Atuagagdliutit - 04.08.1994, Blaðsíða 7

Nr. 59 • 1994
7
GRØNLANDSPOSTEN
Timmisartoq immikkut sanaaq
Avannaani misissuisussaq
Namminersomerullutik Oqartussat ukiuni tallimani tulliuttuni
aatsitassarsiomissamut tunngaviusussanik misissuititsilerpoq
ingerlaartitaq avatangiisi-
minik sunniisarpoq. Sunnii-
neranut ilaavoq innaallagis-
sap sarfaanik sakkukitsu-
mik pinngortitsineq, taak-
kulu maligaasai ujaraqar-
finnik aqqusaarinerminni
ujaqqat innaallagissap sar-
faanik ingerlatserusunne-
rusut atuartarpai. Taama-
tut innaallagissap maligaa-
saasa ujaqqanik sunniinerat
timmisartumit uuttortarne-
qartarpoq.
Malussarniutit marluk timmisartup Inglefield Land-imik qulaavaanerani kalinneqartus-
saapput.
To sensorer trækkes efter flyet på sin vej over Inglefield Land.
NUUK - Namminersorne-
rullutik Oqartussat aatsi-
tassalerinikkut ineriartor-
titsinerup nukittorsarne-
qarnissaa anguniarlugu aat-
sitassarsiorneq aallartip-
paat.
Aasaq manna Namminer-
sornerullutik Oqartussat si-
ullermeerlutik nunap pissu-
saanik misissuinissaq nam-
minerisaminnik aallartis-
sapput, nunalu misissuiffi-
giassaat tassaavoq Qaanaa-
mit 200 kilometerinik avan-
narpasinnerusumi Inglefi-
eld Land, 5.500 kvadratkilo-
meterisut isorttutigisoq
timmisartoq immikkut sa-
naaq atorlugu silaannarmiit
misissuiffigineqartussaq.
- Misissuinermi sumiiffiit
aatsitassanik ujarlerfigine-
qarnissaminnut piukkun-
narnerusut suunersut paa-
siniarnissaat anguniarne-
qarpoq, Erik O. Andersen
aamma Ole Christiansen
Namminersomerullutik
Oqartussat aatsitassaleri-
nermut allattoqarfianneer-
sut oqarput. Kalaallit Nu-
naata ilaani sumiiflinni alla-
ni misissuinerit massakkut
ingerlanneqartunut assigu-
sut ukiuni tulliuttuni inger-
lanneqartarumaarput.
Kalaallit Nunaannni aat-
sitassalerinikkut ineriartor-
titsinerup nukittorsarne-
qarnissaa anguniarlugu
1993-imi Namminersorne-
nillutik Oqartussani qanoq
periuseqarnissaq aaqqissor-
neqarsimavoq. Ineriartor-
titsinissamut ilaatinneqar-
poq misissuinerit nutaat
aallartinneqarnissaat, Ka-
laallit Nunaanni aatsitassa-
nik ujarlernerup soqutigine-
qarnerulernissaa siunerta-
ralugu. Nunap pissusaanik
misissuinissaq aningaasa-
nut inatsisikkut aningaasa-
liiffigineqarpoq, ukioq man-
na 5 millioner kroniugallar-
tunik.
Misissuinissaq taaguuser-
neqarpoq »AEM GREEN-
LAND 1994-1998«. AEM
naalisagaavoq Airborne
ElektroMagnetics-imit.
Inglefield Land
Misissuinerup suliassarta-
raa Kalaallit Nunaanni savi-
up kajungerisaata sakkor-
tussusiata innaallagissallu
sarfaata sakkortussusiata
allanngorarnerinik timmi-
sartumit uuuttortaaneq, su-
miiffiit siumut toqqariikkat
misissorlugit.
Misissuinerup kingorna
paasissutissat katersorne-
qartut suliareqqinneqassap-
put sumiiffiit misissuiffigi-
neqartut aatsitassanik ujar-
lerfissaqqissunik ilaqarner-
sut paasiniarlugit.
Neriuutigineqarpoq paa-
sissutissat taakku tunngavi-
galugit sulilfeqarfiit aatsi-
tassanik ujarlertartut soqu-
tiginninnerulernissaat, taa-
matullu nunatsinni aatsi-
tassanik ujarlemermut aku-
ersissutinnik piniarneruler-
nissaat.
Misissuinermi paasisat
nunatta ujarassiorneqarne-
ranut paasissutissaateqar-
fimmut GGU-miittumut
inissinneqassapput, aatsi-
tassarsiorusuttunit paasini-
aaffigineqar sinnaallu tik.
1994-imi misissuiffissatut
toqqameqarsimavoq Ingle-
field Land, Qaanaap avan-
naaniittoq. Timmisartoq
misissuisussaq Pituffimmi,
misissuiffissamiit 200 kilo-
meterinik ungasitsigisumi,
aallaaveqassaaq.
Silap nunallu pissusaasa
allanngorarneri apeqqutaal-
lutik naatsorsuutigineqar-
poq 15.000 kilometerit sin-
nerlugit timmiffiginerisigut
paasissutissat katersorne-
qamissaat.
Tamatumani Inglefield
Land-ip nunaa, 5.000 kilo-
meterisut isorartutigisoq,
tamakkingajallugu misissu-
iffigineqarsinnaassaaq.
- Massakkorpiaq oqaatigi-
sinnaanngilarput uuttor-
taanissat qanoq kingune-
qassanersut, Erik O. Ander-
sen aamma Ole Christian-
sen oqarput. Nuna tamanna
aatsitassaqarfeqarsinnaa-
sutut ilimagineqarpoq, naak
misissuinermi suut paasine-
qassanersut suli oqaatigine-
qarsinnaanngiikkaluartut.
Allamiut
suleqatigalugit
Suliassaq Namminersorne-
rullutik Oqartussanit ani-
ngaasalerneqartoq Kalaallit
Nunaanni Ujarassiuut Mis-
issuisoqarfiannit, GGU-mit,
aqunneqassaaq statsgeolog
Leif Thorning-ip siulersu-
gaanik. Kalaallit Nunaanni
Ujarassiortut Misissuiso-
qarfianni aamma canadami-
oq geofysiker Bob Stemp
tassunga misissuinissamut
atorfinitsinneqarpoq. Bob
Stemp siornatigut Canada-
mi geofysik atorlugu misis-
suinermut suliffeqarfissu-
armi, Kenting Earth Scien-
ces Ltd.-mi, qullersaasima-
soq suliassanut pineqartu-
tut ittunut misilittagaqarlu-
artuuvoq.
Sulisussarsiuussineq qa-
nittukkut inaarneqarpoq
canadamiut suliffeqarfian-
nik Geoterrex Ltd.-mik Ot-
tawa-meersumik isumaqati-
giissutip atsiorneqarnerati-
gut. Geoterrex franskit mis-
issuisarfianni Companie
Generale Geophysique-mi
immikkoortortaavoq, silar-
suarmi timmisartunit mis-
issuinermik misilittagaqar-
nernut ilaalluni, nunarsuar-
put kaajallallugu misilitta-
gaqarluni.
Geoterrex siornatigut Ka-
laallit Nunaanni aatsitassa-
nik ujarlertunik aamma
GGU-mik sulhssisareerpoq.
Taakkua timmisartuat Qe-
qertarsuup tunuamiunut
takornartaanavianngilaq.
Nunap pissusaanik fysik
atorlugu timmisartumit
uuttortaanerit teknikkik-
kut atortulersuutaapput
immikkorluinnaq ittut, taa-
maattumillu nunanit alla-
miunik suleqateqarneq pin-
ngitsoomeqarsinnaanngi-
laq. Suliffeqarfiit taamatut
misissuinernik ingerlatsi-
sinnaasut ikittuinnaapput.
- Paasissutissat katersor-
neqareeraangata suliareq-
qinneqarnissaanniit suliffe-
qarfiit amerlanerusut peqa-
taasinnaapput, taamaakka-
luartorli suh ihsimatuut su-
liaattut taaneqartariaqarlu-
tik, Erik O. Andersen aam-
ma Ole Christiansen, aatsi-
tassalerinermut allattoqar-
fimmeersut oqarput.
Misissueriaatsit
Saviup kajungerisaata sak-
kortussusaanik innaallagis-
sallu sarfaanik uuttortaari-
aatsini tunngaviupput uja-
raqarfiit sananeqaatimik-
kut assigiinngisitaarneri,
tamatumani ujaqqat sana-
neqaataasa mineralit savim-
mut kajungersinnaanerat
innaallagissallu sarfaanit
sunnerneqalersinnaanerat
pingaaruteqarlutik. Minera-
lit saffiugassanik akullit
taamatut uuttortaanernut
sunniisinnaalluarput, taak-
kuullutillu aatsitassanik
ujarlernerni soqutigineqar-
nerpaat.
Saviup kajungerisaata
(magnetisk) sakkortussu-
saanik uuttortaanerit tas-
saapput nunap soorlu pujor-
siutinut kajungernerata na-
linginnaasup allanngorar-
nerinik uuttortaanerit. Sa-
viup kajungerneranut assi-
giinngitsorpassuit sunniut-
tarput. Aatsitassanik ujar-
lemermi ujartorneqartut
tassaapput kajungernerup
allanngorarneri, ujaqqat sa-
naneqaataasa assigiinngisi-
taarnerinit pisut. Saviup ka-
jungernerata assigiinngisi-
taarneranit uuttortaanerup
kingorna uuttortakkat qa-
rasaasiatigut naatsorsoqqis-
saarneqartarput, tamatu-
malu kingorna ujaqqat kaju-
nernerisa allanngorarneri
nunap assiliarineqarsin-
naallutik. Taamaasiornik-
kut ujaraqarfiit sananeqaat-
simikkut ikiariissitaarner-
mikkullu allanngorarneri
ersersinneqarsinnaapput.
Innaallagissap sarfaanik
uuttortaaneq (elektromag-
netisk) pisariunerulaarpoq,
tamatumani innaallagissap
timmisartumi pilersinne-
qartup vekselstrømiusup
qaarsut ujaraannik sunnii-
sinnaanera uuttorneqartar-
luni. Innaallagiaq timmisar-
tumi generatorimi pinngor-
tinneqartarpoq, sarfaalu
timmisartoq ungullugu
imusakkoortinneqartarlu-
ni. Innaallagissap sarfaa
timmisartoq ungullugu
Ai omakusoortoq
- Misissuineq oqaatiginera-
tulli ajornakusoortigaaq,
Erik O. Andersen aamma
Ole Christiansen nassuer-
put.
Uuttortaanerit inerneri
ilisimatuunnit suliareqqin-
neqarsinnaapput nunap in-
naallagissamit qanoq sun-
neruminartiginera ersersil-
lugu. Nunap assingi taama
ittut isigalugit qanoq paasi-
nissaat nalunngikkaanni
taava nunap iluani pissutsit,
ilaatigut aatsitassanik ako-
qarsinnaanera, paasineqar-
sinnaasarput. Pissutsit assi-
giinngitsut apeqqutaallutik
taamatut nunap ilua 200-
400 meterit tikillugit itissu-
silik misissorneqarsinaasar-
poq. Iluatsitsigaannilu suli
itinerusoq paasisaqarfiusin-
naalluni. Misissueriaatsit
taaneqartut marluk ataatsi-
mut atorneqarajupput paa-
sissutissanik imminnut ta-
pertariittaramik.
Suliffeqarfiit aatsitassa-
nik ujarlertartut ujarlerner-
minni paasissutissanik taa-
maattunik atuineq sungiu-
simavaat. Taamaattoq ili-
magineqassanngilaq misis-
sueriaatsit taakku toqqaan-
nartumik aatsitassaqarfis-
suarnik nassaassutaasin-
naasut, ingerlaannartumik
piiaaffiulersinnaasunik.
T aam am i pisoqartarnera
qaqutigooqqaaq. Periutsilli
tamakku misissueqqaarner-
ni atorneqarajupput, paasi-
sallu tunngavigalugit piler-
saarusiorluakkamik misis-
sueqqissaarneq ingerlanne-
qarsinnaasarluni. Nunani
amerlasuuni taamatut mis-
issuinerit ingerlanneqartar-
put pisortat akiligaannik,
taamalu aatsitassanik ujar-
lerusuttut ujarlernissamin-
ni pitsaanerulersunik atu-
gassinneqartarlutik.
Timmisartoq
eqqumiitsoq
Uuttortaanerit oqareerner-
tut timmisartumit eqqu-
miitsumik isikkulimmit
ingerlanneqassapput.
Timmisartoq atorneqar-
tussaq tassaavoq CASA 212
turboprop. Immikkut ilisar-
naatigaa timmisartoq
ungullugu innaallagissap
aqqutaa imusaq, timmisar-
tup noorpiaanit suluusaasa
nuuisigut aqorpiaanut ata-
soq. Aamma ilisarnaatigai
malussarniutit marluk, tim-
misartup aaquata ataani ka-
linneqartut. Timmisartup
iluani qarasaasianik atorto-
rissaaruterpassuaqarpoq,
taamaasilluni immikkut ili-
simasahnnit taamaallaat
atorneqarsinnaaluni.
Misussuutit taasat ator-
lugit misissuisoqassagaa-
ngat timmisartup ingerla-
Byens mest effektive
og mest centrale radio.
Bliv sponsor, annoncør
eller medlem.
Ring og hør nærmere
om vores billige priser.
Tlf. 2 35 60
vissai aalajangersoreerne-
qartarput. Soorlu titarnerit
400 meterisut akuttussusi-
likkat malillugit misissuiso-
qarsinnaavoq. Sekuntit ta-
marluinnaasa kisitsiserpas-
suit nalunaarsorneqartar-
put, ilaatigut timmisartup
sumiinneranut, qutsissusia-
nut sukkassusianullu ilaati-
gullu nunap pissusaanik
amerlaqisunik uuttortar-
nerniknalunaarsuisut. Taa-
matut tulleriiaarluartumik
uuttortaanerit tunngaviga-
lugit nunap assingi assigiin-
ngitsut pilersinneqarsin-
naapput, nunap iluani pis-
sutsit ilaannik ersersitsisut.
Geoterrex timmisartukkut
uuttortaanermik ingerlatsi-
sillugu misissuinerup iner-
neri siullit atorlugit nunap
pissusaasa allanngorarneri
nalunaarsorneqalereersar-
put, timmisartorlu mikkaa-
ngat suliat qarasaasianit al-
lanit nanginneqartarlu tik
naggataatigullu Geoterrex-
ip Ottawa-mi qitiusumik
ingerlatsiviani inaarsarne-
qartarlutik.
AEM Greenland 1994-imi
suliat qaammatini arlaqar-
tuni suliarineqartassapput
nalunaarusiomeqarlutillu.
Taamaalinerani paasissutis-
sat GGU-mit nanginneqar-
tassapput, nunap misissuk-
kap ujaraqarfiisa sanane-
qaataasa qanoq ittuuneran-
nik aammalu aatsitassaqar-
feqarsinnaanerannik paasi-
niaanermik ilaqartumik.
Tamatuma peqataanik paa-
sissutissat aatsitassanik
ujarlerusuttunit misissor-
neqarsinnaanngorlutik pis-
sarsiarineqarsinnaalertas-
sapput.
Siunissami
misissuinissat
»AEM GREENLAND 1994-
1998« pilersaarusiaavoq
ukiuni tallimani ingerlanne-
qartussaq. Taaneqareersu-
tut Namminersomerullutik
Oqartussanit aningaasaliif-
figineqarluni GGU-mit
ingerlanneqartussaavoq.
GGU sumiiffinnik nutaa-
nik, ukiuni tulliuttuni tim-
misartumit nunap pissusaa-
nik uuttortaanikkut misis-
suiffissaqqissunik, ujaasil-
luni aallartereerpoq. Su-
miiffinnik misissuiffissanik
toqqaanerni nunap sanane-
qaatai nunallu aatsitassa-
qarfiusinnaaneri kisimik
aallaaviuneq ajorput, aam-
mali sumiiffiup qanoq avin-
ngarusimatigisumik inissi-
simanera apeqqutaasarluni.
Aamma naliliinermi nunat-
sinni aatsitassanik ujarler-
nermik ingerlatsisut isuma-
siorneqassapput, tamatu-
mani misilittakkat ilisima-
sarilersimasallu atorluarni-
arneqarlutik.
FLUGGER
malervarer - tapeter
HEMPELS
skibsmaling
POLYESTER-
TOPCOAT
glasfibermåtter m.m.
KUNST-
ARTIKLER
blindrammer-lærred-
staffelier m.m.
Nuuk Farvelager ApS
Skibshavnsvej 22 . Box 295
3900 Nuuk. TH. 2 33 96