Atuagagdliutit - 01.06.1992, Page 5

NR. 62 1992
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
5

..............i..mi...mini...min....
Qeerlutuuarapalaaq
Ilinniakkanik aaqqissuussat soraarummeemtissallu ilagusimanersuat
Aqutsinermut ilinniarfimmi ilinniartut sapiutsilluinnarpaat.
Ilisimatusarfiup maanna sapinngisaminik iliorluni ilinniartut
»aningaasaqarnikkut-annilaarsimasut« siunnerfeqartinniarpai
nakussassarniarlugillu
NUUK(EH) - Sumiluunniit
ataatsimoortukkaani tama-
ni qeerlutuuarapalaaqarsi-
massappat taava Ilisimatu-
sarfimmi Aqutsinermut im-
mikkoortoqarfik qeerlutuu-
arapalaajusimassaaq. Ilin-
niarfik aallartinniarnermut
ajornartorsiorsimavoq.
Ajornartorsiutit sorpiaa-
nersut oqaatigiuminaapput,
arlalinnilli peqquteqarlutik
pilersimallutik.
- Ilinniarfimmi ilinniar-
tussat siulliit aallartimmata
ilinniarnermut aaqqissuus-
saq suli inerluarneqarsi-
manngilaq, Robert Petersen
oqarpoq, professori Ilisima-
tusarfimmilu rektoriusoq.
Saliisussatut
atorfeqartitaq
AG: Qanorli ililhmi ilinniar-
tunik aallartitsisoqarsin-
naava ilinniagassaat qanoq
isikkoqarnersut ilisimana-
git?
'- Annerusumik ilusissaat
ajoquteqanngillat. Tullerii-
aarnissaalli amigaataasima-
voq, suliarineqalissammallu
ilinniartitsisut akornanni
isumaqatigiinnginneqaler-
poq. Gruppe ataaseq isuma-
qarsimavoq ilinniarnermi
politikkertaa pingaarneru-
tinneqassasoq. Arlaa isuma-
qarluni aningaasaqarner-
mut tunngasut pingaarne-
rutinneqassasut. Isumaqa-
tigiinnginneq pissutaalluni
atugassatut piumasarisaa-
sut ilai naammassineqann-
gimmata, soorlu soraarum-
meernermi sammisat aala-
jangersimasut ilai taaneqaq-
qusaanatik, tassa aqqusaar-
neqarsimanngimmata. In-
atsiserpiaallu tunngavigalu-
git atorsinnaanngilaq.
Maannali ilinniarnermut
aaqqissuussineq kiisami
iningajalerpoq ilinniartullu
qaaqqullugit paasiniaaffigi-
neqartarput ilisimasassanik
sunik amigaateqarnersut
paasiniarlugu sukkut iserfi-
gissanerivut. Soraarumme-
ernerit najoqqutassiorne-
qassapput soraarummeer-
sitsisumit avataaneersumit,
Robert Petersen oqarpoq.
Ajornartorsiutit Robert
Petersenip uani taasaasa sa-
niatigut aamma AG-p paasi-
vaa suliatigut isumaqati-
giinngissutit saniatigut
aamma ilinniartitsisut
akornanni isumaqatigiinn-
ginneqartoq, tassa Oqartus-
saanermut ilinniarfimmi
ilinniartitsisut ilinniartitsi-
sunit allanit akissarsiaris-
saarnerummata, taakku
atorfii professoratiuneri (ili-
simatuutut atorfiuneri) pis-
sutigalugit.
Paatsiveerunneq
Professorinit marluusunit
aappaå, Jens Genelke, Ilisi-
matusarfimmi atorfeqarun-
naarpoq piffissaanngitsuk-
kut aallarami. Aappaa ate-
qarpoq Bent Martinsen. Isu-
maqarpoq Ilisimatusarfim-
mi aallartikkami ilinniar-
nermut aaqqissuussineq
inissereersimasoq.
- Jens Gefkelu september
Mogens Dam Aqutsinermut tunngasunut Institutimiiluar-
saasussatut atoriinitsinneqarsimavoq. Suliassaasa pingaar-
nerapaat ilaat tassa ilinniartut imminnut tatigilersinnias-
sallugit. (Ass.: Knud Josefsen).
Mogens Dam er ansat til at rydde op på Institut for Admini-
stration. En af af hans vigtigste opgaver bliver at få de
studerende til at tro på sig selv. (Foto: Knud Josefsen).
1989-imi maanga aallartin-
natali isumaqarsimagaluar-
pugut ilinniarnermut aaq-
qissuussineq ullumikkutut
ittoq. Tamanna isumaqati-
giissutaareersimammat, al-
latut isumaqarnissamut pis-
sutissaqannginnata. Anin-
gaasanut fagi tunngasoq
pingaarnerutinneqarpoq,
taannalu naapertorlugu
ilinniartitsivugut. Aatsaallu
oktober 1991-imi paatsivee-
runneq pilerpoq. Tassami
paasinarsimmat ilinniarti-
taanermut aaqqissuussineq
ilinniartitsissutigisarput,
aalajangersarneqarsimann-
gisaannartoq. Ikaarsaariar-
nermi aaqqissuussineqann-
gilaq, tassa ilinniartut ilin-
niarnermut aaqqissuussi-
neq suugaluarluunniit ator-
simagaluarpassuk, taa-
maattoq ilai inuiaqatigiit
aningaasarsiornerannut
tunngasoq ilinniarsima-
qaat, ilaasali naamik. Ilaasa
missingersuusiorneq naat-
sorsuuserinerlu pisimaqaat
ilaalli naamik. Soorunami
ilinniartut paatsiveerussi-
mapput ilisimasimanngin-
namikkumi ilinniarnermin-
ni sumut killissimanerlutik.
AG-p aamma paasivaa
universitetimi sooraarum-
meernermut allattuiffiit
paatsiveqarsimanngitsut.
Tassa ilinniartut soorlu so-
raarummeernerminni paa-
sigunikku 7-ersimallutik,
taamaattorli allattuiffimmi
6-mik allassimasarluni.
Mogens Dam ilinniarfim-
mi ilinniartitsisutut ilinni-
artitsisunngoqqammerpoq.
Ilaat isumaqarsinnaapput
atorfinitsinneqarsimasoq
»saliisussanngorlugu«.
Nammineq atorfilippalaar-
nerusumik oqarpoq atorfi-
nitsinneqarsimalluni
»Oqartussaanermut ilinni-
arfimmi ilinniartut inuu-
nerminni sannginerulerseq-
qinniarlugit siunnerfeqaler-
seqqinniarlugillu«.
Oqartussaanermut ilinni-
arfimmi oqallinnermut ilaa-
simavoq ilinniartut anin-
gaasaqarnermut fagi ilinni-
arnerminni ilinniagassartik
ajornakusoortissimaqigaat.
Ilinniartut maannamut
marluinnaat ingerlatsinik-
kut aningaasaqarnermut
soraarummeerneq angusa-
qarfigisimavaat. Akerlianilli
ilinniartut fagini allatigut
angusaqarluarlutik, soorlu
ilisimatuutut paasiniaari-
aatsimut.
Privatimik
ilinniartitsineq
AG: Kalaallit aningaasaqar-
nikkut fagi paasilluarsin-
naannginnamikku imalt.
suleqatigiinnikkut ajornar-
torsiutit peqqutigalugit ilin-
niartut sapersimagaat?
- Aap, tamannami apeq-
qutaavoq. Akerleriittoqar-
palli oqallinneqarpallu taa-
va siunertaqarneq nammi-
nerlu tatigineq siuarsarne-
qarsinnaanngillat. Isuma-
qarpunga maannakkut ilin-
niartoqartoq nammineq ta-
tiginerannik ajoquserneqar-
luinnarsimasunik. Taman-
na sanaqqittariaqalerpar-
put, soormi ilinniartut anin-
gaasaqarnikkut ilinniakka-
tik sapissavaat?
Mogens Dam Danmarki-
mi Finansministereqarfim-
miit atukkiunneqarsimavoq
tassani atorfilittut sulisuul-
luni. Siusinnerusukkulli År-
husimi universitetimi ilinni-
artunik ilinniartitsisareersi-
mavoq. Tassani ilinniartit-
sittarlugit specialedelen-it,
tassa ilinniartut ikittunngu-
akkuutaartut ilinniartinne-
ri sungiusimallugit, soorlu
maanna Ilisimatusarfimmi
pisutut. Ilisimatusarfimmili
ilinniartut gruppikkaartut
ikittuararsuakkoorput.
- Erseqqilluinnarporlumi
gruppeni taama ikitsigisuk-
koortuni pædagogik allar-
luinnaq atortariaqarmat
oqallinneq siunnerfeqarner-
lu pilersinniaraanni. Al-
laanngilarmi ataqqinaan-
nartoq ilinniartut taakku
soorlumi privatimik ilinni-
artinneqaannallartut.
Piginnaassutsit
Oqartussaanikkut ilinniar-
fimmi qulaatungaani ataa-
siinnarmik ilinniartoqar-
poq. Ilinniartulli taassuma
ataatsip ilinniartitsisuni ki-
serluinnaat isigeqqunagu -
aaqqiisoqarsimavoq ilaati-
gut ilinniartut avataaneer-
sut soorlu Nuup Kommune-
aniit Grønlandsbankeni-
miillu isertittarlugit, ilaati-
gullu ilinniartitsinerup im-
mikkoortuata aappaani
tunngaviusumik ilinniartut
peqatigitillugit malinnaatit-
tarlugit. Taamaattorli fagini
malinnaaffigisaminni soraa-
rummeersinnaatitaanngil-
lat.
- Isumagineqarpoq ilinni-
artut maangaaneersut qal-
lunaat tikisitat unammiller-
sinnaassagaat, tassa Nam-
minersornerullutik Oqar-
tussani kommuninilu ator-
fillittut inissisimasut. Tassa
imaappoq sulinikkut qutsis-
sorujussuusariaqarput. Nu-
nani allani universitetit na-
ligilluinnarlugit pisariaqar-
paat, Mogens Dam oqarpoq.
AG: Kisiannimi maani so-
orlu qallunaat universitetia-
tulli qutsitsiginerpoq? - Suli
qjornakusooqaaq oqaatigis-
sallugu. Uuttuutissaqan-
gaannginnatta. Isumaqar-
pungali taamaattoq. Ilinni-
artuttami iluaqutigaat Ka-
laallit Nunaat ilisimagamik-
ku kalaallisullu oqaluttuul-
lutik.
- Navianaataannginner-
pormi kalaallisut pisinnaa-
nerinnaat pillugit atorfinit-
sinneqarpata sulinikkulli pi-
ginnaassusaat tunngavigi-
nagit?
- Aammami piginnaaneq
pingaaruteqarluinnartoq
tassa nuna manna maanilu
susoqartoq ilisimassallugu.
Ilinniartitsinermi tamati-
gut aallaaveqartarpoq ka-
laallit atugaat aallaavigalu-
git, taavalu ilinniartut paa-
siniaaffissatik silatinngua-
minniitippaat. Periaaseq
nalunngilaat. Qulakkeer-
luinnarumalluguli pigin-
naassutsip naammattumik
qutsissuseqarneranik taava
imaasinnaasinnaavoq qut-
sinnerpaaffigisaa Danmark-
imi pineqarpat taamaalillu-
nilu paasisimasaqarfigine-
russassaannut periarfissil-
lugit. Maanimi taamatut pe-
riarfissaqanngilagut, ilinni-
artut taama ikitsigimmata.
Ilisimatusarfik pillugu tulli-
anik allaaserineqassaaq
Bent Martinsenimik aper-
suineq. Tassani Oqartus-
saanermut ilinniarfimmi
isumaqatigiinngissutit aki-
vai. Kingusinnerusukkullu
ilinniarfimmi ilinniartut
marluk apersussavavut.
GRØNLANDS
LANDSRET
Postbox 1040 . 3900 Nuuk
Indkaldelse til
mortiflkation
Enhver, som måtte være ihændehaver af eller
anse sig berettiget til nedennævnte dokument,
må fremsætte sine indsigelser overfor Grønlands
Landsret i et retsmøde, der afholdes.
torsdag, den 1. april 1993, kl 09.30,
i retssal 1, Tjalfesvej 1, 3900 Nuuk
Den der ikke møder og fremsætter indsigelse må
forvente at dokumentet mortificeres.
Det drejer sig om et ejerpantebrev i skib stort
3.600.000,- kr. udstedt den 28. januar 1989 af fis-
keriselskabet Qulleq Aasiaat A/S reg.nr. 107/027
registreret første gang den 28. februar 1989 med
pant i fiskefartøjet Qulleq af Aasiaat med ken-
dingsbogstaveme OZOA.
Dokumentet er bortkommet på uforklarlig vis.
GRØNLANDS LANDSRET
den 25. maj 1992.
@©
Neriuffik
Grønlandsindsamling
Årsregnskab 1991
Indtægter
Indgået fra lokalforeningerne
Indsamlet i grønlandske kirker
Private bidrag
Udgifter
Indsamlingsmateriale
Porto
Annoncering af indsamlingen
Revision og offentliggørelse
af regnskab
Diverse
Nettoindtægt
kr.
406.102,45
6.190,25
15.719,65
9.015,80
754,00
20.275,65
5.485,12
291,03 35.821,60
392.190,75
Foranstående regnskab, som vi har revideret, er i over-
ensstemmelse med bogføringen.
Nettoindtægten, 392.190,75 kr. indgår i foreningens regn-
skab for 1991.
Indtægten bliver anvendt i overensstemmelse med
Landsforeningens formål.
København, den 27. marts 1992
Schøbel & Marholt
Revisionsaktieselskab
Kræftens Bekæmpelse takker alle, der bidrog til ind-
samlingen.
@©
Kræftens Bekæmpelse