamaalillunilu alterip saa-
tungaa inissaqarlualerpoq.
Orpiliaq eqqunneqarpoq
oqaluffillu angajoqqaanik
assuartunik nalliuttorsior-
paloqisunillu ulikkaarpoq.
Tassalu alterip saatungaani
orpiliarpugut. Thorvaldse-
nip Kristusiliaa alterip qaa-
vaniittoq isiminik uumasu-
seqanngitsunik inunnik nu-
annaartunik taakkuninnga
isitrinnaartillutru. Ulloq
mannamut isumaliortuar-
punga unnukkuutaarnera-
nik taamma nalhuttorsiuti-
ginninneq Jesusip qilammi
nuannaarutigigaa.
Ukiut ingerlapput. 1937-
mi Danmarkimut aallarpu-
nga atuartitsinermik soqu-
tigisaqarnera ilinniaqqinni-
arlugu, Skibbymilu Horn-
sherredimi ilinniartitsisuk-
kunni Noerikkunni najuga-
qarlunga. Juulle qanilliar-
tortoq nalunaarfigineqarpu-
nga Kalaallit Illuannukar-
sinnaasunga taamani Ama-
Kultureqarnerup iluani suliniuteqar-
tunut aningaasatigut tapiissutit
Kuttureqamermi, llinniartrtaanermi Suliffeqamermilu Naalakkersuisoq kulturikkut ingerlatsinerup
iluani aalajangersimasumik suliniuteqartunut tapiissuteqarsinnaatitaavoq.
Tapiissutit annerpaaffimminni 140.000 knjuniusut ukiumut ataatsimut imaluunniit sivisunerpaamik
ukiuni pingasuni atugassiissutigineqarsinnaapput.
Qinnuteqarsinnaasut:
Inuit eqqumiitsuliornerup, atuakkiomerup, isiginnaartitsisarnerup, erinarsornerup allatigulluunniit
kultureqarnerup iluani suliniuteqartut tapiissutinik qinnuteqarsinnaapput.
Tapiissutini siunertarineqarpoq inuit pineqartut aningaasatigut ikiorsiiffigineqamissaat, taamaalilluni
suliarisaminnik aallutaqamerminni aningaasatigut ajomartorsiuteqannginnerullutik su lis in naan issaat
anguniarlugu.
Qinnuteqamissamut piumasarisat:
Qinnuteqartup qinnuteqaammini eqqumiitsuliortutut suliarisimasani suliariniakkamilu suunera, a-
ningaasartuutissartai piffissarlu erseqqissumik nalunaarsussavai.
Qinnuteqamermi ilanngutillaqquneqarput siusinnerusukkut kultureqarnerup iluani suliarisimasat
nalunaarsorneri, nersorinnissutit assigisaallu.
Piffissaq qinnuteqarfissaq:
Qinnuteqaatit ukiumut aningaasaliiffiusumut 1992-imut atuuttussat maannangaaq allaganngorlug'rt
najukkamut ataani nalunaarsimasamut uuma nalunaaaitigineqarneratigut ingerlatinneqarsinnaap-
put.
Qinnuteqaatit nassiunneqassapput uunga:
Kultureqarnermi atuartitsinermilu pisortaqarfik
Box 1029 • 3900 Nuuk
Tlf. 2 30 00 lokal 4578 aamma 4596.
Kultureqarnermut atuartitsinermullu naalakkersuisoq.
Legat til personer med
kulturelt arbejde
Landsstyremedlemmet for Kultur, Uddannelse og Arbejdsmarked er bemyndiget
til at uddele arbejdslegater til personer, som målrettet beskæftiger sig med
emner inden for den grønlandske kultur.
Der gives legater op til kr. 140.000 for et år ad gangen, og de kan generhverves
i højst tre år.
Følgende kan ansøge:
Personer, der arbejder indenfor maleri, grafik, skulptur, forfatterskab, teater, musik
eller andet, der fremmer det grønlandske kulturliv, kan søge legatet.
Legatet har til formål, at personer, som arbejder inden for det grønlandske kulturliv,
kan hellige sig deres opgaver af kulturel art for en kortere eller længere perbde
uden større økonomiske vanskeligheder.
Betingelser for støtte:
Ansøgeren skal skriftligt kunne præcisere sit arbejdsområde samt redegøre for
opgave, økonomi og de tidsmæssige rammer for det påtænkte forehavende.
Ansøgningen ses gerne bilagt dokumentation for tidligere kulturelt arbejde, anbefa-
linger el. lign.
Ansøgningsfristen:
Ansøgningsperioden er finansåret 1992 og ansøgningerne kan afsendes efter denne
annonces offentliggørelse.
Ansøgning bedes stilet til:
Kultur- og undervisningsdirektoratet
Box 1029 • 3900 Nuuk
Tlf. 2 30 00 lokal 4578 eller 4596.
Landsstyremedlemmet for Kultur- og Undervisning.