Atuagagdliutit - 21.08.1997, Qupperneq 14

14
Nr. 64 • 1997
va&c/é/’a
-----d1—----------
GRØNLANDSPOSTEN
LAASIILLORSUARNEERSOQ
Naalakkersuisut siulittaasuat Lars Emil Johansen tassaavoq Laasi. Ukiut siulliit —---------------
inuuffigisani uani oqaluttuarai All. Jens Brønden
Ippassaani nal. akunnerini ar-
lalinni Laasi Illorsuameersoq
oqaloqatigaara, nunaqarfim-
mioq allani najugaqamissa-
minik iluamik sungiussisin-
naanngitsoq. Sungiussinnaan-
ngilaalu aqqanilinnik ukio-
qarluni ataatani toqummat
Uummannamut nuunnertik.
Tassami Illorsuit angerlarsi-
maffigaa. Tassani nuannaar-
torisaqarpoq, suli uumasunik
sinneruttunik, piffissanngor-
pallu tassunga utissamaarpoq.
Laasi 24. september 1946-
mi inunngorpoq, meeraanini-
lu toqqissisimanartutut pillu-
amartutullu eqqaamavaa. A-
ngutaa niuertorusiuvoq amaa-
lu emisussiortuulluni. Aappa-
rit qanoq ilineratigulluunniit
naatsorsuutigineqarsinnaap-
put, piniartunit meerarineqar-
tut, kulturimik periaasitoqqa-
nillu kinguaariinnit kinguaa-
’riinnut kingomunneqartartu-
mik sunnemeqarsimasut.
Laasip angutaa aamma pi-
niartuuvoq, taama oqarsin-
naagaanni. Silagitsillugu niu-
ertarfik matoriarlugu piniartut
allat piniariaqatigisarpai. A-
kerlianik aallarsimanngikkaa-
ngami niuertarfik ulloq unnu-
arlu ammatittarpaa. Nioqqu-
tissat pisariaqartinneqartut,
soorlu aallaasit imassaat, ta-
quassat kaffillu pisariaqartin-
neqaleraangamik pisiarine-
qarsinnaasarput.
Laasi aataminut atsiunne-
qarsimasoq ikittuinnamit ili-
sarisimaneqarpoq. Emil Jo-
hansen-ili ilanngukkaannitaa-
va kikkut tamarmik nalussan-
ngilaat kinaanersoq. Naalak-
kersuisunut siulittaasunngor-
poq, ukiunilu kingullemi 26-
ni Kalaallit Nunaanni politi-
kerinut nuimanernut ilaasi-
malluni.
Uanili oqaluttuami Lars
Emil pineqarpallaassanngi-
laq, pineqamerussalluni Laa-
si, inuk politikeri, Kalaallit
Nunaanni »ataataanerpaaq«
oqaasissaqarluartoq.
Malussarissoq
Lars Emil eqqaamavara
1971-imi politikimik ingerlat-
silermat, kinguaariit nukarliit
politikimik ingerlatsilermata,
politikikkillu aaqqissuussineq
pitsaasoq aqqutigalugu suk-
kasoorujussuarmik Kalaallit
Nunaanni politikeqamermi
sunniuteqarlualerlutik. Politi-
kerit inuusuttut piffissap i-
ngerlanera iluaqutigaat. Ilin-
niagaqarluarsimasuupput, o-
qallorissuullutik qallunaallu
oqaasissaqamerujussuat aker-
lilersulerlugu, kalaallit akor-
nanni tusaaniarneqalersoru-
jussuaq.
Landsrådemut ilaasortan-
ngorlaat eqqartuussiviutoq-
qap maannakkut namminer-
somerusut allaffeqarfiata i-
naannittup silataani assilivak-
ka. Taamanikkut upernaaq ki-
attorujussuuvoq, annoraallu
qaallorissut inngianaannar-
put. Ataasiakkaarlutik inissa-
minnut inissitsiterput, kisian-
nili Lars Emil Johansen miki-
sunnguaq allatut assimi er-
seqqitsiginngilaq. Imaassin-
naavoq assilisinniarnermini
uninngaqqissaarsimanngit-
soq, imaluunniit uanga assilii-
lerama sajussimanerpunga.
Assinik ersersaareemerma ki-
ngoma aaqqissuisoqarfiup i-
gaffiani asseq nerrivimmut i-
lillugu qimerluulerparput.
Aaqqissuisutoqaq Jørgen
Fleischer siullermeerlutik qi-
nigaasut pillugit isummami-
nik saqqummiussereersorlu
allaffimmiup amap Lars Emil
tikkuarpaa. Nuannarinersaas-
imavaa, tassami tiinngavigis-
sallugu piukkunnamerpaagu-
narmat.
Ippassaanikkunni Lars
Emil taamatut oqaluttuukkak-
ku iluamik akiumanngilaq.
Kisianni illarpoq, pisamer-
misulli sukkasuumik oqaase-
qarani. Ittoorpaluttutut piitaa-
juitsutullu pissuseqameruvoq,
kisiannili taamatut sivisutigi-
sumik siuttuusimanini pissu-
tigalugu qanorluunniit piso-
qaraluaraangat misigissutsini
erseqqissumik takutinneq a-
jorpai.
Nammineq oqaluttuamera
malillugu ittoortuullunilu ma-
lussajasuuvoq. Assigiingit-
sorpassuamilli pissuseqarami,
ammasuulluni matoqqasuul-
lunilu - nammineq oqamera
naapertorlugu - ersissutigisar-
paa unneqqaserluffigineqar-
nissani.
Annoraaq qaqortoq
- Nalliunnikka tamangajaasa
Illorsuit apisarput, Lars Emil
oqaluttuarpoq. - Nunaqarfik
nunalu annoraamik qaqortu-
mik matuneqartarput, nalliut-
torsiornissamut qaaqqusisu-
tullusooq. Nunaqarfimmi nu-
annersunik pisoqartuaannar-
poq, taamalu meeraaninni eq-
qaamasakka sunnertarsimal-
lugit.
- Angajoqqaakka Køben-
havn-imiitillutik asaqatigii-
lersimapput. 1930-ikkut aal-
lartinneranni kalaallit illuanni
Amager Strand-imiittumi, ul-
lumikkullu Kastrup-imiit il-
loqarfiup tungaanut biilerlu-
nga ingerlagaangama taman-
na sanioqquttuaannarpara.
Tassami tamanna uannut pi-
ngaaruteqarsimavoq, sanioq-
quttariaqarparalu takujumal-
lugu suut tamarmik allan-
ngorsimanngitsut.
- Meeraanera emumanar-
torsiorfiunngilaq. Inuuneq
pissusissamisut eqqissisima-
sumillu ingerlavoq. Kikkut
tamarmik piniamermik inger-
latsisuupput. Nuannaartori-
saraakka piniartut. Karl Otto-
sen, Aajooq, utoqqanngoralu-
arluni suli inuusoq, aamma
Knud Nielsen, Kunoorsuaq,
angut angisoorsuaq, taassu-
malu assinga ukiorpassuami
nivingatitaraara. Aamma Juu-
arsi... Taakku suli eqqaama-
sarpakka oqalugiaatissannik
allaaserisassannillu allaleraa-
ngama. Silarsuarmit nalun-
ngisaannit oqaatsit atortagaat
atorlugit oqaasiliortarpunga,
eqqortumik paasineqamissara
anguniarlugu.
- Taakku maligassatut isi-
gaakka. Taamanikkut nuan-
naartorisarinngilavut timmi-
sartortartut imaluunniit qatse-
risartut, nuannaartorisaralugit
piniartut. Taakkuupput nuan-
nartorinartut, suliarisartaga-
risimasaallu sunniuteqarluar-
tarput.
- Tupinnarpoq piniartun-
ngorsimannginnama, imma-
qalu Kalaallit Nunaanni ua-
nga pinialunnermik annikin-
nerpaamik ingerlatsisuuvu-
nga. Amerlanavianngillat 51-
inik ukiullit suli tuttumik pu-
isimilluunniit pernarsiman-
ngitsut. Aammami suli aqissi-
milluunniit pemarsimanngi-
langa.
Aqisseq
Tassanngaannaq Lars Emil il-
lariarujussuarpoq, eqqaalera-
miuk ikinngutit ilaat ajunngit-
sumik isumaqarlutik isumas-
sarsimmata aqissimik pemar-
tariaqartoq.
- Tamanna assigiinngitsu-
nik oqaluttuarineqartarpoq,
tamarmillu assigiinngillat, su-
li illarluni oqaluttuarpoq. U-
anga nammineq ima oqaluttu-
arisarpara:
Kangerlussuarmiilluta
Steen Malmquist aqissemia-
qatigeqquvoq. Juuntaaq
(Motzfeldt, aaqq.) aamma
Hansepaajuk (Gabrielsen,
aaqq.) Lars Emililu timmisi-
artumut ilaanissaminnik u-
taqqipput, utaqqinerlu sivi-
soorujussuuvoq. Taamanik-
kut 1970-ikkutaallartinneran-
ni timmisartut suluusallit suli
atomeqalinngillat, helikopte-
rimillu timmisartuussisamer-
mi angallassinissamik piler-
saarutit aalajangersimasumik
suli atomeqalinngillat.
- Taamanikkut 30-nik issip-
poq, aqissemiamissamullu i-
luamik atisalersorsimanngi-
lagut. Maannakkulli tassa a-
qisserniartariaqarpugut. Bii-
lerluta aallarpugut, tikippar-
pullu aqisserpassualik. Siul-
lermik Steen Malmquist-ip
pisassani naammatsippai, pi-
niartorsuillu Juuntaaq Hanse-
paajullu - kingulleq taartunik
assuutinik atisaqarluni, qa-
qortumik ilullilerluni qileme-
rusalerlunilu, meqqulimmik
nasalerluni guultinillu man-
chet-inik attaserluni - pisassa-
tik naammatsippaat. Uangalu
tullinnguuppunga.
Aqisseq biilimit 5 meterisut
ungasitsigisumi mitsimavoq.
Ummiuppara, sakkortuumilli
seqqomissaa ersissutigigakku
sequnngerpunga, uniorujus-
suarlungalu. Tassa siuller-
meerlunga aqissimik pemari-
araluamera, iluatsitsinngillu-
aasarpungalu.
Juuntaap oqaluttuarisarpaa
aqissip Lars Emil aallaarialer-
soq takugamiuk ima eqqar-
sarsimasoq:- Lars Emil-iin-
nanguna! Taava aqisseq sini-
liinnarpoq.
Ilikkarumaataarneq
- Pinialunnermik soqutigisa-
qannginnera pissuteqanngilaq
uumasunik illersuiniarner-
mik. Pinialunnerli soqutigisa-
rinngilluinnarsimavara.
- Ullut ilaanni upemaakkut
ataatama piniariaqatigissal-
lunga aallaqatigaanga. Tassa
pemartariaqalerpunga. Tama-
tuma kingorna anaanama o-
qaluttuuppaanga ataatama er-
numassutigisimagaa atuar-
fimmi taama ingerlanerliorti-
gigama. Ilinniartitsissutigini-
agaat paasisinnaanngilakka,
taamaattumik piniartutut i-
nuuneq ilinniartariaqarpara.
Ulloq naallugu ilulissap qaa-
vanit qinngusersaarpugut,
taamanikkulli angalanitsinnit
eqqaamasaraara angerlamut
uteratta nal. akunnerani ataat-
simi kissarsuutip eqqaani ni-
korfallunga, qiiasomjussuul-
lunga, piniartullu tulluusi-
maartup ullormi suliarisima-
saminik nuannaameranik pe-
qanngilluinnarlunga.
- Paasilluarsinnaavara ataa-
taga ernumassuteqarsimam-
mat. Ukiumi siullermi atuarfi-
gisanni sivisunerpaami atuar-
sinnaanangalu allassinnaan-
ngilanga, oqalunnerlu sivi-
soomjussuarmik ilinniarpara.
- Ullut ilaanni ataatama a-
naanaga oqaluttuuppaa ilima-
sulluni ajoqi siumoomiassa-
soq. Tamanna anaanama ilua-
mik paasisinnaanngilaa, ataa-
tamali nassuiaappaa ajoqi o-
qaluttuarsimasoq »Utoqqa-
kassak« atuarfimmi pikkoris-
sisimasoq. Tamanna upperi-
vallaarsimagunanngilaat, qu-
janamiarnerli siumoornis-
samut saakuginiarneqarsi-
manngilaq. Pikkorissisimavu-
nga, kisiannili tamanna sivis-
uumik anguniarsimavara.
- Ajoqerput ilinniartitsillaq-
qissorujussuuvoq. Qallunaa-
tut ilinnialeratta paasivaa o-
qaatsinik uteqattaarineq kuk-
kunaveersaarlunilu atuarneq
naammanngitsoq. Assersuuti-
galugu natikkut pisuutigalugu
aperisarpoq:- Qanoq iliorpu-
nga? - Du går, qallunaatut a-
kisarpugut. Pisoqqeriarluni u-
neriarluni ima aperisarpoq:-
Maannakkut suvunga? Inger-
laannarlu akissutissarput ilik-
karparput:- Du gik... Taama-
tullu ilinniartittarpaatigut. Ili-
uuseqamermigut oqaatsit qa-
noq atomeqartartut ilinniar-
tippaatigut.
Ataataa toqusoq
- 21. januar 1958 siullermeer-
lunga inuuninni nikallortin-
neqarpunga. Ulloq taanna a-
taataga toquvoq, nappaat
tamatigut toqussutaaneq ajor-
toq - puatsigut nipititsineq -
toqqutigalugu. Ukiuuvoq, a-
vammullu atassuteqanngilag-
ut. Telefoneqanngilaq, Uum-
mannamilu nakorsaq atassu-
teqarfigisinnaanngilarput. Si-
ku suli qimusserfiusinnaan-
ngilaq, imarlu sikoqarpallaa-
qigami angallaviusinnaanani.
- Taamani nakeriallaqaa-
nga. Immaqami uanga ataa-
tannut atassuteqarnerpaaga-
ma. Tassaavungami Laasi, a-
taataanut atsiussaq, taamaat-
tumillu immikkut pineqartus-
saallunga, immaqa iluaqutis-
samik taaneqarsinnaasumik.
- Meeraaraaninniit sinnat-
tortarsimaqaanga: Torulliit
sinnattorineq ajorpakka, qi-
vittulli, assersuutigalugulu
sinnattorisarpara taartumi Aa-
juummiit angerlarlunga. Aq-
qusineq qulleqanngilaq, suna-
lu tamarmi taartuinnaavoq.
Taava qivittunit malersome-
qalerpunga, tigusaangajavil-
lungalu. Iteraangama nuan-
naarutigisarpara sinnatuin-
naammat.
- Ataatama toqunera sinnat-
tupalaatut ippoq. Piviusutut
pissuseqanngilaq, tamannalu
akuersaarsinnaanngilara. Aat-
saat iliveqarfimmi ajoqi iller-
fimmik matoorilermat paasi-
lerpara ataataga ilumut toqu-
simasoq.
- Siullermeerlunga ilu-
Saamerlemit Lars Emilip angajua Hendrik-Kristian, Fra venstre ses Lars Emils storebroder Hendrik-Kristian,
Johanne (ilaqutariit ikinngutaat), angutaa Kristian, nukaa Johanne (ven af familien), faderen Kristian, lillebroderen
Ole, aleqaa Astrid kiisalu Laasi talerpilliulluni. Ole, storesøsteren Astrid og Laasi helt til højre.