Atuagagdliutit - 07.07.1994, Blaðsíða 5

GRØNLANDS FISKERITIDENDE
IU\RPIT
»
Ukioq manna angalasamissanut
pilersaarutit annertuut
Imartatsinni pissuussutsit nalunaarsomiarlugit »Adolf Jensen« aamma
»Paamiut« angalaarput
Kalaallit Nunaanni Aalisar-
nermik Misissuisoqarfiup
suliaasa ilaattut ukiumut
arlaleriarluni sinerissatsin-
ni misileraanernit angalane-
rit ingerlanneqartarput, su-
liffeqarfiup angallataataa-
nik »Adolf Jensen«-imik, Ki-
lisaallu »Paamiut«, Royal
Greenlandimit pigineqartoq
Kalaallit Nunaannilu Aali-
sarnermik Misissuisoqar-
fimmit attartomeqartoq
ator lugu. Tamatuma sania-
tigut aamma angallatit al-
lat, nunat allamiut umiar-
suaat attarsisat, timmisar-
tullu atorlugit misissuinerit
ingerlanneqartarput.
»Adolf Jensen«
»Adolf Jensen«-imik angala-
nerit majip naanerani aal-
lartipput, angallallu ukiup
affaata tulliuttup ingerlane-
rani Kitaani sinerissatta qa-
nittuata annersaani takune-
qarsinnaasassaaq.
Majip naalernerani assa-
giarsunnik misissuinerit Si-
oqqap kujataani ingerlanne-
qarput. Angalaneq assagiar-
sunnik misissuinerup 1991-
imi aallartittup nanginne-
raa, kangerlullu kujasinner-
paamik misissuiffiusoq ttas-
saasimalluni Allumersat
(Bjørnesund). Misissuinik-
kut paasiniarneqarpoq assa-
giarsunniarneq niuemertut
periarfissaqarluni ingerlan-
neqarsinnaanersoq.
Tamatuma kingorna Ka-
laallit Nunaanni Avatangii-
sinut Misissuisoqarfik sin-
nerlugu Kujataani avata-
ngiisinit misissugassanik
katersineqassaaq, ataatsi-
moorussamik Issittup
Avannarliup Misissuiffigi-
neqarneranut AMAP-imut
ingerlatamut atatillugu.
Junip qeqqanit qaam-
mammik ataatsimik sivisus-
seqartumik ukiumoortumik
pisarnertut saarulleeqqanik
misissuinerit, Qaqortup,
Nuup Sisimiullu eqqaani
kangerlunni ingerlanneqas-
sapput. Immikkut ittunik
qassutinik putukitsuaqqat
atorlugit dalisarneqassaaq,
nalunaaquttallu akunnera-
ta ataatsip ingerlanerani pi-
sarineqartut saarulleeqqat
ataatsimik marlunnillu uki-
oqartut siunissami saarul-
liit tamaanernitsat amerlas-
susissaasa nalilerneqarne-
rannut uuttuutitut atorne-
qassapput.
Juulip qeqanit missaan-
nit augustillu naaneranut
saarullunnik misissuinerit
nunap iluani ningittagar-
sorluni qaleraleqarneranik
misissuinernit taarserne-
qassapput. Misissuinerit
1993-imi aallartinneqartut,
sumiiffinni pingasuusuni
tamani, Ilulissat, Uumman-
nap Upernaviullu eqqaani
qaleraleqarnerup qanoq ine-
riartorsimaneranik paasis-
sutissiiniartussaapput,
naatsorsuutigineqarporlu
ukiuni aggersuni aalaja-
ngersimasumik ingerlanne-
qartassasut. Tamakkuttaaq
saniatigut peqatigitillugulu
(sivikitsumik) qassusersor-
luni aalisarneq ingerlanne-
qassaaq, qassusersorluni ni-
ngittagarsorlunilu aalisar-
nerup assigiinngissutaat
paasiniarlugu.
Augustimi sapaatit akun-
neranni kingullermi assagi-
arsunnik misissuineq inger-
lanneqassaaq, Uummannap
eqqaani assagiarsunniarne-
rup niuer nikku t ingerlanne-
qarsinnaanerani periarfis-
sat paasiniarlugit. Misissui-
nerit 1991-imi assagiarsun-
nik misissuinernik nangitsi-
neruvoq, taamanikkut Sul-
lorsuaq (Vajgat) avannarpa-
sinnerpaatut misissuiffiu-
voq.
Assagiarsunnik misissui-
nerit, Kalaallit Nunaanni
Avatangiisinut Misissuiso-
qarfiup Maarmorillip eqqaa-
ni ukiut tamaasa katersui-
samerinit taarserneqassap-
put, taakkulu aamma malit-
seqassallutik Qeqertarsuup
Tunuani avatangiisit sunni-
utigisartagaannik misissu-
gassanik katersuinernik, si-
usinnerusukkut taaneqar-
tunut ataatsimoorussamik
Issittup Avannarliup Misis-
suifligineqarneranut inger-
latamut atasumik.
Septemberip naalernera-
niit qilalukkanik qaqortanik
radioralersuineqassaaq
qaammataasakkut malitta-
rineqartussanik Upernavi-
ullu avannaani pisanit misi-
ligutinik katersuinerit
ingerlanneqassallutik. Mis-
issuinertigut paasiniarne-
qarpoq qilalukkat tamaa-
niittut Baffin Bugtemiittul-
lu imminnut ataqatigiinner-
sut.
Ukioq manna kinguller-
saagallartumik »Adolf Jen-
sen«-^ angalanissaani
Nuup eqqaani uilueqarfin-
nik misissuinissaa oktoberi-
mi ingerlanneqassaaq. Siu-
nertarineqarpoq ukiuni ki-
ngullerni qulini tamaani ui-
luinniarnerup uiluinnut
sunniutaasa naliliiffigine-
qarnissaat.
»Paamiut«
Kalaallit Nunaanni Aalisak-
kanik Misissuisoqarfuip
ukioq manna kilisaat »Paa-
miut« attartoqqippaa, Ki-
taata Tunullu avataanni
aammalu Qeqertarsuup Tu-
nuani raajaqarfinnik aalisa-
gaqarfinnillu nalunaarsui-
nissani.
Ukioq manna angalanis-
sat ingerlanneqassapput
pilfissami 9. juli-miit 7. ok-
toberip tungaanut. Raajat
aalisakkallu siammarsima-
nerannik annertussusiinillu
nalunaarsuinerit ingerlan-
neqassapput avataani kili-
saatip sumiiffiinniit assi-
giinngitsunit siumut toqqa-
riigaanngitsunit arlaqartu-
nit aallaaveqartumik kitaa-
ni Upernaviup nalaa tikillu-
gu Tunumilu avannarpasis-
suseq 68° N tikillugu.
Angalanerit Nuummit
Junip qeqqanit qaammammiataatsimi »Adolf Jensen « ukiut tamaasapisarnermisut Qaqor-
tup, Nuup Sisimiullu kangerluini saarulleeqqanik misissuisinneqarpoq.
Fra midten af juni og en måned frem gennemfører »AdolfJensen « de årligt tilbagevendende
ungtorskeundersøgelser i fjordene omkring Qaqortoq, Nuuk ogSisimiut. (Foto: AGs arkiv).
Nuummi Aalisakkanik Misissuivimmi raajat Kitaani ikkan-
nersuarni pisarineqaqqammersut niaqui uuttortarneqar-
tarput. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni Aalisakkanik
Misissuisoqarfiup nalilersinnaasarpaa kilisannermi ilutigiit
assigiinngitsut qanoq amerlatigisut ataatsikkut pisarine-
qartarnersut.
På Biologstationen i Nuuk bliver længden af hovedskalen
fra frisk fangede rejer på bankerne på Vestkysten målt. Der-
ved kan Grønlands Fiskeriundersølgelser vurdere, hvor ofte
de enkelte årgange er repræsenteret i et trawltræk. (Foto:
Knud Josef sen).
aallartinneqassapput, ta-
maarmgaanniillu »Paami-
ut« avannamut ingerlas-
saaq. Raajanut misissuiner-
mut atatillugu Qeqertar-
suup Tunua pilersaarutaa-
sut malillugit augustip
qaammataani ulluni qulini
misissuiffigineqassaaq. Mis-
issuinerit kujammut Nunap
Isua uiarlugu Tu nu mi
ingerlanneqassapput, tama-
tuma avannarpasinnerusor-
taani raajaqarfinni naam-
massineqarlutik.
Misissuinerit allat
Juunimi Kalaallit Nunaan-
ni Aalisagaqarneranik Mis-
issuisoqarfimmeersut russit
angallataanni, islandimiut
tyskillu angallataat suleqa-
tigalugit akisuatitsisarlutik
uuttortaanertigut imarpis-
suit suluppaagaasa Irmi-
ngerhavimiittut Tunullu
avataaniittut misissuifiigi-
neqarnerini peqataassap-
put.
Ammassallup eqqaani ju-
li/augustimi nunap iluani
qaleralinniarneq pingaarne-
rutillugu sukumiisumik
misileraalluni aalisarneq pi-
ngaarnerutillugu ingerlan-
neqassaaq. Aalisarneq piler-
saarusiorneqarpoq ilisima-
tuussutsikkut misissuine-
rut ingerlanneqartussatut
norskit ningittagarsuutaat
»Skarheim« suleqatigalugu,
angallatit mikinerusut pisa-
minnik niuernermut atatil-
lugu misileraalluni »Skar-
heim«-imut tunioraasinne-
qarnerannik ilaqartitamik.
1987-imiilli misissuiner-
nit ingerlanneqarsimasunit
nangitsinertut japanimiut
umiarsuaat »Shinkai Maru«
Kalaallit Nunaanni Aalisa-
gaqarneranik Misissuiso-
qarfik suleqatigalugu aam-
ma ukioq manna Kitaata
avataani qaleraleqarfinnik
nalunaarsuissaaq. Misissui-
nerit augustimi ingerlanne-
qassapput immap itineru-
sup aalisagaanik allanik
misissuinernik ilaqartinne-
qarlutik.
Oktoberimi naatsorsuuti-
gineqarpoq tyskit umiarsu-
aat »Walther Herwig«, Tu-
numi Kitaanilu immap naq-
qata aalisagaanik misissui-
sarnerminik nangitsisasoq,
soorlu tamanna 1982-imiilli
pisarsimasoq. Misissuisar-
nerit ingerlanneqartarput
»Paamiut« angalatilluni
misissuisarneratut, taman-
nali pilfissami allam i pisar-
poq aammattaaq qalorsuit
allat atorlugit ingerlanne-
qartarluni.
Angalasarnerit tamakku
saniatigut Kalaallit Nu-
naanni Aalisagaqarneranik
Misissuisoqarfiup aammat-
taaq arfernut annerusunut
Qeqertarsuup Tunuani
»Kissavik«-mik Nuullu eq-
qaani angallatit minnerusut
atorlugit misissuinerit ilaaf-
figisarpai, taakkunani mis-
issugassanik tikaagulliusaa-
nit tikaagullinnillu katersi-
niarneqartarluni, arferit ta-
maaniittut arfernit Atlanti-
kup Avannaani uumasuusu-
nit pinngortitaassutsikkut
immikkooruteqamerannut
paasissutaasinnaasunik pis-
sarsiffigiumallugit.
Aamma ukioq manna »Si-
la«-miit Kalaallit Nunaanni
Avatangiisinut Misissuiso-
qarfik suleqatigalugu Nu-
natta Kitaata Avannaani qi-
lalukkanut qernertanut sa-
tellititigut nassitsissutinik
misiliilluni ikkussisoqami-
arpoq. Nassitsissutitigut ta-
makkunatigut qilalukkat
ingerlaartarnerannik, aq-
qarsimasamerannik qanor-
lu ititigisumut aqqartarne-
rannik paasissutissanik pis-
sarsisoqarsinnaassaaq. Paa-
sissutissat tamakku pingaa-
ru teqar luinnar tu ssaappu t
timmisartunit kisitsinernit
qilalukkat qanoq amerlati-
ginerannik naliliinissami.
Ukiup naalernerani Ki-
taata avataani sikuneq ajor-
tumi qilalukkanik qaqorta-
nik timmisartumit kisitsiso-
qarsimavoq aammattaaq
apriilimi majimilu Canada-
miut suleqatigalugit anner-
tuumik nannunik nalunaa-
qutsersuisoqarsimavoq
nannut tamaani uumasuu-
sut imminnut qanoq ataqa-
tigiitsiginerannut qanorlu
amerlassuseqarnerannut
paasissutissanik pissarsiso-
qarsinnaaqqullugu.