Atuagagdliutit - 07.12.1993, Qupperneq 10

70

Nr. 113 - 1993
GRØNLANDSPOSTEN
Angallatik naalagassaatut ilinniarfik
All.: Ilanngutassiisartoq Karl M Josef sen, Paamiut
Uisimaneqartutut angallatit naalagassaannut ilinniarfiup Nuummiittup Naalakkersuisut
nalunaaruteqarnerisut Paamiut iUoqarlianut nuunneqarsinnaanera eqqarsaatersuuteqar-
figigaat tusarnikuuarput. Tamannalu tunngavigalugu Paamiuni umiartornermut aalisar-
nermullu ilinniarfiup pisortaa Lars Karl Jensen oqaloqatigineqarpoq. (Ass.: Knud Josefsen)
Uisimaneqartutut angallatit
naalagassaannut ilinniarfi-
up Nuummiittup Naalak-
kersuisut nalunaaruteqar-
nerisut Paamiut illoqarfia-
nut nuunneqarsinnaanera
eqqar saatersuu teqar figi-
gaat tusarnikuuarput. Ta-
mannalu tunngavigalugu
Paamiuni umiartornermut
aalisamermullu ilinniarfiup
pisortaa Lars Karl Jensen
oqaloqatigisimavara, imaap-
porlu:
Ilinniarfiup maannga
nuussinnaaneranik apeq-
qummut tunngatillugu
soorlu radioavisikkut nalu-
junnaareeripput, naalagan-
ngorniat atuarfianni pisor-
tap Barselaj Ezikiassen-ip
qisuariarnera, ilinniartitsi-
soqatini tunulequtaralugit,
nammineq nuukkusunngil-
luinnarlutik. Tamanna tun-
ngavigalugu Kars Kaali ima
akivoq:
Siullermik oqaatigisin-
naavara Naalakkersuisut
oqaasiattuut nuunniarne-
qarnera misissorneqassasoq
taanna aallaavigalugu maa-
ni ilinniarfimmi suliakker-
neqarpugut, umiarsuaaqqat
naalagassaannut ilinniarfik
maannga nuunneqassappat
ilinniarfiup allissutissaatut,
suut pisariaqartinneqarner-
sut misissussagigut. Tassa-
lu misissuinissatsinni aal-
laavigissavagut; maannak-
kut ilinniartorisartakkatta
saniatigut allanik ingerlan-
neqartunik maani ingerlat-
silissagutta illorsuup allis-
sutigisinnaasai, init atuar-
titsiviit, taavalu aamma
inissiat tungaasigut ilinni-
artut amerfippata sutigut
pisariaqartitsinerput misis-
sussallugu. Minnerunngit-
sumillu aamma sulisut qa-
noq amerlatigisut piaria-
qaartinnerigut aamma mis-
issugassatta ilagissavaat.
Taamatut misissuinersi
aallartereersimavoq, taava-
mi periarfissinneqarpisi qa-
noq sivisutigisumik inger-
latsinissassinnut?
Lars Kaali: Ullulerlugu
oqartoqanngilaq kisianni
oqaatigineqarpoq maan-
ngaanniit sulisinnaanerput
nqjoqqutaralugu piaartu-
mik tamanna missingersuu-
siorneq ingerlanneqassasoq.
Uagullu naatsorsuutigikan-
nersinnaavara ukiup uuma
naalernani siullermeerutaa-
sumik siunnersuusiagut
qullersaqartitsinnut apis-
sissinnaassasut.
Taavali Nuummi umiar-
suaaqqat naalaganngomiat
atuarfiata pisortaata nalu-
naarutigivaa nammineq
ilinniartitsisoqatinilu 16-
usut maannga nuukkusun-
ngilluinnarlutik. Tamanna
qanoq paasisariaqarpa aam-
ma tamanna tamatumun-
nga akornutaasinnaava?
Lars Kaali: Misissuinisat-
sinni tamanna uniffiginngi-
larput maani ilinniarfik
nammineq ilinniartitsisoqa-
reerpoq, kisiannili aamma
maannamut ingerlattakat-
sinninngaanniit allaaneru-
sumik ingerlatsissagutta pi-
sariaqartissavarput misilit-
tagalinnik ilinniartitsiso-
qarnissaq. Ukua Nuummi
sulisut nuukkumannginne-
rat uanga annertunerusu:
mik oqaaseqarfigissanngila-
ra, uani naalakkersuisuti-
gut oqaatigineqanngimmat
inuit tamarmik tassaniittut
imaluunniit suliffeqarfim-
miittut nuutinneqassasut,
oqaatigineqarlunili ilinniar-
fiup Nuummiittup maan-
nga Paamiunut nuunneqar-
sinnaanera misissorneqas-
sasoq. Tassani oqaatsit ima
paasivakka illorsuarmut
tunngasut ingerlatanut
taakkununnga nuunneqas-
sasut.
Piareersarlugu oqaloqati-
giillatsiarnitsinni erseqqis-
sarpat soorunami maannga
nuutsinissaq naleqassaqi-
soq aammalu maani piareer-
saataasinnaasut annertus-
saqisut ilaatigut teknikkip
tungaatigut atortorissaaru-
tit pigineqarmata tam akku a
iluarsarneqartarnissaannut
pillugit oqaaseqatsiarputit.
Oqaatsitit erseqqissalaari-
akkit.
Lars Kaali: Uani umiar-
suaaqqap naalagassaannut
ilinniarfiup atortuutai umi-
arsuarnut atortorineqartar-
tut eqqarsaatigalugit taak-
kua ilanngullugit nuunne-
qassapput ilinniarfik nuun-
neqassappat. Maanilu illo-
qarfitsinni tamakkuninnga
sulisoqarsinnaaneq Barsa-
laap eqqaareerpaa killileru-
jussuusoq, taanna sooruna-
mi aamma illoqarfitta oqar-
tussaasuinut paasisitsiniu-
tigisussaassavarput sunik
pisariaqartitsineq uagut
aamma siunissami piuma-
sariumaarneripput, imaap-
poq; Paamiut Kommune-
qarfiani kommunalbestyrel-
sip aamma eqqumaffiginia-
gassarivaa suliffimmi suu-
nuku aamma illoqarfiup
amigaatigigai.
Taavalumi apeqqutaaler-
poq matuma maanna ilinni-
arfiusup alleriarneqarnissa-
mini periarfissai qanoq pit-
saatiginarput, tunngavissai
eqqarsaatigalugit?
Lars Kaali: Illorsuup inis-
sisimaffia tunngavigalugu
maannakkut killilerujussu-
armik oqaaseqarsinnaavu-
nga, soorunami inissisimaf-
fik una allilerneqarsinnaa-
sutut takorloomeqarsin-
naavoq, tamakkulu aallavi-
galugit maani suliniartus-
saavugut. Tassa siunissat-
sinni pingaaruteqarluinnar-
tussaavoq, Paamiut illoqar-
fiata, kommuniata, ingerla-
titaaneranut, suliffiit, ilin-
niarfiit allallu piorsaavigini-
arneqarnissaat siunissami
aningaasaqarniarnikkut
aammali pissutsit assigiin-
ngitsut inuttut inuusaatsit
pillugit aaqqissuulluakka-
mik ingerlatsineqalissapput
maani kommunitsinni kom-
munalbestyrelse pisussaa-
voq siunissaq ungasinneru-
soq eqqarsaatigalugu,
maannalu killiffiugallartoq
tikillugu tamakku oqartus-
saasut atassuteqarfigisi-
mannginnerpasi?
Lars Kaali: Uani suliassa-
gut suliffitta saniatigut
ingerlakkatsigit ulluinnarni
ilinniartut ajunngitsumik
angusaqamissaat salliutil-
lugu suliarivarput, taavalu
periarfissatsigut tassunga
nuutsinissamut pilersaaru-
siorneq ingerlallugu. Suli
annertunerusumik tamak-
kununnga attaveqamissat-
sinnut periarfissarsinngila-
gut, soorunalumi aamma
paasiniaafiigineqassagutta
illoqarfiup politikeriinit at-
taveqarfigineqassagutta
aamma taanna ammaffigi-
sussaavarput. Imaappoq, il-
lit oqarnittuut oqaatigiin-
narsinnaavara illoqarfitsin-
ni sullissinissamut avata-
ngiisit aamma piumasari-
saat annertunerusumik tu-
saaniarneqartariaqassap-
put. Pisariaqartinneqartu-
nik eqqortunik sulisussanik
illoqarfik aamma peqartari-
aqassaaq siunissami.
Suliassaq taama annertu-
tigisoq piareersameqarniar-
nerani naalakkersuisut tu-
ngaanit maannga aggersita-
qarnianngillat ikiuukkiar-
torsinnaasunik?
Lars Kaali: Suliassap
ingerlanissaata qaiTasinne-
rusumik pilersaarusiornera
taanna ilisimasaqarfiginngi-
lara, kisiannili tassa aallaa-
vissarput maani siuller-
meersutaasumik missinger-
suummik qullersaqartitsin-
nut ingerlatsinissarput.
Naammasseriarpat qular-
nanngitsumik qulliuneru-
sut qanoq iliuusissaminnik
ersarinnerusumik aamma
nalunaarfigiumaarpaatigut.
Tamatumunnga tunnga-
tillugu Paaamiut kommu-
neqarfiani borgmesteri
Konrad Lorentzen aperine-
qarpoq ilinniarfiup nuunni-
arneqarneranut ilisimasa-
qarnersoq?
Kunnak: Tassa upemaaq
kommunalbestyrelsep nu-
taap katersuutereernerata
kingornatigut an galaner mi
siullermi junip aallaqqaa-
taata tungaani KANUKO-
KA-p ataatsimeersuartitsi-
nissaanut tunngatillugu
Nuummiillatsiarnitsinni,
kommunaldirektør ilagalu-
gu, taamanikkullu naalak-
kersuisut tamakkingajavil-
lugit tassani oqaloqatigisi-
mavagut suliffeqarfinnik
maani aallartitsisinnaaner-
mut tunngatillugu. Uinniar-
titaanermut naalakkersui-
soq Marianne Jensen oqalo-
qatiginerani taanna saq-
qummiussimavara pissusis-
samisoortutut aammalumi
siunissami ingerlatsinermi
taakkua ilinniarfiit inger-
lanneqarnerannut anner-
tuumik aningaasartuutinik
millisaasinnaanermut peri-
arfissatut.
Tassunga tunngatillugu
ilinniarfiup nuunniarneqar-
neranut pimoorunneqalis-
sappat manna illoqarfipput
qanoq piareersimatigaa
inissaqamerup tungaa eq-
qarsaatigalugu?
Kunnak: Nunatsinni illo-
qarfinnut allanut naleqqiul-
luta inissiaqarnikkut peri-
arfissaqarnera annertune-
rujussuartut isikkoqarpoq,
aammalu illoqarfinnik alla-
ninngaanniit kisiartaapa-
jaagunarpugut inissaaleqif-
fiunngitsutut nalilerneqar-
tarluta. Tamannalu aamma
qanittukkut erseqqissarsi-
mavarput qullersaqarfim-
mit suliffimmik annertune-
rusumik pilersitsineqassa-
galuarpat allaat inunnut
40-nut suliffiusinnaasoq pe-
riarfissaqarfigigipput inis-
sat tungaat eqqarsaatigalu-
gu.
Qanormi allafieqarnerup
tungaatigut apeqqutinngor-
tinneqassapput?
Kunnak: Sulifieqarfiit ar-
lallilluunniit pilersinniarne-
qassagaluarpata matumani
periarfissat arlaliupput.
KNI kiisalu Sanaartortitsi-
viit oqaloqatigisarsimava-
gut taakkua allanngortitsi-
nerannut atatillugu anner-
tuumik allaffeqarfissatut
aammalu suliffeqarfissanik
allanik periarfissaqarluar-
pugut, tamannalu aamma
upernaaminngaanniit
(1993) Namminersornerul-
lutik Oqartussanut nalu-
naarutigisimavarput, ilaati-
gut periarfissat tamakku ti-
tartaganngorlugit nassiut-
tarsimavagut.
Siusinnerusukkut Lars
Kaali oqaloqatigigakku er-
seqqissarpaa; Umiarsuaaq-
qat naalagassaannut Ilinni-
arfik teknikkikkut atortuu-
teqaqisoq, soorunalumi
atorneqarnertik najoqquta-
ralugu iluarsartariaqaler-
tassammata.
Teknik pineqartoq pillu-
gu isumaqarpit maani illo-
qarfitsinni isumannaatsu-
mik isumagineqarsinnaa-
nissaanut periarfissaqar-
nersoq?
Kunnak: Tamakkunun-
nga sakkukitsumik sar falin-
nut iluarsaassisinnaasunik
ilisimasakka malillugit mar-
luupput, soorunami apeq-
qutaajumaarpoq tamakku-
nunnga ilinniagalinnik pisa-
riaqartitsisoqarumaartoq.
Isumaqarpungali tamanna
ersissutissaanngitsoq,
imaammammi taama tun-
ngavissarissaartigisunik pe-
riarfissaqalerpat tamakku
minitaanavianngitsut.
Qularnaarlugu paasinar-
sissappat ilinniarfik pine-
qartoq nuunneqalersoq, ta-
manna illoqarfitsinnut
kommunemullu qanoq sun-
niuteqarumaarpa?
Kunnak: Oqaatigineqar-
tutuut suliffiit nutaat 15-it
missaaniittut pilersinneqar-
tussaassapput, unali apeq-
qutaaginnarluni maannak-
kut ilinniarfimmut inger-
lanneqartumut ilinniartitsi-
suusut qanoq annertutigi-
sumik atorneqassanersut.
Tassaniipput sulisut anner-
tuumik akissarsiallit kiisalu
aalajaatsumik suliffillit taa-
maattumik misinnarluartu-
mik akileraarutinik isaatit-
sisussanngussallutik, soo-
runami aamma tamanna pi-
siniarfeqarnernut sunniute-
qanngitsoornaviarani.
Soorlu radioavisikkut er-
seqqissumik tusareeripput
allaat ilinniartitsisut tamar-
miullutik nuukkusunngin-
nerat eqqarsaatigalugu Paa-
miuni periarfissalunnerar-
lugu, taamaatumik illoqarfi-
up pisortaatut suliffiup na-
laani kiisalu sulinngifiiup
nalaani periarfissat qanoq
ittuunerat oqaaseqarfigisa-
riaqarpatit!
Kunnak: Barsalaap oqaa-
serisimasai pigitit paasiva-
ra. Isumaqarpunga una er-
seqqissartariaqarlugu; ka-
laallit nunarput tamaat eq-
qarsaatigalugu annerpaa-
mik timersortarfeqaratta,
taamaattumik tassuuna
annertuumik periarfissa-
qarpugut. Kiisalu pinialun-
nerup tungaagut assorujus-
suaq periarfissarissaarpu-
gut, illoqarfittami kitinngu-
ani suna tam armi piareersi-
masutut oqaatigineqarsin-
naapput, aammalu kanger-
luppassuit eqqatsinniipput
angalaarfissaqqissut alia-
naaqisut.
Siusinnerusukkut oqar-
nittut Lars Kaali maanna-
mut killiffik oqaatigisaa qa-
noq ilissi inuit qinigaatut
malinnaaffigisimavisiuk?
Kunnak: Soorlu oqaatige-
reeriga upemaaq naalak-
kersuisunik oqaloqateqa-
reernitta kingornagut aali-
sarnermut ilinniarfik alla-
garfigisimavara, periarfissa-
lu assigiingitsut nalilersor-
niaqquUugit. Soorunami
kommuniminngaanniit su-
lisinneqannginnami pisor-
taata qullersaqarfitsik utaq-
qisimavaa peqqusiumanera.
Oqaatigisinnaavara ippas-
saq (25.11.93) naalakkersui-
suniit pilersaarusiornissa-
mut tunngasut allaaserine-
qarsimammata, pilersaaru-
tit piumasarineqartunut
naapertuulluarsinnaassap-
pata 1996-imi naalagan-
ngorniat atuarfiat nuussin-
naajumaarpoq. Uanga nam-
mineq allaat naatsorsuutigi-
sinnaasimagaluarpara maa-
ni periarfissat pitsaaqimma-
ta siusinnerusukkut maa-
nga nuussinnaassagaluar-
toq. Sanaartornerimmi
annertuut pilersinngikkalu-
arlugit isumaqarama allaat
piaarnerusumik pilersinne-
qarsinnaasoq.
Taamatut piareersarner-
mi teknikkip tungaatigut
ikiortisereriataassagaluar-
passi, qanormi; piareersi-
mavisi ikiorseeriarnissa-
mut?
Kunnak: Tassami ilu-
moorpoq piareersimavugut,
aammalumi siusinnerusuk-
kut containerinut iluarsaa-
sarfissamut tunngatillugu
allat soorlu naneruusiorfis-
samut allallu (taasaqarsin-
naagaluarpunga) saaifigin-
nippata piareersimavugut
piaarnerpaamik ingerlatsi-
nissamut. Uangalu borgme-
steritut kommunaldirektø-
rerpullu piareersimajuarpu-
gut sukkulluunniit ikiorsii-
nissamut.
Qutsavigeriarlutit, tassu-
nga tunnganngikkaluaq, in-
nuttaasunulli soqutiginas-
sammat apeqqutigerusun-
narpoq; maannakkut sulif-
fissuarput aalajangersima-
kanniinnartumik sulisoqar-
mat qujanaraluaqisoq alla-
mik suliffiup saniatigut pi-
lersitsisoqarsinnaasoq?
Kunnak: Soorunami kis-
saatiginaqaaq suliffinnik pi-
lersitsiortorsinnaaneq.
Soorlumi innuttaasuttaaq
nalunngikkaat maani allaf-
finnut tunngasut atorne-
qarnemsinnaagaluit, aam-
mali suliffeqarfinnut tun-
ngasut atorneqanngiinnar-
tut. Soorlu maannamut qu-
larnaakannereersimagipput
containereqarnermut iluar-
saasarfik 10-15-inut suliso-
qarsinnaasutut oqaatigine-
qareerpoq. Taannalu ukiup
nutaassap 94-ip aallartilaar-
nerani aallartittussemngor-
lugu.