Atuagagdliutit - 05.06.1992, Qupperneq 5

Gruppit pingajuanni isumasiuineq nunaqarrmni ineqarni- Gruppe 3 hører hinandens meninger og tager stilling til
arnermut tunngasunik. Saamerlermiit Aja Jessen, Napa- spørgsmål om bygdeboliger. Fra venstre ses Aja Jessen,
soq, Jakob Salomonsen, Tasiisaq, Jens Sigurdsen, Ikerasak, Napasoq, Jakob Salomonsen, Tasiusaq, Jens Sigurdsen,
Enok Sandgreen, Akunnaaq aamma Thybo Jakobsen, Nar- Ikerasak, Enok Sandgreen, Akunnaaq og Thybo Jakobsen,
sarmijit. (Ass.: Niels Motzfeldt) Narsarmijit. (Foto: Niels Motzfeldt)
Kissaatigisarpassuit
Nunaqarfiit pillugit ataatsimeersuarneq »inatsisartut
ataatsimeersuaararneraat«, akissaqartinneqartulli paasineqanngillat
ILULISSAT(SS) - Ataatsi-
meersuarneq una pitsaasu-
mik aaqqissuussaavoq, inat-
sisartullu ataatsimiittarne-
rannit sakkortunerulluni.
Inatsisartut taamatut
ataatsimiitsinneqartassaga-
luaramik, Kangaamiormiu
Efraim Olsen oqarpoq, Ilu-
lissani nunaqarfiit pillugit
ataatsimeersuarneq ataa-
sinngormat unnukkut
naammassimmat. Ulluni si-
samani ataatsimeersuarto-
qarpoq, ilaanni unnussuar-
mut saqqummiisoqartarlu-
ni, eqimattakkuutaartumik
oqallinneqartarluni, tamani
oqallinneqartarluni aliikku-
sersuisoqartarlunilu.
Eqqarsarnalaarporli
Efraim Olsenip naggataa-
rummini oqarmat talhman-
ngormat unnukkulli, ataat-
simeersuarneq aallartim-
malli, oqaaserineqartut as-
seqqissaavi nunaqarfiit pil-
lugit ataatsimeersuarnermi
- ukiut 12-it matuma siorna-
tigut - oqaatigineqareersi-
mammata.
- Nangitseqqinnerit pi-
moorullugit ingerlateqqitta-
riaqalerpasi, naalakkersui-
sut taama kajumissaarpai,
taakkulu neriorsuipput nu-
naqarfimmiut kissaataat
nammassiniarniarumaarlu-
git - aningaasaataasut iluan-
ni.
- Nammineq pilliuteqan-
ngikkaanni tunineqarnissaq
naatsorsuutigineqarsin-
naanngilaq, naalakkersui-
sut ataasiakkaat oqallat-
taarput, eqimattakkuutaat
arfinillit oqaaseqartartui -
naalakkersuisut saqqum-
meereersullu apeqqutinut
akissutissaminnik saqqum-
miisartui - akissuteqarfigi-
gaangamikkik. Soorlu aam-
ma Inatsisartut ataatsi-
miinneranni taama periuse-
qartartut.
Kissaatlgisavut
Naalakkersuisut imaan-
naanngitsumik suliassinne-
qarput, nunaqarfimmiut
kissaatigisaat tamaasa
naammassiniassagaluaru-
nikkit, naammassinninnis-
samullu ukiumut 130 milli-
oner kronit immikkoortitat
qaangerneqartussaassagu-
narput. Tassami nunaqar-
fiit, nunatsinni katillugit
61-iusut, ilaatigut makku
kissaatigaat:
»KNI-mit ataavartumik
pilersorneqarnissaq, pisias-
sat akikinnerusut, nioqqu-
tissanik tikisitsisqarneq
atuisut peqatigalugit pisas-
saaq, atuisullu nunaqarfin-
ni ataatsimiititaliaat piler-
sinneqaqqissapput, timmi-
sartuaqqat snescooterillu
aqngallatit aamma ilaasar-
taataasut saniatigut assar-
tuisalersinnaanissaat, nu-
naqarfinni qarasaasiatigut
atuisarnissaq«.
- Nunaqarfimmiut taku-
tippaat inuiaqatigiit nutaa-
mik ingerlanniarneqalernis-
saannut suleqataajumallu-
tik, naalakkersuisut siulit-
taasuat Lars Emil Johansen
oqarpoq KNI pillu gu oqal-
linnerup kingorna. Aamma
iluarisimaarpaluppaa KNI-
p nutaamik aaqqissuunne-
qamissaa nunaqarfimmiu-
nit akuerineqarmat imatut
qassiiliutaanngitsumik.
Timersortarfeeqqat
»Ilinniartitsisut nunaqar-
finni atorfinikkusunneru-
lersinniarlugit inissiat atu-
garisallu pitsaanerusut,
atuarfeqarfiup sipaarfigine-
qannginnissaa, timersortar-
feeqqat - ataaseq 4-5 milli-
oner kroninik akilik - kater-
sortarfinnut taarsiullugit,
nipilersorneq, erinarsorneq,
upperisarsiorneq, marreri-
neq, qallunaatoorneq tulut-
toortarnerlu pillugit, nuna-
qarfimmilu pissusiusut aal-
laavigalugit ilinniartitsine-
rup pitsanngorsaavigine-
qamissaa, 10 klassit piler-
sinneqarnissaat, nunaqar-
finni STI-mi ilinniartitaane-
rup atuutilernissaa«.
- Nunaqarfinni ilinniar-
titsinerup illoqarfinnisut
ingerlanneqarsinnaanera
anguniartuassavarput, kul-
tureqarnermut ilinniarti-
taanermullu naalakkersui-
soq Marianne Jensen oqar-
poq.
Orsoq
»Nikkunut panersiiviit,
utoqqarnut illut, motorinik
iluarsaaviit, inuusuttut ilin-
niariartoreeraangamik
uternissaat kajuminnarne-
rusunngortinniarlugu sulif-
fissat ataavartut, pisortanit
ikiorsiissutit suliffissanut
nutaanut pilersitsinermut
nuunneqarnissaat, inuiaqa-
tigiinnik kiffartuussisarne-
rup eqquteqqinneqarnissaa,
orsup - maanna nunaqarfin-
ni mingutsitsinermut pissu-
taanerpaasup - atorluarne-
qarsinnaanera soorlu qaqor-
saatiliaralugu, qalipaatilia-
ralugu il.il., amernillu mer-
sortarfeeraliornerit«.
- Kissaatigisasi taama ka-
tersorpakka, maanna takus-
savarput qanoq-ililluta
naammassisinnaanerlugit,
inunnik isumaginninner-
mut suliffissaqarniarner-
mullu naalakkersuisoq
Henriette Rasmussen oqar-
poq.
BSU-mut akiitsut
»Nunaqarfimmi nioqqutis-
siorneq, pisanillu suliareq-
qiineruneq, qerititsiviit, pi-
sallu sukkanerusumik nu-
naqarfimmiit illoqarfimmut
assartomeqartarnissaat, in-
naallagiaq, imeq illuliorti-
temerlu«.
- Nunaqarfinni aningaa-
saliifliusinnaasut allat aam-
ma eqqarsaatigisariaqarpa-
vut, tunisassiorfiit kisiisa
piorsaaviginagit, aningaasa-
qarnermut naalakkersuisoq
Emil Abeisen oqarpoq.
»Utoqqarnut illut kisi-
miittarissat, utoqqarnullu
inuusunnerulaartunut illut
uiguleriiaat, boligstøtte aq-
qutigalugu illuliat alliliiffi-
gineqamissaat, boligstøtti-
mut akiitsoqaraluaraanni-
luunniit nutaamik illutaar-
sinnaaneq, boligsikringip
atugaanerulemissaa, arna-
nut kisimiittunut illut nam-
mineq sanaartortakkat, Il-
lut Sulliviit amerlanerusut,
boligstøttilu aqqutigalugu
illuutit ukiumoortumik na-
lilerneqartarnerisa uterfigi-
neqarnissaat«.
- Isumaqarpunga illoqar-
niarnerput pillugu namma-
qatigiinnerulertariaqartu-
gut. Illoqarnissarput inuul-
luataarutinit pingaarneru-
lersittariaqarparput, ani-
ngaasaqarnermut ineqar-
nermullu naalakkersuisoq
Emil Abeisen oqarpoq, ine-
qarnermut tunngasut akis-
suteqarfigai tamakkunun-
nga qanittunnguaq tikillugu
akisussaasuusimasoq Kuu-
pik Kleist peqatigalugu.
Arnat erniartortut
»Juumuut soraarninngorsi-
masut atorfinitseqqissin-
naanerat, Illuni Sullivinni
nakorsiartarneq maannak-
kutut juumuup illuaniun-
ngitsoq, nakorsiartarfiit pit-
saanerusut, arnat illoqar-
finni erniartortut sivikinne-
rusumik illoqarfimmiittar-
nissaat, nakorsiartarfmnilu
ernisinnaasalernissaat, na-
korsamit kigutilerisumillu
akulikinnerusumik tike-
raarneqartarnissaq, nuna-
qarfimmi eqqaavimmut aq-
qutit pitsanngorsaavigine-
qarnissaat, piniartut aali-
sartullu napparsimasunik
illoqarfiliaassigaangamik
pitsaanerusumik akilerne-
qartarnissaat, juumuutut
ilinniagaqarsimanngitsut
akissaataasa pitsanngorsaa-
vigineqarnissaat«.
- Nunaqarfinni kiffar-
tuussineq pitsanngussap-
pat, aningaasat tunniunne-
qareersut iluanni tamanna
pissaaq, Peqqinnissamut,
avatangiisunut suliffissuar-
nullu naalakkersuisoq Ove
Rosing Olsen oqarpoq.
130 millioner kronit
Kissaatigisat tamakkorpas-
suit, tassaasut maannakkut
pisussaaffiit saniatigut kis-
saataasut, aningaasalersor-
neqartussaassapput ukiuni
tulhuttuni 3-5-ni ukiumut
nunaqarfinnut aningaasa-
liissutaasartussat 130 milli-
oner kronit iluanni.
Tupinnanngitsumik Emil
Abelsenip ilaanni niaqquni
kumittarpaa, eqqarsaatigi-
gunavillugu nunaqarfmni
pissutsit illoqarfinnisulli is-
sappata - soorlu nunaqar-
fimmiut ilaasa tamanna kis-
saatigigaat - taava tamanna
qanoq akeqassanersoq.
Eskimo Pels
ingerlaqqippoq
Narsaq Kommunip pelsfirma
tiguaa
NARSAQ - Narsaq kom-
mune aningaasaleeqa-
taasut namminersortut
arlallit peqatigalugit
Eskimo Pels Narsamiit-
toq tiguaat. 1. juli 1992
tiguneqassaaq.
Hanne Hartvig arner-
nik mersortarfimmi ul-
luinnarni pisortatut in-
gerlaqqissaaq, 12-nik su-
lisoqartumi. Aamma pi-
ginneqatigiinnut ilaavoq
makkuusut:
Entreprenørkompagni-
et, Narsaq, Ivan Bohm,
Narsaq, suleqataasut
Eskimo Pelsimi, B.H.
Supermarked, Santa
Claus of Greenland siu-
sinnerusukkullu kisimi
piginnittuusimagaluar-
toq Gram Jensen, Ilulis-
sat.
Niuernikkut Suliffis-
suaqarnikkullu Pisorta-
qarfiup tigusinissaq kati-
tersimavaa, tassalu pi-
sortaqarfiup aningaasa-
liisullu pingaarteqaat
Kalaallit Nunaanni suli
amminik suliffeqarfiit
imminnut unammiller-
sinnaasunik peqarnis-
saa.
Piginneqatigiit siunis-
saq isumalluarfigaat.
Eskimo Pels »siunissami
ingerlatsinermut anin-
gaasatigut atugassami-
nik tunngavissaqarluar-
poq«, Ove Rosing Olse-
nip, Niuernernikkut Su-
liffissuaqarnikkullu naa-
lakkersuisoq, tusagas-
siuutinut nalunaarute-
qarpoq.

Eskimo Pels
fortsætter
Narsaq kommune har overtaget
pelsfirmaet
NARSAQ - Narsaq kom-
mune har sammen en
række private investorer
overtaget Eskimo Pels i
Narsaq. Overtagelsen
finder sted den 1. juli
1992.
Hanne Hartvig fort-
sætter som daglig leder
af skindsystuen, som har
12 ansatte. Hun er også
med i den nye kreds af
ejere, som desuden tæl-
ler: Entreprenørkom-
pagniet, Narsaq, Ivan
Bohm, Narsaq, medar-
bejderne på Eskimo Pels,
B.H. Supermarked, San-
ta Claus of Greenlaind og
den tidligere eneejer
Gram Jensen, Ilulissat.
Direktoratet for Han-
del og Industri har strik-
ket overtagelsen sam-
men, og både direktora-
tet og investorerne har
lagt stor vægt på, at der
fortsat er to konkurre-
rende pelsvirksomheder i
Grønland.
Den nye ejerkreds ser
optimistisk på virksom-
hedens fremtid. Eskimo
Pels er tilført »et solidt
kapitalmæssigt grundlag
for den fremtidige drift«,
hedder det i en presse-
meddelelse fra Ove Ro-
sing Olsen, landsstyre-
medlem for Handel og
Industri.