Atuagagdliutit - 01.02.1993, Blaðsíða 10

10
ATUAGAGPLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 13 1993
Kallaallip eqqumlltsullal Danmarkimi: Eqqu-
miitsuliortoq Naja Abeisen januarip aallaqaataa-
niit februarip 20-anut Københavnimi Kalaallit II-
luutaanni suliaminik takutitsiniarpoq.
Naja Abeisen 1964-imi inuuvoq. Angutaa ka-
laaliuvoq, Qaqortumilu 1971-imiit 80-imut naju-
gaqarsimavoq. Naja Abeisen Holbæk Kunsthøj-
skolimi aamma Københavnimi Billedskolimi ilin-
niarsimavoq, massakkullu Danmarks Design-
skolimi ilinniartuulluni.
Naja Abeisen assigiinngitsunik sammiveqar-
luni periaaseqarlunilu suliaqartarpoq. Taamaa-
liortarneratigut suliassat allanngorartuartuup-
put, tamannalu suliassat assigiinngitsut suliari-
sinnaanissaannut periarfissiilluartuuvoq. Najap
sammivinnik assigiinngitsut pisariaqartitsinerlu
malillugu allanngorartunik suliaqartarnini eqqu-
miitsuliornermi ineriartornissamut periarfissaal-
luartutut isigaa. Tamannattaaq Najatut eqqu-
miitsuliomermik inuussuteqarniaraanni iluaqu-
taavoq, Københavnimi Kalaallit llluutaatailisima-
titsissutigaa.
Naja Abeisen eqqumiitsulianik katersugaasi-
vinni, eqqumiitsuliortut peqatigiiffiini atuakkanil-
lu atorniartarfinni arlaleriarluni takutitsisareer-
poq. Ilisarnaatinik, meeqqanut atuakkanut iliun-
nitinullu assiliartalersuinermik suliaqartarsima-
voq, 1993-imilu Kalaallit Allakkeriviat frimærkinik
marlunnik Naja Abelsenimit assiliartalerneqarsi-
masunik saqqummersitsiniarpoq.
Naja Abelsenip assiliartalersuisarnera kalaal-
lisut tunuliaqutaanit sunnerneqarsimavoq, assi-
liartassatullu atornerpaasarpai inuit uumasullu.
Assilialiamini tarneq ersersinniartarpaa - tassa
nammineq assilineqartullu tarninga.
Grønlandsk kunst i Danmark: Kunst-
neren Naja Abeisen udstiller sine arbej-
der i Kalaallit llluutaat - Grønlændernes
Hus i København i perioden fra 1. februar
til 20. februar.
Naja Abeisen er født i 1964. Hendes far
er grønlandsk, og hun har boet i Qaqor-
toq fra 1971-80. Naja Abeisen har gået på
Holbæk Kunsthøjskole og Billedskolen i
København, nu studerer hun på Dan-
marks Designskole.
Naja Abeisen arbjder med forskellige
genrer og teknikker. Det gør arbejdet
meget afvekslende og giver desuden
mulighed for at arbejde med forskellige
opgavetyper. Og Naja ser det som en
bedre mulighed for hendes kunstneriske
udvikling, at hun har opgaver, der spæn-
der vidt og dækker mange genrer og be-
hov. Desuden er det en fordel, når man
som Naja gerne vil leve af sit kunstneri-
ske arbejde, oplyser Grønlændernes
Hus i København.
Naja Abeisen har allerede deltaget i en
lang række udstillinger i gallerier, kunst-
foreninger og biblioteker. Hun har arbej-
det med logoer, illusterer børne- og lære-
bøger, og i 1993 udsender Grønlands
Postvæsen to frimærker med motiver
tegnet af Naja Abeisen.
Naja Abeisens billedverden er præget
af hendes grønlandske baggrund, og
hendes foretrukne motiver er mennesker
og dyr. I sine billeder prøver hun at ud-
trykke sjælen - både sin egen og motiver-
nes.
Takorluuilersitsillaqqi
All: Hans A. Lynge
Ukiap 1992-ip ingerlanerani
nunatsinni siullermeerlutik
atuakkiortutut saqqum-
mersut marluupput. Aap-
paa arnaq, aappaa an gut.
Frederik Kristensen, Kunn-
gimik nalunaatsulik, eqqu-
miitsuliortutut saqqum-
mertamermigut ilisimane-
qarnerusoq maanna aamma
taaUiortutut saqqummer-
poq. Ukiut arlallit ingerla-
nerini taaUanik allattarsi-
mavoq, tamakkulu toqqorsi-
maannarunnaarlugit kater-
sorpai atuaganngortikkami-
gillu taallugit »Inunni uan-
nut qaninnerpaaq«.
Taallat atuarlugit Kun-
ngip eqqumiitsuliortuussu-
sianik ersersitsisuupput.
Eqqumiitsuliortup suut qa-
nitani aallaavigisarpai isigi-
samigut takusassat taak-
kuugaluartut nutaamik am-
martaramigit, allaat arajut-
sisanik takusassiisarluni.
Aallaaviit namminermut
qanittut inuup tiguartiasup
asuli qimapallaannarlugit
pineq ajorpai, Kunngimi
taamaappoq, taalliaasalu ta-
manna uppernarsarpaat.
Oqaatsinik atuinera assilis-
sanik pinngortitsisuuvoq
takorluuUersitsisarlunilu.
Pinngortitami misigisartak-
kani oqaasinngorlugit an-
nikkaangamigit allaat ar-
laannut nersorinnittutul-
luunniit nipeqartarpoq, so-
orlu pinngortitap asuliin-
naannginnera uumassuse-
qamerali allanuttaaq nit-
tarsaakkaa.
Taallanissaaq ersertar-
poq taalliortup erinnanut
tutsarissusia, nipinut ma-
lussarinnera, atuartoq tak-
orluugassaqalersiinnarnagu
aammali tusaasassaqaler-
sittarpaa, soorlu uani:
Erinannguaq/ taqqamani
pigalutit tusaallutit ilunni/ -
kikiaqaraluarpalluunniit
iikkami/ naaterusunnge-
qaakkit.
Oqaatsinik atuinera
oqaatsillu isumaannik nu-
taanngortitsinera aamma
immikkut malugisassaavoq.
Eqqumiitsuliortutut suli-
neq taanna iliorsinnaane-
rup iluaniittoq paasilluarsi-
magaa malunnarpoq, tassa-
mi taalliai tamarmik sulia-
rilluagaapput, oqaatsit im-
minni rytmeqarneri ataqqil-
lugit pingaartillugillu.
Taallat ataatsimut taasat
»Inunni uannut qaninner-
paaq« pigissalugit pakatsi-
nanngitsorsuupput. Taal-
liortoq eqqumiitsuliortoq
Frederik Kristenseni 1992-
imi 40-nik ukioqalernermi-
nut atatillugu inuiaqatimi-
nut kusanavimmik tunnius-
sivoq.
Frederik Kristensen:
Inunni uannut qaninner-
paaq, qupp. 64, assiliartalik,
akia 124,00 kr.
Atuakkioriik 1992.
Sumiikkaluaraan-
niluunniit
juulli assigiippoq
All: Hans A. Lynge
Inoqutigiinnut juullisiutit I,
taama taavai Otto Sand-
greenip atuaganngortillugit
saqqummersitani oqalua-
saat oqaluttuallu juullimut
tunngasut.
Imarisai tamangajammik
nutsigaapput imamikkut
meeqqanit inersimasunut
naleqqussagaallutik. Nut-
sertarsimavai amerlanerit
qallunaat juullikkunnut
atuagassiissutaannit, soorlu
atuagassianit »Julens Evan-
gelium«imit, »Julestjernen
1959«-imit allanillu sunit
pissarsiaanerinit nalunaar-
simanngitsunit. Ataaseq
namminersuutigaa ataaser-
lu Tunumi pissarsiarisimal-
lugu.
Oqaluttuat juullerpalut-
tut assigiinngitsunik ima-
qartaraluarlutik tamarmik
qanoq ililluniluunniit iluat-
sinnermik inerneqartarput.
Pissaaleqisut qaarsillaatis-
saminnik, orpiliassaaleqisut
orpiliassaminnik, tunissu-
tissaaleqisut tunissutissa-
minnik il.il. tamarmik pis-
sarsisaraat. Nuannerpoq
atuarlugu Aage Falk Han-
senip 1959-imi eqqarsaater-
suutaa tamatumunnga
tunngasoq atuakkiortup
nutsersimasaa.
Atuakkiortoq nutserillaq-
qissorsuuvoq, nutsigai atu-
arlugit ilaatigut misinnar-
tarput soorlu nutsigaan-
ngitsut, arlaatigulli oqaase-
qatigiit takisuut atugaasi-
masut nutsiinnarpasittarsi-
mavai, aammalu inuit oqa-
loqatigiissittarnerini oqalo-
riaaseq allakkani atorneqar-
toq maleqqinnaarlugu iner-
niliisarsimalluni. Nutseri-
sartut akomanni (pingaar-
tumik atuakkanik) oqaluu-
serisassaqqippoq nutseri-
saatsip qanoq ittuusinnaa-
nera. Malinneqarsinnaasut
arlaqarput, oqaatsimit
oqaatsimut nutserineq
qaangerlugu piniaraanni.
Oqaatsit allatulaaq atuk-
kat alutomartarput, qup-
perneq 10-imiittoq uparuar-
tariaqartitara tassaavoq
»ullorissalerisartut«. Tupi-
gineruarali Paul Gerhardti
1807-imi inunngorami
1620-ikkunni ilinniamer-
tuujusimammat. Atuak-
kiortup inummik allamik
kukkunersiusoqarnissani
immaqa eqqarsaatigisaria-
qarpaa, nammineq allatat
kukkuneerussorisat kingor-
na kukkuneqameri takuler-
lugit kam aam m iallannarta-
qimmat.
Otto Sandgreen:
Inoqutigiinnut juullisiutit I,
qupp. 90 akia 120 kr.
Otto Sandgrenip
atuakkiorfia 1992.