Atuagagdliutit - 09.09.1993, Blaðsíða 7

NR. 88 1993
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
7
tf:***:::*:
mmmmmmmmsmmmsmmmMmsmmmmmmsmmmmmsmmimmmsem
Politiit nutaanik
angallatitaarnissartik
kissaatigaat
- Kalaallit Nunaanni politiit nutaanik
angallatitaassappata qallunaat
amutsivii suliassaqalissapput, Lars
Emil Johansen Poul Nyrup
Rasmussen-imut oqarpoq
NUUK(KK) - Kalaallit Nu-
naanni politiit angallataan-
nit arfineq marluusunit si-
samat 1962-imi sanaajup-
put, politiillu angallatito-
qarsui taakku aserfallatsaa-
lineqarnerat ukiumut mil-
lionerpaalussuarnik akeqar-
tarput. Aningaasarpassuit
taakku atorluarneqarneru-
sinnaagaluarput politiit an-
gallataannik annerusunik,
ikinnerusunilli sanasoqar-
sinnaagaluarpat.
Naalakkersuisunut ilaa-
sortaq Lars Emil Johansen
nunatta qeqqani avannaani-
lu angalanerminni statsmi-
nister Poul Nyrup Rasmus-
sen-imut taamatut oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni politiit
sulinerat qallunaat naala-
gaaffiannit aqunneqarpoq,
aammalu politeeqarnerup
Namminersornerullutik
Oqartussanut nuunneqar-
nissaa pilersaarutigine-
qanngilaq.
Naalagaaffiup aningaasa-
liissutigisartagaasa aserfal-
latsaaliuinermut atorneqar-
nissaanniit nutaanik sa-
naartornissamut allanngor-
tinneqarnerisigut aammat-
taaq qallunaat amutsivii su-
liassaqartinneqalersinnaap-
put:
- Tunngavilersuutigisaq
taanna statsministerip eqii-
allaatigaa, Lars Emil Johan-
sen oqaluttuarpoq.
Naalakkersuisunut siulit-
taasup augustip 19-ianili
Nuummi rigspohtichef Ivar
Boye ataatsimeeqatigereer-
simavaa, ataatsimiinnermi-
lu tassani Lars Emil Johan-
sen-ip politiit angallataasa
Kalaalht Nunaanni imaati-
gut annaassiniaanermut qa-
noq pingaaruteqartigineri
erseqqissaatigaa. Politiit si-
nerissamut qanittuni, sila
ajoqqajaatillugu helikopte-
rinit politiit angallataat
atussallugit atoruminarne-
ru sar mat a annaassiniartar-
nermik annertuumik sulia-
qartarput.
Ataatsikkut
aaqqissinnaasat
- Pohtiit angallamminni an-
ingaasaqarnermik oqinne-
rusumik aqutsinissartik
kukku laar tarunarpaat,
Lars Emil Johansen isuma-
qarpoq.
- Politiit aningaasaliissu-
terpassuarnik angallatitoq-
qanik qisuusunik ukiunik
31-nik pisoqaassuseqartu-
nik atuinissartik salliutit-
tarpaat. Angallatinik savi-
miniusunik nutaaliaaneru-
sunillu pisaaraluarunik pit-
saanerussagaluarpoq.
- Statsminister Poul Ny-
rup Rasmussen-imut eqqaa-
vara Kalaallit Nunaanni nu-
Politiit angallataat »Hik« angallatit »Nukik«, »Malik« aam-
ma »Kimik« peqatigalugit 1962-imi sananeqarput, angalla-
titoqarsuillu taakku qisuusut, ukiunik 31-nikpisoqaassuse-
qartut aserfallatsaaliniarnerat akisoorsuuvoq.
taanik angallasersuisoqar-
sinnaappat qallunaat amut-
siviisa suliassaqalerneran-
nut ataqatigiissitsisinnaa-
neq ajunngeqqajaqisoq.
- Paasisinnaasara malillu-
gu statsministeri taamatut
isumaqarnermut paasinnil-
luarlunilu ajorinnippasinn-
gilaq, Lars Emil Johansen
oqarpoq.
Angallaterpassuit
1951-imi Kalaallit Nunaanni
politiilersuinermut atatillu-
gu politiit angallataat talli-
mat 30 fods-imik angissusil-
lit sananeqarput, tassaap-
pullu »Eli Knudsen«, »Hen-
drik Olsen«, »Rasmus Wil-
Politiit angallataat »Nakuaq« ukiorpassuarni politiit angallataasa pitsaanersarisimavaat,
kisiannili 1989-imi »Sisak«-mit taarserneqarpoq, Nuummiillu Ilulissanut nuunneqarluni.
Politikutteren »Nakuaq« var i mange år politiets flagskib, men blev i 1989 overhalet af
»Sisak« og flyttet fra Nuuk til Ilulissat. (Åss./Foto: Knud Josefsen).
lumsen«, »Jørgen Brønd-
lund« aamma »Jens Jarl«.
Imarpissuakkut ikaartaa-
tip »Hans Hedtoft«-ip
19i59-imi umiiarnerani paa-
sinarsisimavoq angallateeq-
qat qisuusut taakku imaani
annaassiniarnemut anner-
tunerusunut atussallugit
naammanngitsut. Taa-
maammallu 1962-imi politi-
it angallataat sisamat ava-
taani atorneqarsinnaasut
sananeqarput, tassaappullu
»Nukik«, »Malik«, »Ilik«
aamma »Kimik«.
1969-imi politiit angallas-
suat »Nakuaq« sananeqar-
poq, ukiu alun ngu illu qaan-
giummata »Jens Jarl«
GTO-p angallataanik »Su-
lissoq«-mik, Vesterhav-imi
angaUataasinnarluni al-
lanngortiterneqarsimasu-
mik taarserneqarpoq.
1985/86-imi angallatito-
qarsuit sisamat atorunnaar-
sinneqarput, 1989-imilu po-
litiit angallataat savimineq
siulleq - »Sisak« - Kalaallit
Nunaannut pivoq.
Angallatillu taakku mas-
sakkut illoqarfinni ukunani
inissisimapput: »Nukik«
Qaqortumi, »Sulissoq« Paa-
miuni, »Sisak« Nuummi,
»Malik« Maniitsumi, »Hik«
Sisimiuni, »Kimik« Aasi-
aanni kiisalu »Nakuaq« Ilu-
hssani.
Aningaasarpassuit
- Angallatini arfineq mar-
luusuni aningasartuutit
aammalu angallatsit tamar-
miullutik sulisuinut 40-su-
nut akissarsiarititassat aa-
lajangersimasuugaluartut
angallatitoqarsuarni qisuu-
suni aserfallatsaaliuiner-
mut aningaasartuutit ukiu-
ni kingullerni annertusiso-
rujussuupput, politiinspek-
tør Abel Egede AG-mut
oqarpoq.
1993-ip qaammataani
siullerni arfineq marlunni
Kalaallit Nunaanni pohtiit
angallatiminut arfineq mar-
Politikutteren »Ilik« blev sammen med »Nukik«, »Malik« og
»Kimik« bygget i 1962, og det er dyrt at vedligeholde de 31
år gamle trækuttere.
luusunut orsussaq pisiaat
569.000 kroninik naleqarsi-
mapput, kisiannili piffissa-
mi tassani amutsivinnut
akilerneqartut 11 millioner
kroniusimallutik. Kisitsisilh
taakku 1993 tamakkerlugu
aningaasartuutit naatsor-
sorneqassappata marloriaa-
tinngortinneqassanngillat,
tassami pohtiit upernaak-
kut aasalerneranilu angalla-
timinnik piareersaanermin-
ni aningaasarpassuit ator-
tarpaat, kisiannih angallatit
qisuit angalatissagaanni
akisoorujussuuvoq.
Angahat saviminiusoq -
»Sisak« - pohtiit 1989-imi pi-
saarinialeramikku Søby
Værft-imi Ærø-mi sanatin-
neranut 13,4 millioner kro-
ninik akiliisimapput.
1980-ikkut aallartinne-
ranni Grønlandsminister
Tove Lindbo Larsen aamma
justitsminister Ole Esper-
sen socialdemokratit naa-
lakkersuisuunerisa nalaani
Diskobugtimi pohtut angal-
latissaannut 20 millioner
kroninik immikkoortitsisi-
mapput. Borgerlige-t 1982-
imi naalakkersuisunngor-
mata aningaasahissutaasi-
magaluit peerneqarput, ki-
siannih kingusinnerusuk-
kut Kalaalht Nunaanni poh-
tiinut angallatissamut 10
milhoner kronit immikkoor-
tinneqarlutik. »Sisak« as-
sortuussutaareeqaluni 13,4
milhoner kronit nahginut
sananeqarpoq, taamaalUlu-
nilu Folketingi angallam-
mut tassunga 3,4 milhoner
kroninut immikkut anin-
gaasahissuteqarluni.
»Sisak« annertuumi ala-
pernaarsuisinnaagami aam-
malu aserfallatsaalineqar-
nerminut aningaasartuute-
qarfiuvallaannginnami Ka-
laalht Nunaannut naleqqut-
tuunini takutissimalereer-
paa.
Toqqarlugit attavigaat
Pohthnspektør Abel Egede
aamma Kalaalht Nunaanni
pohtimesteri Ole Gaard aa-
saq manna Søby Værft-imut
Ærø-miittumut, qallunaat
sakkutuuinut imarsiortu-
nut arfinilinnik angallati-
huussisumut pulaarsimap-
put. Angallat ataaseq 11 mil-
honer kroninik akeqarpoq,
Kalaalht Nunaannilu pohti-
it angallatissaat nutaat ta-
matuma missaani akeqar-
tussaapput.
Kisiannih aamma Dan-
markimi rigspohtichef-ip,
Kalaalht Nunaanni politii-
nut sanaartomermut atu-
gassanik aningaasaliisartup
sipaarniarnerujussuaq ma-
lugisimavaa. Aammami Ka-
laalht Nunaanni pohtut
ukiuni kingulhunerusuni
aningaasarpaalussuarnik
atuiffiusimapput.
Kalaalht Nunaanni iser-
titsiviit isornartorsiorne-
qarnerujussuat peqqutaal-
luni ukiuni kingullerni nu-
taanik isertitsivihortiter-
nermut allafilhortiterner-
mullu 27 milhoner kronit
atorneqarsimapput, kiisalu
aamma pohtut an galla taa ta
»Sisaap« sananeqarnera
oqaatigineqareersutut 13,4
milhoner kroninik akeqarsi-
malluni.
Sanaartomermut anin-
gaasahissutit taakku tun-
niutereernerisa kingorna-
gut Kalaallit Nunaat sa-
naartugassanut allattorsi-
mafllmmi siullernut ilaa-
junnaarsimavoq. Imaassin-
naavoq naalakkersuisunut
siuhttaasup Lars Emil Jo-
hansen-ip statsminister
Poul Nyrup Rasmussen-illu
angalaamerminni oqaloqa-
tiguttamerisa kinguneri-
saanik aningaasassaqartit-
sisoqalerumaartoq, taamaa-
lilluni Kalaalht Nunaanni
pohtiit angallatitoqarsuinut
qisuusunut ukiunik 31-inik
pisoqaassuseqartunut taar-
tissanik nutaaliaanerusu-
nik angallatitaartoqarsin-
naahssahuni.