Atuagagdliutit - 26.05.1994, Síða 13

Nr. 39 • 1994
73

GRØNLANDSPOSTEN
Kullorsuarmut tikikkatta
pakatsivugut. Kiatassuaq
uialeratsigu assut pissanga-
vugut, assullu neriuuteqar-
luta kullorsuaq assini taku-
sarsimareeqisarput qiner-
parput, kisiannili takunn-
gitsoorlugu. Napisimanera-
mi? Naamik, putsumuna
poorsimagaa. Pujoq peera-
luarmat aamma takunngi-
larput, nunaqarrimmiimmi
ersinngimmat, taamaailaal-
lu immamiit imaluunniit si-
kumiit takusinnaavarput.
Ankomsten til Kullorsuaq,
Djævelens tommelfinger,
var en stor skuffelse for
Kvindeekspeditionen ULO
94. De kunne ikke se den be-
rømte tommelfinger, som
var gemt oppe i skyerne. -
Da skyerne lettede, så viden
heller ikke, for faktisk kan
man slet ikke se tommefin-
geren fra bygden, kun ude
fra havet eller isen.
Kullorsuarmi
Amat angalaqatigiit ULO 94 massakkut Qimusseriarsuup tungaanut
ingerlapput
All.: Lone Madsen
Kullorsuarmut tikikkatta
pakatsivugut. Kiatassuaq
uialeratsigu assut pissanga-
vugut, assullu neriuuteqar-
luta kullorsuaq assini taku-
sarsimareeqisarput qiner-
parput, kisiannili takun-
ngitsoorlugu. Napisimane-
rami? Naamik, putsumuna
poorsimagaa. Pujoq peera-
luarmat aamma takunngi-
larput, nunaqarfimmiimmi
ersinngimmat, taamaallaal-
lu immamiit imaluunniit si-
kumiit takusinnaavarput.
Kullorsuarmut pigatta
imatut eqqarsaqqaarpugut;
inuit 325-it tamaani najuga-
qartussaapput. Naamik taa-
maassinnaanngilaq, atuf-
farlussimanerpugut? Ima-
luunniit qeqertap tunuani
allanik illoqarsimanerluni,
naaggali. Illuni 50-it mis-
saanniittuni inuit 325-it na-
jugaqarput, illullu ilaat mi-
kisuararsuupput. Inuit ilaat
aamma mikigaluarput, af-
faammi meeraapput.
Ukioq manna qimmit per-
lerornerat Kullorsuarmi
aallartippoq. Qimmit katil-
lugit 47-t toqunneqarsimap-
put, aammalu massakkut
piniartut arlaqartut qimmii
perlorput, piniartormi qim-
meqarani piniartuusin-
naanngilaq.
Uagut, Kangaatsiarmiuu-
sugut paasitinneqartarpu-
gut qimmit angerlaraanga-
mik unnuakkut eqiterullu-
tik oqorsisimaartarnerat
ileqquusoq kusanartoq. Ki-
siannili piniartut perleror-
neq peqqutigalugu qimmee-
russimasut, taamaalillutillu
inuuniutaarullutik qimmii-
sa agguarneqarnissaat ajun-
nginnerussannginnerluni.
Tamanna isumaqatigiissuti-
gaarput, taamaammallu aa-
lajangerpugut angalanerput
naammasseriarutsigu
Inge-p qimmii Kangaatsiar-
miunut tunniunnagit Kul-
lorsuarmiunut tunniunne-
qassasut. Inge-p qimusser-
neq nuannarisorujussuuga-
luarpaa, kisiannili ukiamut
Danmarkiliaruni qallunaat
orpippassuini qimussertar-
neq nangeqqilersanngilaa.
Aalisakkerivik
annerusoq
Taamaakkaluartorli Kullor-
suarmi piniartut siunissa-
qarluarput. Royal Green-
land-ip aalisakkerivimmi
aalisakkat 400 tonsinik
amerlaninngorlugit inissa-
qartitsilernissani pilersaa-
rutigaa. Aalisakkerivik
1992-imi sananeqartoq,
massakkullu allilerniarlugu
pilersaarutigineqartoq suli
atoqqaarfissiortinneqanngi-
larluunniit. Tamaani qale-
ralippassuaqartoq aammalu
angisoorsuusut paasineqar-
put - 3,5 kilo sinnertarpaat,
aalisakkerivimmi pisortaq
Edvard Nielsen Royal
Greenland-ip aalajangiinera
tunngavigalugu taama oqa-
luttuarpoq.
- Piniartunut iluaqutaas-
saqaaq, KNAPK-mi siulit-
taasoq Hans Jensen oqar-
poq. Piniartutut inuuniar-
neq ajornartuuvoq, taa-
maammallu aalisakkanik
tunitsivissanik pilersitsiso-
qamiarnera iluaqutaasoru-
jussuusussaavoq. Kisiannili
aamma piniartutut inuu-
nermi ileqquusut tamarmik
tammatsaalineqarnissaat
pingaarutilerujussuuvoq.
UUumikkut piniartut atu-
gaat Hans Jensen-ip naam-
maginngilai, taamaammallu
Thule-p kommuniani pini-
artut peqatigalugit piniar-
tut inuuniarnermikkut atu-
gaasa pitsanngorsaavigine-
qamissaat pillugu isumasio-
qatigiinnermik aallarniini-
arpoq:
Oqaluuserineqartussat
ilagissavaat kalaallit neqi-
nik tunisassiaminnik pit-
saanerusunik tunitsivissa-
qartinneqarnissaat. Oqa-
luuserisassaq alla tassaas-
saaq Qimusseriarsuarmi
nanoqarfik. Politikerit pini-
artunik aperisaqaqqaaratik
piniariarfinnik matusiin-
nartarnerat piniartunit
naammagineqanngilaq, Qi-
musseriarsuummi eqqissi-
sinneqarneratigut tamanna
pisimavoq. Piniartut aasaa-
nerani qaleralinniarnissar-
tik aamma oqallisigissavaat:
- Royal Greenland umiar-
suarmik tunitsiviusussamik
aalisariutinillu arlalinnik
tamaannartitsiniarpoq. Aa-
lisariutit taakku Qimusseri-
arsuup tungaani aalisartus-
saapput. Isumalluutitta pi-
ngaarnersaasa, qilalukkat
nipiliorfigineqarnermikkut
qimaatinneqarnissaat emu-
massutigaarput. Ar laan-
naannilluunniimmi aperi-
neqanngilagut.
Avanersuup Kommunia-
ni piniartut isumasioqatigi-
niarneqarnerannut peqqu-
taavoq Kullorsuarmi piniar-
tut misigisimammata avan-
naani piniartut kujataani
piniartunit attaveqarfigine-
rullugit:
- Kullorsuarmi Nuussuar-
milu suli qaannat piniamer-
mut a tortar pagut. Aammat-
taaq Avanersuup Kommu-
niani piniartut taamaattar-
put.
Nannut ukioq manna
saluttut
Tamaani Kullorsuarmi Qi-
musseriarsuakkoortarneq
tupigineqarneq ajorpoq.
Meeraaqqanut allaat tama-
ngajammik Qimusseriarsu-
aq aqqusaarsimavaat. Kul-
lorsuarmiut Savissivimmi
ilaqutarpassuaqarput. Taa-
maakkaluartorli isumaalut-
tunit apersorneqartarpu-
gut. Kisimiillusi angalassa-
visi? Aallaasisarpisi? Nan-
nut pillugit arlalinnit siun-
nersorneqartarpugut. Qi-
nerlusi, qinerlusi, qinerlusi.
Ukioq manna saluttuarar-
suuupput. Qimmit tupersi
kaajallallugu pitu ttor tarnis-
saat eqqaamassavarsi, aal-
laasisi immereerlugit sinit-
tassaasi ilaallu ilanngullu-
git.
Lars Jensen-ip aqqutis-
sarput nunat assinginut
nassatatsinnut titar tar paa
aqqutissarpullu pillugu oqa-
luttuulluta, aammalu asu-
liinnaq taalutsiuppaatigut
uuttorniassaguttalu qanoq
iliornissatsinnik ilitsersuul-
luta. Siullermi inimi nater-
mi ilitsersuuppaatigut ki-
ngornagullu sikumi ilitser-
suulluta, sikumiinnitsinni-
lu piniartuusaarluta natser-
suarmik pisaqarniartuusaa-
qattaarpugut. Kinguaattoo-
rujussuassagaluarutta ima-
luunniit nerisassatsinnik
nerukkaatissatsinnillu
annaasaqassagaluarutta
puisinik pisaqarsinnaaner-
put iluaqutigissavarput. Qi-
laliarfimmi aallarpugut. Ul-
lunut qulingiluani nerisas-
saqarpugut nerukkaatissa-
qarlutalu, aallarattali neri-
uppugut sila ajussanngit-
soq, aammalu ullut arfinillit
inger laner ini apuukku-
maarluta. Qaammatit pi-
ngasut matuma siornatigut
aallaratta nalornissutigaar-
put nannumik takorusun-
nerluta takorusunnginner-
lutaluunniit, massakkullu
aamma taamatut misigisi-
mavugut.
PENGEiiPAPIR
20. maj 1994
AKTIER OG OBLIGATIONER
Udvalgte aktier, noteret pr. 20. maj 1994
Den Danske Bank 334-336
Unibank 216-218
Grønlandsbanken 240-245
Novo 636-638
Dansk Luftfart 4250-4270
Store Nord 520-522
Carlsberg B 280-283
Vejledende alkast ved obligationsinvesteringer:
Papirtype: Afkastniveau efter 40% skat
Statsobligationer kort løbetid 2 - 5 år 4,16%
Statsobligationer mellemlange 6-11 år 4,34%
Pengemarkedrelateret realkreditobligation 4,89%
6% real kredit udløb 2026 5,18%
Information om aktier og obligationer kan dagligt læses i Grønlands-
bankens SystemErtiverv. Information og rådgivning kan tillige
indhentes hos din sædvanlige bankrådgiver, eller bankens likviditetsaf-
deling.
VEJLEDENDE RENTESATSER
Indlån:
Flexkonto (Checkkonto/Kassekredrt):
Saldo Over kr. 20.000
Saldo under kr. 20.000
Saldo under kr. 5.000
Konto 200 (Indlån på anfordringsvilkår):
Saldo over kr. 500.000
Saldo under kr. 500.000
Saldo under kr. 200.000
2,0% af hele saldoen
0,50% af hele saldoen
0,25% af hele saldoen
4,75% af hele saldoen
2,50% af hele saldoen
0,25% af hele saldoen
Udlån:
Flexkonto
Studielån m. garanti fra Gr.Hjmst
10,50%
7,50%
UDVALGTE VALUTAKURSER PR. 20.05.94
Valuta Notering kontant kontant Rejsechecks
Kob Salg Kob
USD 646.65 631.65 661.65 645.00
DEM 390.96 386.96 395.21 389.96
SEK 84.11 81.11 85.36 83.83
NOK 90.36 87.36 91.61 90.11
CAD 470.80 455.80 495.80 468.60
JPY 6.1993 5.9993 6.3193 6.1863
Gebyr for køb/salg af kontant valuta
Gebyr for salg af rejsechecks 2.0%
Gebyr for køb af rejsechecks - pr. eksp.
DKK 30.00
min. DKK 150.00
DKK 50,00
Valutakurser m.v. oplyses tillige dagligt i Grønlandsbankens
Telefonservice.
GRØNLANDSBANKEN
Aktieselskab