Atuagagdliutit - 06.05.1997, Qupperneq 5

Nr. 34 • 1997
5
/^taaO'aO'(/é/a
-----—Ér----------
GRØNLANDSPOSTEN
AG-p nutaarsiassaataanik
radiuavisi tillissimavoq
Aaqqissuisoqarfiup ullorissap anaa »nassaarineqarsimasoq« pillugu
pututitsiniutaa isornartorsiunngivillugu radiuavisimit issuarneqartoq
(JB) - Radiuavisi AG-p nu-
taarsiassaataanik tillittarpoq.
Tamanna avisip uppemarsar-
sinnaavaa pingasunngormat
unnukkut »pullammut« pi-
lersaarusiomeqarluarsimasu-
mut »pulasoqarmat«. Radiua-
visip oqaluttuaraa nutaarsias-
saq pissanganartoq, tassalu
ullorissap anaa decemberip
aallartinnerani Nuup eqqaani
takuneqartoq nassaarineqarsi-
masoq. Kisiannili nutaarsias-
saq taanna pututitsiniutaavoq,
taamaallaat anguniameqarlu-
ni radiuavisip nutaarsiassanik
tillittarnerata tamanut saq-
qummiunneqamissaa.
Nutaarsiassaq radiuavisip
isornartorsiunngivillugu issu-
agaa AG-p aaqqissuisoqarfia-
nit oqaluttualiaannaavoq. Nu-
taarsiassaq qarasaasiamut al-
lanneqarpoq, nutsemeqarluni
skærmimilu ilusilersomeqar-
luni aviisip qupperneratut
inerneqareersutut isikkoqar-
tinneqarluni. Tassanngaan-
niillu ingerlateqqinneqanngi-
laq. Avisip quppemera eqqor-
toq - pututitsiummik imaqan-
ngitsoq - Nunatta Naqiterivia-
nut tunniunneqarpoq naqiter-
neqartussatut. Quppernerli
eqqunngitsoq AG-p ilioqqaa-
vittut qarasaasiaaniiginnar-
poq, taannalu inuit ikittuin-
naat passullugu iserfigisin-
naavaat.
Taamaakkaluartoq radiua-
visimi suleqataasup »nutaar-
siassaq« pissarsiarisinnaasi-
mavaa. Radiuavisimi suleqa-
taasoq 1. marts tikillugu AG-
mi tusagassiortutut sulivoq,
sulisulli ikilisinneqarnerat
pissutigalugu soraarluni.
AG-p radiuavisillu aaqqis-
suisuisa radiuavisimi suleqa-
taasoq ullorissap anaanik nas-
saarsimaneq pillugu ilanngu-
tassiisoq tallimanngormat ua-
likkut telefonikkut atassute-
qarfigaat.
AG-mut nassuiaatigaa nu-
taarsiassanik AG-mit tillittar-
simanani, ullorissallu anaanik
nassaarsimaneq pillugu nu-
taarsiassaq pappialamut allas-
simasoq radiuavisimi suleqa-
timinit pissarsiarisimallugu.
Taamatut nassuiaanera aaq-
qissuisup Steffen Heilmann-
ip AG-mit paasitinneqarami
tupaallaatigaa. Tusagassior-
tormi tassunga oqarsimavoq
nutaasiassaq »avataanit« pis-
sarsiarisimallugu. Uppema-r-
sameqarporlu tallimanngor-
mat ualikkut radiuavisimi
sulisut ataatsimiinneranni su-
lisut allat nutaarsiassap sumit
pineranik ilisimasaqanngim-
mata.
Radiuavisip nutaarsiassaq
soqutiginartoq saqqummius-
saa pasinartunik arlalinnik
imaqarpoq, AG-p allaaserisa-
ani ilanngunneqarsimasunik.
Ullorissap anaa nassaarine-
qarsimanngilaq, oqaatsillu
ilaat atomeqartut, soorlu »qil-
lalaartuusoq« aamma »man-
ngertomertaqartoq« tassaap-
put AG-p aaqqissuisoqarfiata
nammineerluni oqaluttualia-
risimasai.
Taamaalilluni radiuavisimi
suleqataasoq AG-p ilioqqaa-
vittut qarasaasiaanit oqaluttu-
aliamik pineqartumik tillissi-
mavoq.
Qangali
AG-p aaqqissuisoqarfiani su-
lisut qaammatip kingulliup
ingerlanerani assut ajuusaaru-
tigisarsimavaat aviisimi allaa-
serineqartut aviisip saqqum-
memissaa ullunik arlalinnik
sioqqullugu radiuavisimit is-
suaavigineqartamerat, sooru-
nami sumit pisuunersut oqaa-
tiginagu. Tamanna avisimut
toqqaannartumik akornutaa-
sarsimavoq, tassami aviisi
saqqummeraangami pisoqa-
lereersimasutut pissuseqartar-
mat, aaqqissuisoqarfiup nam-
mineerluni paasiniaasimaneri
kimeerutereertarlutik.
Pisut ilaanni AG-p paasini-
artarsimavaa oqaluttuat issua-
avigineqartut nammineerluni
oqarsimasumit issuaavigine-
qamersut. Pisumi aalajanger-
simasumi Bjarne Kreutz-
mann-imik apersuineq taki-
suumik radiuavisimit issuaa-
vigineqarpoq, kisiannili AG-
mi sulisoq Bjarne Kreutz-
Radiuavisimi suleqataasoq
aamma AG-mut oqarpoq,
Otto Eugenius telefonbogimi
allassimasoq nutaarsiassaq
ilumoomersoq pillugu sianer-
figisimallugu. AG-p pututitsi-
niarluni allaaserisaani nassa-
artoq ateqartinneqarpoq Otto
Eugeniussen-imik. Taakku
aqqisa assigiinnerat nalaat-
somerinnaavoq.
Oqaloqatigiinnermi aamma
radiuavisimi suleqataasup
AG pisuutippaa pisumi eq-
qartomeqartumi peqquserlus-
simanerarlugu. Isumaa malil-
lugu aaqqissuisoq peqquser-
lussimavoq eqqunngitsumillu
iliorsimalluni. Ila tupinna-
qaaq taamatut oqalussin-
naammat.
Utoqqatsemeq
Tallimanngormat ualikkut
oqaloqatigiinnermi Steffen
Heilmann AG-mut oqarpoq,
pisimasoq tamanna nuannaa-
mann-imut aperimmat radiua-
visimeersunik oqaloqateqar-
simanersoq, taanna nassuiaa-
voq, ullut ilaanni ullaakkut
arfineq-pingasut missaanni
radiuavisimit sianerfigineqar-
simalluni, kisiannili aninissa-
minut piareereersimagami
taamaalinerani apersomeqar-
nissani periarfissaqarfigisi-
managu. Taamaakkaluartoq
radiuavisimi Bjarne Kreutz-
mann-ip apersorneqarnerata
ilaa issuaqqissaarlugu naluna-
aqqutaq qulingiluanut issuaa-
vigineqarpoq. Apersomeqar-
neq taanna AG aatsaat ualik-
kut saqqummermat tamanut
saqqummiunneqarpoq.
AG-mili aaqqissuisoqar-
fimmi pisariaqartinneqarpoq
uppemarsaatissanik eqqortu-
nik pissarsinissaq, taamaattu-
mik pututitsiniummik suli-
aqartoqarmat radiuavisi »pul-
lammut pulavoq« (AG-p pu-
tutitsiniutaa radiuavisillu saq-
qummiussaa quppernermi
uani atuakkit).
Radiuavisip
aaqqissuisua
Radiuavisip aaqqissuisua
Steffen Heilmann ajuum-
misorujussuuvoq AG talli-
manngormat oqaaseqaateqaq-
qullugu saaffiginnimmat.
Oqaluttuarpoq suleqataasoq
pineqartoq pingasunngormat
ualikkut allaffimminut isersi-
masoq, »nutaarsiassarlu« o-
qaluttuaralugu. Suleqataasoq
oqaluttuarpoq Aatsitassanut
Allattoqarfik saaffigisimallu-
gu nutaarsiassaq ilumoomer-
soq paasiniarlugu, allaffim-
miilli oqaatigineqarsimasoq
mtiginngilluinnarlugu, upper-
narsameqartoq AG-p »pulla-
siisimaneratigut«.
Taamatut oqaloqatigiin-
nermi oqaatigaa radiuavisimi
suleqataasoq kajumissaarsi-
mallugu AG-mut akornutaa-
sumik iliuuseqarsimanera pil-
lugu utoqqatsissuteqaqqullu-
gu. Taamatulli utoqqatsissu-
teqamissaq AG-p sumulluun-
niit atorsinnaanngilaa, tassa-
mi radiuavisimi suleqataasoq
nutaarsiassamik AG-mit til-
lissimaguni pinerluttuliorsi-
massaaq, tamannalu taamaal-
laat utoqqatsissuteqarnikkut
qaangemeqarsinnaanngilaq.
AG-p iluaraa radiuavisip
aaqqissuisuata suliaq ilunger-
sunartutut isigimmagu. Pin-
gaaruteqarluinnarpormi AG-p
- aammalumi tusamaartartut -
Kalaallit Nunaanni avisit ullut
tamaasa saqqummersartut ki-
siartaannik tatiginninnerat a-
taannassappat.
ullorissap anaanik nassaarto-
qarsimanera ilisimaneqanngi-
tsoq. Tamannalu ilisimane-
qassagaluarpat nassaartoq il-
lersorumallugu ujarassiuut
oqaaseqamavianngitsut.
Radiuavisimi suleqataasup
aamma oqaluttuaraa kina nas-
saartuunersoq ilsimallugu
(aqqa AG-mit maangaannaq
tigusaavoq - aaqq.), Steffen
Heilmann-illu nutaarsiassap
ilanngunneqamissaa akueraa
»uppernarsaatissat eqqor-
tuuppata«, tusagassiortorlu
pineqartoq radiuavisimik atu-
amermini oqassappat aaqqis-
suisoqarfiup nassaartup aqqa
nalunngikkaa.
Taamatullu pisoqarpoq.
Kisiannili Steffen Heilmann
salloqittameqarpoq. Piniar-
toqanngilaq atilimmik Otto
Eugeniussen-imik, aammalu
Amitsorsuarmi Utoqqarmiut
Kangerluarsunnguanni ullo-
rissap anaanik nassaartoqarsi-
manngilaq. Ujaraqanngilaq
qillalaartumik »manngertor-
nertalimmillu«.
Taamaalilluni oqaluttuaq
nutaarsiassaq salloqittaataa-
voq.
Kingunissai
Steffen Heilmann-ip maan-
nakkut oqaatigisinnaanngin-
nerarpaa radiuavisimi suleqa-
taasoq qanoq pineqassaner-
soq, kisiannili pisortat ataatsi-
miigiaqquniarpai, sukkasuu-
mik aalajangiisoqarnissaa
anguniarlugu.
AG-mi maannakkut eqqar-
saatigineqarpoq radiuavisip
taarsiissuteqarnissaa piuma-
sarineqassanersoq.
Steffen Heilmann-ip
siunnersuutigaa AG
allakkatigut
utoqqatserfigineqassasoq.
Utoqqatsemerli AG-p
sumulluunniit -atorsinnaan-
ngilaa.
Steffen Heilmann foreslår,
at AG får en skriftlig
undskyldning. Men den kan
AG ikke bruge til noget
Tillinngmnerartoq
Radiuavisimi suleqataasup nutaarsiassanik AG-mit
pissarsisannginnerartoq!!! ???
AG-p
salloqittaataa
NUUK (JB) - Ullorissap
anaa decemberimi Nuup
kujataanut nakkariartor-
toq isiginnaarneqartoq
maannakkut nassaarine-
qarsimavoq. Nassaartuu-
voq aalisartoq Otto Eu-
geniussen, Utoqqarmiut
Kangerluarsunnguanni
saattussanut pullasereerlu-
ni aqissemiartilluni Arnii-
tsorsuup sivingarnani
tupinnartumik taamaattu-
mik nassaarsimasoq.
- Sivinganeq aputeqan-
ngilluinnaipoq, Otto Eu-
geniussen AG-mut oqa-
luttuarpoq. - Taamaattu-
mik aqisserniarfissaqqis-
suuvoq.
Otto Eugeniussen-ip ul-
lorissap anaa sumerpiaq
nassaarisimanerlugu o-
qaatigiumanngilaa. Ersis-
sutigaa nassaamermi akis-
sarsiassat 10.000 komuni-
usut allanit piumaneqaler-
nissaat, kisiannili qularuti-
ginngilaa nassaani tassaa-
soq ullorissap anaa de-
cemberip aallartinnerani
nakkariartortoq isigin-
naarneqarsimasoq.
- Aamma isiginnaartu-
nit nakkariartorfiata su-
miinnerarneqarnera eq-
qorpoq, taama oqaluttuar-
poq.
Otto Eugeniussen-ip a-
qisserniamermini ingerla-
vigisimavaa sivinganeq
pukkitsunik orpigalik.
Tassani naammattoorsi-
mavaa ujarattaq eqqumii-
tsumik nunamit puttusi-
masoq. Aamma malugini-
arsimavaa ujarattaq ujaq-
qanit allaanerusumik qali-
paateqartoq. Ujarak qill-
alaartuuvoq, nutaanillu
manngertomertaqarluni.
Otto Eugeniussen oqa-
luttuarpoq ullorissap anaa
sakkortoorsuarmik nuna-
mut tussimasoq. Nakkar-
fiata eqqaa ujaraaqqanik
nunamillu qallersimasoq
2 meterit missaannik qaf-
fanneqarsimavoq. - Soor-
lumi ajuarujussuaq, nas-
saartoq oqaluttuarpoq.
Otto Eugeniussen-ip
nassaamermi akissarsias-
sarititaasoq maannakkut
piumavaa, aningaasallu
tigusinnaalissavai Aatsit-
assanut Allattoqarfik nas-
saarfiusumi misissuereer-
pat.
Ataani atuameqarsinnaa-
voq radiuavisip nalunaa-
mtaa:
Radiup
nutaarsiassaataa
(JB) - »Ullorissap anaa
aliortortitsivoq« qulequta-
ralugu AG-p pututitsiniu-
taa radiuavisimit ima issu-
arneqarpoq:
»Ullorissap anaa, siorna
decemberimi Nuup eqqa-
ani takuneqartoq, arlalin-
nillu ujaarineqartartoq
tammaaneqartorlu, maan-
nakkut nassaarineqarsi-
magunarpoq. Amitsorsu-
armi aalisailumit piniartu-
millu nassaarineqaisima-
voq, nassaartullu aqqa ra-
diuavisimit ilisimaneqar-
poq. Ullorissap anaanik
nassaartoq akissarsias-
saqartinneqarmat, akis-
sarsiassat piniartumit
maannakkut piumasaqaa-
tigineqaiput.
Nassaartoq aqissemiar-
tilluni ullorissap anaanik
nassaarpoq. Nassaarfia al-
lanit allaanenilluinnarmat
nassaarineqartoq suuner-
soq qularutissaanngilaq.
Ullorissap anaa nutaanik
manngertornertaqarpoq
qillalaartuullunilu. Nak-
karfiatalu takutippaa uja-
rak pineqartoq allarluin-
naasoq, taama oqaluttua-
rineqarpoq. Radiuavisip
nassaarsimaneq Aatsitas-
sanut Allaffeqarfimmut
ilumoomersoq paasiniar-
simavaa, tassanili nassaar-
toqarsimanera ilisimane-
qanngilaq. llisimaneqarsi-
magaluatpallu tamanna
oqaatigineqarnavianngik-
kaluarpoq, ujarassiooq o-
qaluttuarpoq, nassaartoq
oqaloqatigineqartinnagu
misissuisoqartinnagulu,
nassaartoq illersommallu-
gu nassaamermi akissarsi-
assanik piumasaqaateqar-
nerani - akissarsiassaritin-
neqarmata 10.000 komu-
nit.
Ullorissap anaa takune-
qareersorlu sillaanarmit
ujarlertoqalerpoq, kisian-
nili iluatsinngitsumik.
Ukiut ingerlaneranni ul-
lorissat anaat arlallit Ka-
laallit Nunaanni nassaari-
neartarput, ilaatigut In-
naanganermi. Ilat 22 tons-
inik oqimaassuseqartoq
Københan-imi inissisima-
voq saqqummersinneqar-
luni, tusagassiarlu inger-
laqqippoq...
(iamatuma kingoma
ullorissat anaat pillugit
radiuavisi oqaluttuussivoq
pissanganartumik paasi-
narluartumillu)...