Atuagagdliutit - 20.07.1992, Blaðsíða 9

Roar Chrisstiansenip sapangaaqqanit sanaap sinilernissaa pisiniartullu oqaloqatigiissutigi-
gaat. (Ass.: Louise-Inger Lyberth)
Roar Christiansen diskuterer indramningen af et perlebroderi med en kunde. (Foto: Loui
se-Inger Lyberth)
Igalasseriugit sinilerlugillu
Igalassiortup qalipaakkat nuannarisavissuarai
^r/inKj mx
NUUK(KR) - Nerriviup sul-
liviusup qaaniippoq sapa-
ngaaqqanit sanaaq angiso-
rujussuaq arfinilinnik te-
qeqqulik. Tunuliaqutaa qer-
nertuussava qaqortuussa-
valuunniit? Igalasserisup
Roar Christiansenip qaqor-
tumik tunuliaqutaqarluni
gultitikkamik sineqarnissaa
siunnersuutigaa, pisiniallu
qanoq akeqarnissaa apeqqu-
tigaa.
- Soqutiginartorujussuu-
voq, suliassammi assigiin-
ngisitaartorujussuummata,
Roar Christiansen oqarpoq,
unnukkut soraarluni
Nuummi Tuapannguit tu-
ngaanut aqqusernup eqqaa-
ni illup saani aneersuartar-
fimmi seqinnisaartilluni;
Nuup saani umiarsualivi-
toqqamut isikkivigeqaaq,
aquuteralaallu tarsialuin-
naq sarsuttarput qaannat
maliaqitivittarlugit.
Ukiut 20-nngulerpai
Roar Christiansen Nuumi
igalasserisutut aappaagu
ukiunik 20-liissaaq. Niuer-
tarfia angerlarsimaffiata
kælderiani aallartippoq,
1987-imili illu Tuapanngua-
nut aqqusinermiittoq attar-
tugareriarlugu kingorna pi-
siaraa. Naak niuertarfik
inissaqarluaraluartoq Roa-
rip igalaanut assinullu sinis-
saatini tamaasa imminni su-
li kælderimiitippai, atortus-
saasiviilu illoqarfimmi assi-
giinngitsuni inissisimapput.
- 1961-imi sakkutuutut
imarsiortutut maanga peq-
qaarpunga, aasat marluk
pujortuleerarsuarnut SKA-
nut inuttaallunga. Tamatu-
ma kingorna angerlaqqin-
ngitsuuinnarpunga, Roar
Christiansen oqaluttuar-
poq.
- Ullumi pisiniartartut as-
sigiinngitsorujussuupput,
inuinnaat suliffeqarfiillu as-
sigiinngitsut. Aamma takor-
nariat ataasiakkaat assilis-
sanik Kalaallit Nunaanner-
sunik pisillattaartarput,
Roar Christiansen oqarpoq.
Kisianni igalaat igalaaler-
suinerlu eqqartorneqamata
Roar Christiansen oqarpoq:
- Killissaa tassunga inis-
sippara. Ilaannimi inuit un-
nuakkut marluk eqqaani si-
anertarput aperalutillu iga-
laalilaarsinnaannginnerit-
sik. Taava uuttortaajartori-
arlunga sulliviliariarlunga
igalaassat aggoriarlugit
uterlunga ikkukkiartussa-
vakka. Oqaraangamalu 550
kroninik akileqqullunga
akineqartarpunga massak-
kut akissaqanngikkallarlu-
tik, tullianili tallimanngor-
pat aatsaat akissarsissallu-
tik. Tamannalu qatsussima-
vara, Roar Christiansen
oqarpoq.
Roar Chriistiansenip qa-
nittukkut niuertarliup qi-
laava angisuumik putoriar-
lugu kusanavissunik qisun-
nik majuartarfilersimavaa,
qalianilu qalipakkanut saq-
qummersitsiviliorsimalluni.
Taasani quassuttuut qer-
nertunik qalipaatillit akor-
nanni nivingapput qalipak-
kat assilillugit qalipanne-
qarsimasut sinilersukkat.
Soqutlglsavissua
Igalassiortoq soqutigisavis-
suaqarpoq: Emanuel A. Pe-
tersenip 1894-imiit 19848-
mut inuusup qalipagai. Sun-
ngiffimmini sammisaralu-
gulu niuemikkut ingerlata-
raa. Europami angalaartar-
poq qalipagaalu pisiariortor-
tarlugit, maangalu nassiu-
teriarlugit iluarsaattarlugit.
- Emanuel A. Petersen
inuuvoq tupinnaannartoq,
qalipagarpassuaqarporlu.
Taanna kalaallit van Gog-
heraat, quiarinngilararalu
qalipagai akitsoriartuinna-
rumaartut. Taamaattumik
katersussallugit frimærki-
nit pitsaanerupput. Kalaal-
lilluni eqqumiitsuliaasa Ka-
laallit Nunaannut utertine-
qarnissaat kissaatigis ar aa-
ra, Roar Christiansen oqar-
poq.
Qalipakkat ilaat aserfal-
lassimangaaramik nutaanik
sinilertariaqartarput. I laa
saliinnarneqarsinnaapput.
- Qalipakkamik tunisaqa-
raangama ajuusaartarpu-
nga. Akissaqaraluaruma
taamasa uanga nammineq
tigummiinnassagaluarpak-
ka, kisianni aamma inuuni-
utissaqartariaqarpugut,
Roar Christiansen oqarpoq.
Roar Christiansen kalaal-
linit eqqumiitsuliortunit
inuusuttunit akuttunngit-
sumik aperineqartarpoq qa-
lipakkanik piserusunngin-
nersoq.
- Kisianni uninngasuutik-
ka amerlangaarmata pisior-
tuinnarsinnaajunnaarsima-
vunga, taamaattumillu
massakkut naaggaartaral-
larlunga. Eqqumiitsulior-
tulli ataasiakkaannguit im-
mikkorluinnaq ittut suliaat
pisiarisarpakka. Sapinngi-
samik assut qalipaattigis-
saartuusariaqarput, qerner-
tumimmi qaqortumillu qali-
paatilht pisiariumaneqan-
ngillat, Roar Christiansen
oqarpoq.
Ajunngeqaaq
- Ajunngeqaanga, naamma-
gittaaliuutissaqarnangalu.
Ulapeqaanga. Kisianni soo-
NIJUK - Direktør Bjarne
Gantzhorn prøvede i sidste
uge at være erklæret kon-
kurs et par dage, hvorefter
konkursbegæringen blev
trukket tilbage.
- Det er selvfølgelig en
ubehagelig oplevelse, men
den fik ingen betydning for
driften af mine virksomhe-
der, siger Bjarne Gantzhorn
til »Privat Erhverv«.
Årsagen var et enkelt lån i
Grønlandsbanken, som ban-
ken ville have indfriet her og
nu. Bjarne Gantzhorn bad
om en måneds frist, men
banken ville ikke vente og
indgav konkursbegæring.
Allerede to dage efter, at
konkursen blev behandlet i
retten, kom banken Bjarne
Gantzhorn i møde med en
betalingsordning, som han
runalimi inuit aningaasaati-
killinerat malugilluarsin-
naavara. Siusinnerusukkut
pisiniat quliugaangata ataa-
sinnaq aperisarpoq nioqqu-
tikka qanoq akeqarnersut.
Ullumikkut pissutsit killor-
mut saassimapput, pisiniat
qulingat aperinngikkaangat
naatsorsuutigiinnarsinnaa-
vara suhffeqarfiit arlaan-
neersuusoq, Roar Christian-
sen oqarpoq.
kunne acceptere, hvorefter
konkursbegæringen straks
blev trukket tilbage af ban-
ken.
- Så nu er der ro igen, si-
ger Bjarne Gantzhorn, der
ejer købmandsbutikkerne
Sparkøb og Bjarnes Center-
marked samt Godthåb Elek-
tronikservice.
Købmandsbutikkerne
går udmærket, men det er
bestemt ikke nogen hemme-
lighed, at der er krise på
edb-markedet, og det er jeg i
fuld gang med at indrette
mig efter, siger han.
- I den forbindelse håber
jeg naturligvis meget, at der
snart kommer en endelig po-
litisk afklaring af, hvorvidt
salg af edb-udstyr skal pri-
vatiseres eller ej.
Kort konkurs
Bjarne Gantzhorn var kun konkurs et
par dage