Atuagagdliutit - 22.04.1997, Blaðsíða 5

Nr. 30 • 1997
5

GRØNLANDSPOSTEN
Qajartortartoq tusaamasaq meeqqanik
atomerluisartutut pineqaatissiimeqartoq
Siullermik Nuummi - maanna Sisimiuni niviarsiaqqat arfineq pingasut
SISIMIUT(PM) - Niviarsiaq-
qanut nukangasunut John
Petersen-ip kinguaassiutitigut
atomerlussimasaanut anga-
joqqaajulluni toqqissisima-
nanngilaq illoqarfimmiigin-
namissaa, timersortartup tu-
saamasap atomerlussimasaa-
nut anaanaasoq oqarpoq.
John Petersen 11. april Sisi-
miut eqqartuussiviani pine-
qaatissinneqarpoq nakkutigi-
sassanngorlugu, niviarsiaqqat
arfineq pingasunit aqqanilin-
nut ukiullit arfineq pingasut
kinguaassiutitigut atomerlus-
simammagit. Nakkutigine-
qamermi nalaani tamip na-
korsaanit katsorsameqassaaq.
John Petersen niviarsiaqqa-
nik atomerluisimasutut aap-
passaanik pineqaatissinneqar-
poq. 1994-ip ukiaani Nuup
eqqartuussiviani pineqaatis-
sinneqarpoq, ukiumi ataatsi-
mi tamip nakorsaanit katsor-
sarneqartussanngorlugu. Pi-
neqaatissinneqameranut peq-
qutaavoq niviarsiaraq arfineq
pigasunik ukiulik kiisalu ar-
naammi nukaa 12-nik ukiulik
atomerlussimammagit.
Qaannamik pissartaq qu-
lamanngitsumik timersortar-
tutut tusaamasaanini niviarsi-
aqqanik attaveqartamerminut
iluaqutiginiartarsimavaa. Ta-
matigut sungiusamiarlugit pi-
sarsimavoq, timigissarluarsi-
manerup pingaaruteqarnera
sakkugalugu, ilaatigut nukiitt
tagiartortinnikkut pitsaasuu-
tinniarlugit. Tamanni niviar-
siaqqat nalikkaavisigut attu-
alaamissaanut patsisigisarsi-
mavaa.
Mamakujuit
eqaarsaarnerlu
Niviarsiaqqat mittatigineqars-
imasut ilaata anaanaa AG-
mut oqaluttuarpoq nalaatsor-
nerinnarmik John Petersen
naammattoorsimallugu.
- Paniga toqqusaarluttoq
angerlarsimaqatigaara. Nalal-
luni oqariasaarpoq mama-
kujuit kaasarfimminiittut aa-
laaqqullugit. Mamakujunnik
tuninikuunngilara, pasitsaria-
ramalu sallaatsumik apersu-
lerpara.
Arfineq pingasunik ukiullip
amaa oqaluttuarpoq panimmi
oqaluttuamerata nalaani paat-
siveemtingattaqattaarluni.
- Sulitillunga paniga atua-
reeraangami kisimiilluni a-
ngerlarsimasarpoq, John Pe-
tersen-ilu eqqatsinni najuga-
lik silami pinnguartillugu at-
tavigisarsimavaa. Eqaarsaar-
nermik ilinniartinniamerarlu-
gu mamakujunnik tuniuma-
sarsimavaa.
- Assigiinngitsunik eqaar-
saartittarsimavaa. Allaatsit-
tarsimavaa niuatigut nalikka-
avisigullu attualaartarlugu.
Qujanartumik pisimasup'aqa-
guani paasivara.
Sunaaffa aamma allat
Anaanap tupassimaqisup pa-
nini napparsimajunnaarmat
suliartorami suleqatini oqa-
luttuuppai. Suliffimmini paa-
sivaa panimmi atuaqataa
aamma taamaaliortissimasoq.
- Suleqatiga ilagalugu nivi-
arsiaqqap angajoqqaavi atta-
veqarfigaakka, sapaatillu a-
kunnerata ataatsip ingerlane-
rani paasivarput John Peter-
senip niviarsiaqqa tallimat
kinguaassiuutaasigut atomer-
lussimagai. Sunaaffa niviarsi-
aqqat arfineq pingasut taa-
maaliorsimagai.
Angajoqqaat artomartorsi-
omermik nalaani taperserso-
qatigiinniarlutik naapeqatigi-
ittarput. Angajoqqaat arlallit
tamip nakorsaanik oqaloqa-
teqarsimapput, oqaluttuup-
paalu niviarsiaqqat ileqqui al-
lanngussagaluarpata qanoq
ileqqulersortassanersut. A-
ngajoqqaalli naatsorsuutigi-
sinnaanngilaat niviarsiaraati-
tik qanittukkut katsorsar-
neqarsinnaaneranni. Ilisimat-
inneqarsimapput tarnip na-
korsaa majip ingerlanerani
aatsaat piffissaqalersinnaa-
soq.
- Illoqarfimmiiginnamissaa
Inooqatini avammut igikkaa
Siornagut persuttaasarsimanini pillugu angut
eqqartuunneqartarsimasoq
NUUK (PM) - Angut ama-
mik innarluutilimmik pinngit-
saaliisimasoq sap. akunnerani
kingullermi eqqartuunneqar-
nermini eqqartuussinermi tas-
sani aamma pisuutinneqarpoq
inooqatigisaminik sakkortuu-
mik persuttaasimasutut, pin-
ngitsaaliinini ukiup affaanik
qaangiutiinnartoq. Amaq ima
sakkortutigisumik persuttar-
neqarsimavoq, allaat kuutsimi
saamanik napisisimalluni.
Ulloq taanna persuttaanemp
nalaani inooqatigiit aalakoor-
torujussuusimapput. Angut
oqaluttuarpoq ulloq taanna
eqqaamalluarsimallugu, tas-
sami ulloq taanna angumminit
kingomussisimagami. Ani-
ngaasat imigassamut atome-
qarsimapput, Nuussuarmiillu
illoqarfiup tungaanukartillutik
amaq ilisarisimasaminut ka-
suttorsimavoq.
Angutip eqqaamavaa assut
puffassimalluni, sunali puf-
faatigisimanerlugu eqqaama-
nagu. Majuartarfiit qaavaniis-
simapput, nunamit meterinik
marlunnik qutsinnerusumi.
Kiveriarlugu nunamut »nak-
kaasimavaa«.
Qimaasoq
Angutip aamma eqqaamavaa
inooqatini qaarsumut tukkami
nikueqqissimanngitsoq.
- Tamatuma kingoma ar-
nap inooqatima inaanut iser-
lunga imigassat sinneri aa-
vakka qimagullungalu.
Inooqatigiit aalakoorsima-
qaat, tassami aappaata qanoq
pisoqarsimanera eqqaamasin-
naanngimmagu. Amap ulloq
taanna eqqaamasatuaraa a-
ngut inooqatini illoqarfim-
meereerluni unnuakkut a-
ngerlartoq. Artuleqqasima-
voq, meeqqanilu kisiisa ila-
galugit angerlarsimasimallu-
ni. Sinnguserluni sinissima-
voq, angullu kasuttormat
mappiussimallugu.
Angut kamattorujussuusi-
mavoq, amarlu tillualersimal-
lugu, uppimmallu isimmitsa-
lersimallugu. Natermiitillugu
aamma nalikkaavisigut qi-
summik nalaarsaarfimmiit
kaanngartissimasaminik a-
naartalersimavaa. Taamatut
pineqamermigut kuutsimi
saamganik napisisimavoq.
Illuni saassukkaa
Takuneqarluarsinnaavoq ar-
naq angummik nakuuserum-
atuumik aappaqartoq. Kiin-
namigut arlalinnik qileroqar-
poq, oqaluttuarporlu inooqati-
giinnerminni pissutsit malun-
naatiginerpaagaat angutip na-
kuuserniartarnera. Aamma
oqarpoq niaqqumi qaavatigut
qilerorsuaqarluni, arlaanni
kamarujussuarnerata kingu-
nerisaanik, aammalu kigutini
arlallit katatsissimagai.
Inooqatigiikkunnaarput a-
ngutip nakuuserpallaartamera
pissutigalugu.
Persuttameqamermi ki-
toqqissimassutiginngilarput,
anaanat ilaat AG-mut oqar-
poq.
- Aatsaammi niviarsiaqqa-
nik kinguaassiutitigut ator-
nerluinngilaq, qanoq ilillu-
tami qulakkeersinnaavarput
siunissami nakkutigineqara-
luarluni taamaalioqqinngin-
nissaaq.
Qajartullammak John Petersen aappasaa meeqqanik
atomerluisimasutut eqqartuussaavoq. Siullermik Nuummi
qanittukkullu Sisimiuni niviarsiaqqat arfmeq-pingasut
atomerlussimammagit eqqartuussaavoq.
Det er anden gang den berømte kajak-mand John Petersen
får en dom for at have misbrugt børn seksuelt. Denne gang
gik det ud over otte mindreårige piger i Sisimiut.
Innarluutilik pinngitsaaligaa
Angutip takoqqinnissaa ersissutigalugu arnaq nuuttoq
ngorna suli natermiitillugu
matukkut kasuttortoqarsima-
voq, anniaraluaqalunilu paar-
ngorluni matu ammariartorsi-
mavaa. Tassaasimavoq illua,
isiinnartorlu angutip inooqa-
taata taanna aamma kamat-
torsuulluni saassussimavaa.
Nipiliortoqarpallaaqimmat
sanilii politiinut sianersimap-
put, angullu politiinit tigusa-
rineqarsimavoq. Eqqaama-
nerarpaa politiit issiavimmit
issiavigisaminit nikuitikkaan-
ni, kisiannili taama sakkortu-
tigisumik nakuusersimanini
eqqaamanagu.
Angut siullermeerluni per-
suttaasarsimanini pillugu eq-
qartuussaanngilaq, siomagul-
lu pineqaatissinneqarsimasu-
nut inissiisarfimmittussan-
ngorlugu pineqaatissinneqar-
simavoq.
Angutip misissomeqame-
ragut paasineqarpoq timimigut
peqqissuusoq. Ilinniagaqarsi-
manngilaq, inersimasuuninilu
tamaat sivisunemsumik suliffi-
ni paarisarsimanagu. Siornagut
imertarsimaqaaq ikiaroomar-
tumillu assut atuisuusimalluni.
Pingasunik qatannguteqarpoq
atassuteqarfiginngisaminik,
iluamillu ilagisartakkaminik
ikinnguteqarani.
Ukiup affaani pineqaatin-
neqarsimasunut inissiisarfim-
miittussatut eqqartuunneqar-
nini pillugu angutip kissaati-
gaa ulluni 14-ini eqqarsarfis-
saqarallamissani.
NUUK (PM) - Amamut 41-
nik ukiulimmut innarluutilim-
mut Nuummeersumut angu-
tip namminerminik pinngit-
saaliisup takoqqinnera misi-
gisaasimavoq erloqinartoq.
Angut Nuup eqqartuussiviani
eqqartuunneqarmat amaq ili-
simannittutut aggersameqar-
simavoq.
Amaq timaata illua’tungaa
nukillaarsimasoq politiinik na-
veersivoq unnerluunneqartoq
namminerlu ataatsikkut agger-
sameqarsimagamik. Angut
naapeqqikkumanagu ineqar-
fimminit angutip ineqarfiata
eqqaaniittumit allamut nuussi-
mavoq. Taamaattumik eqqar-
tuussivimmi angutip naapeq-
qinnera assut erloqissutigisi-
mavaa.
Angutip illersuisuata kil-
lisiuinermini pinngitsaaliine-
rup nalaani qanoq pisoqarsi-
manersoq apeqqutigimmagu,
amap tamanna naammagiin-
nalivippaa. Misigisimavoq
nassuiaanni upperineqanngit-
soq, taamalu annilaangareer-
tigigami sakkortuumik qisua-
riarpoq. Assamminik ajun-
ngitsumik nerrivik tillomjus-
suarpaa, suaarlunilu:»Saatani,
qanoq pisoqarsimanera eq-
qaamasinnaasoraaj uk« ?
Eqqartuussivimmi nipiki-
saarfiusumi taamatut sakkor-
tuuliorneq tupaallannartuu-
voq.
Ukiup affaani
Angut 36-nik ukiulik persut-
taasimasutut aamma eqqar-
tuunneqartoq ukiup affaani
pineqaatissinneqarsimasunut
inissiisarfimmiittussatut eq-
qartuunneqarpoq.
Pinngitsaaliineq sioma uki-
ukkut angutip inaani Nuussu-
armiittumi pivoq. Taakku im-
minnut ilisarisimasimanngil-
lat. »Pisiffik«-mut pisiniartil-
luni amap angut naapissima-
vaa. Assut aqagutaarsimavoq,
taamaattumik iniminut 3,6-
inik imeqatigiartorumalluni
aperimmani angersimavoq.
Angut aamma aqagutaarsima-
voq.
Amap nassuiaanera malil-
lugu siullermik aperisimavaa
cigaritsiuteqamersoq. Angu-
tip inaani immiaarartuleramik
angutip atoqatigemsulersima-
vaa. Amaq oqarpoq ilageru-
sulluni 500 koruuninik akile-
rumasimagaani. Arnap ta-
manna kamaammiutigisima-
vaa, aperisimallugulu atortit-
tartutut isigineraani. Erseq-
qissumik oqarfigisimavaa ila-
giumanngilluinnarlugu.
Unnerluunneqartup nassui-
aat tamanna ilumuunnginne-
rarpaa, oqarluni taama amer-
latigisunik aningaasaateqarsi-
manani. Angut aamma oqar-
poq ilumoortoq amaq aperisi-
mallugu atoqatigisinnaanerlu-
gu. Amaq naaggaavissiman-
ngilaq, oqarsimalluni ullu alla
atoqatigiissinnaallutik.
Uniarlugu eqqukkaa
Angut 36-nik ukiulik oqalut-
tuarpoq imminut noqissinnaa-
junnaarsimalluni, amarlu si-
nittarfimmut eqquteriarlugu
atisaajarsimallugu pinngitsaa-
lisimallugulu.
- Isumaqarlunga unissin-
naajunnaartoq, amaq eqqar-
tuussivimmi nassuiaanermini
qianngami oqaluttuarpoq.
Amaq oqaluttuarpoq pin-
ngitsaalineqannginnermini
innarluuteqamini oqaloqatigi-
issutigisimallugu, angutillu
nalunngikkaa qanoq nammi-
neq sanngiitsiginini. Amarlu
nalligeqqusaaraluartoq angu-
tip sinittarfimmut uniarlugu
eqqussimavaa.
Angutip oqaluttuarnera
malillugu arnap immiaarar-
tukkani nungoqqaarlugu ani-
simavoq. Tamannali amap er-
seqqissumik eqqaamanngilaa.
Oqarpoq ingerlaannaq inimi-
nut angerlarsimalluni, inger-
laannarlu uffarsimalluni, pin-
ngitsaalineqamermi kingoma
imminut ipertuutut misigisi-
magami. Tamatuma kingoma
politiinut sianersimavoq.
Eqqartuussisut angut pin-
ngitsaaliisimasutut eqqar-
tuuppaat, isumaqarlutilli pisi-
masup takutikkaa angut pinn-
gitsaaliinermini sakkortuuli-
orsimanngitsoq. Taamaattu-
mik pineqaatissinneqarnera
sakkukillineqarpoq.
Amaq inuusuttoq
Ilulissani saassunne-
qamjussuarsimasoq
Persuttaasoq inuusuttunut
pinerluutaqarsimasunut
missiisarfimmiitussanngortoq
ILULISSAT (PM) - Arfi-
ninngornerup 5. aprilip
unnuaanni amaq 18-inik
ukiulik Ilulissani saassun-
neqamjussuarnermi ki-
ngorna Dronning Ingridip
Napparsimmavissuani
Nuummiittumi suli ilisi-
manani uninngavoq. Saas-
sunneqarnermi kingorna
aqagukkut Ilulissal nap-
parsimmaviannit Nuuni-
mukaanneqaipoq.
Angut 17-inik ukiulik
saassussisuusimavoq.
Sap. akunnerani kingul-
lermi Ilulissat eqqailuus-
sivianni ukiup aappaata
affaani inuusuttunut p-
inerluuteqarsimasunut i-
nissiisarfimmiittussan-
ngorlugu eqqartuunneqar-
poq, aammali pineqarluut-
eqarsimasunut nakkutillii-
soqarfimmit ukiut pinga-
juat avillugu nakkutigin-
eqartussanngorluni. Nak-
kutigisaanermi nalaani
imigassamik atomerlui-
suunini pissutigalugu
imernaveersaartinneqass-
aaq. 17-inik ukiullup iller-
suisuatalu pineqaatissii-
neq akueraat.
Politiassessor Eva Mad-
sen Politimestereqarfim-
meersoq AG-mut oqar-
poq, inuusuttut imminnut
ilisarisimasaqatigiissima-
sut. Ernguttuneereerlutik
angerlarneranni saassus-
sineq pisimavoq. Inissi-
arsuit majuartarfeqarfiisa
ilatmni saassussineq pisi-
mavoq, persuttaasorlu
persuttaanermi nalaani
aalakuungaatsiarsimavoq.
Saassussorujussuamer-
mik isiginnaartoqarsima-
voq, taakkulu ingerlaan-
naq politiit ambulancellu
aggersarsimavaat. Nivi-
arsiaq Ilulissani nappar-
simmavimmut apuukkami
ilisimasiinanngilaq. Ullu-
mikkullu suli ilisimanani.
ASS J FOTO: KNUD JOSEFSEN