Atuagagdliutit - 13.11.1997, Side 18

18
Nr. 88 • 1997
/tfCa g^a^'c/é/a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Nuummi mittarfittaassap
oqallisigineqameranut tikilluaritsi!
30. oktober innuttanik ataatsimiisitsinermi Nuummi timmisartunut mittarfittaassamik
inissiinissamut tunngasumik AG-p oqaaseqatigisaanut tunngatillugu
Allattoq, borgmester
Agnethe Davidsen, Nuuk
Akisussaalluni aaqqissuisu-
mut Jens Brønden-imul, AG
AG 4. November 1997 saq-
qummermat pingaarnertut al-
laaserisat allaaserisatillu sisa-
mat borgmesteritut sooruna-
mi oqaaseqarfiginngitsoorsin-
naanngilakka.
Aallarniutigalugu ataatsi-
miinnermit annertuumik alla-
aserisaqarnerit soqutiginnin-
nerillu qujassutigerusuppara.
Nalinginnaasuunngilluinnar-
poq innuttanik ataatsimiisitsi-
nermi sammisaq pillugu taa-
matut annertutigisumik allaa-
serisaqartameq. Tamanna aal-
laavissatut isigalugu tamat
oqallinnerannik pilersitsi-
suusussaavoq, matumanilu
pineqartumut, Nuummi tim-
misartunut nunanit tamalaa-
neersunut mittarfiliomiamer-
mut suliamut ingerlasumut
tunngatillugu pingaartuulluni.
Ataatsimiinnerup siunerta-
raa qanittukkut nalunaarusia-
tut suliarineqartup »Imarpik
ikaarlugu timmisartunut mit-
tarfiliorfissatut periarfissat
marluusut kinaassusersiun-
ngitsumik misissuiffigeqqis-
saamerannik nalunaarusiaq«-p
nassuiaatigineqamissaa. Taan-
na mittarfiup nutaap inissinne-
qarnissaanut aalajangiinissa-
mut tunngavimmik pisariaqar-
neratut pilersitsinissamut ata-
sutut suliarineqarsimavoq.
Nalunaarusiap erseqqissu-
mik takutippaa mittarfiit qa-
noq ilusillit, qanoq pisinnaa-
sallit qanorlu siunissamut
eqqanaarsarfigineqarsimasut
matumani pineqamersut? Na-
lunaarusiakkut misissuiffigi-
neqarsimapput pissutsit tim-
misartut teknikikkut pisinnaa-
saat timmisartunut mittarfim-
mut pioreersumut tunngasut
aamma timmisartunut nunanit
tamalaaneersunut Akiani mit-
tarfimmik inissiinissamut
tunngasut. Inissiivissatut peri-
arfissat marluusut iluaqutis-
sartaqarlutillu ajoqutissarta-
qarput, pingaartuuvorlu pis-
sutsit taakkununnga tunnga-
sut qulaajaavigineqamissaat.
Timmisartunut nunanit ta-
malaaneersunut Nuummi mit-
tarfiliomissaq ukiuni tullerni
50-ini Nuummi nunatsinnilu
ineriartomermut pingaarute-
qalersussaavoq. Mittarfilior-
neq inuiaqatigiinnut aningaa-
saliiffigisassaavoq angisoo-
rujussuaq, ajornanngippallu
aningaasaliineq pitsaasumik
aningaasaliinertut pisariaqar-
luni. Maannakkut pilersaaru-
siortoqareersimalerpoq mit-
tarfiup pioreersup 1799 mete-
risut takissusilerlugu talline-
qamissaanut. Mittarfiup taa-
maattup sananeqarneranut
aningaasaliissutissat 400
aamma 500 millioner koruu-
nit akornanni angissuseqar-
tussaapput. Aalajangerniar-
neq taamaattoq ajomaatsuin-
naanngilaq. Taamaammat
soorunami aalajangiiniamer-
mut tunngavissaq eqqortoq
pissarsiarineqarsimasussaasa-
riaqarpoq.
Uggornartutut isigaara a-
taatsimiinneq allaaserisakkut
ersersisitattut pitsaanngitsi-
gisutut misigisimagakku. Ua-
nga isumaqarpunga innuttat
ataatsimiisinneqamerat ajun-
ngilluinnartumik pisoq, isum-
memerit isumallu amerlasuut
saqqummerfigisaat, tamanna-
lu assigiinngitsorpassuarnit
uatsinnut uppemarsameqarsi-
mavoq. Soorunami ima imalu
inneraanitit ataatsimiinnerul-
lu imarisaanik saqqummiussi-
nerit isumaqatiginngilakka.
Uanga pasitsaasimavara ator-
tussatut tunniutat misissorlu-
arsimanngikkitit, Nuummilu
timmisartunut nunanit tama-
laaneersunut mittarfiliornis-
samik suliap ingerlanneqar-
nera naammattumik malitta-
risimanngikkit. Tamannali
soorunami suli angusinnaa-
vat.
Apeqqummi matumani
kommune piaarpallaamik ili-
uuseqanngilaq, allaammi a-
kerliatut ippoq. Nuummi tim-
misartunut nunanit tamalaa-
neersunut mittarfiliornissa-
mik pilersaarusiomermi kom-
mune annertoorujussuarmik
suliaqarsimavoq.
Immikkut ittumik septem-
ber 1995-imi ataatsimiinner-
mi kommunalbestyrelse nalu-
naarusiamik »Nuuk Atlantic
Airport«-imik akuersissuti-
ginnippoq, tassani pineqarlu-
ni Nuummi timmisartunut nu-
nanit tamalaaneersunut mit-
tarfiliomissaq pisariaqartoq.
1996-imi oktoberimi kom-
munalbestyrelse akuersivoq
Akiani timmisartunut nunanit
tamalaaneersunut mittarfilior-
nissamut tunngasumik sulia-
qartoqarnissaanik, taannalu
nalunaarusiakkut »Nuuk Akia
Airport«-ikkut nassuiaatigi-
neqarluni.
Tamakku kingornatigut
Inatsisartut Angallannermut
Ataatsimiititaannik ataatsi-
meeqateqartoqartarsimavoq,
ataatsimiinnemilu taakkunani
siunissami Nuummi timmi-
sartunut nunanit tamalaaneer-
sunut mittarfiiiornissamik
apeqqummut kommunip isu-
mai saqqummiunneqartarsi-
mallutik.
Taamatullu 1997-imi janu-
arimi Nuummi niuertut nam-
minersortut peqatigiiffiannik,
Handelsstandsforeningimik,
ammasumik ataatsimeeqate-
qartoqarsimavoq, ilaatigut
Namminersornerullutik Oqar-
tussanit Nuullu Kommunea-
nit peqataaffigineqartumik.
1997-imi junimi ataatsi-
miinnermi kommunalbesty-
relse aalajangerpoq maannak-
kut mittarfiusumi Akianilu
inissiiviusinnaasumi timmi-
sartunut nunanit tamalaaneer-
sunut mittarfiliornissamut
timmisartut teknikikkut pisin-
naasaat timmisartullu ator-
neqartarnerannut pissutsit
assersuussiviusumik misis-
suiffigeqqissaarneqarneran-
nik suliaq aallartisameqassa-
soq. Tamatuma saniatigut
aalajangertoqarpoq Akiani
silap pissusiinik misissuivim-
mik ikkussisoqassasoq.
Nuummi timmisartunut nu-
nanit tamalaaneersunut mit-
tarfiliomissaq periarfissiivoq
malitsigisatut aningaasaliis-
suteqartoqamissaanut, tassu-
ngalu atasumik Nuup ineri-
saavigineqarsinnaaneranut
periarfissat nunap pissusaata
killiliinerinut sanilliullugit qi-
merloomeqarnissaat pingaar-
tuusoq. Tamatumani minne-
runngitsumik pineqarput
angisuunik nutaanik sanaartu-
gassat, soorlu umiarsualive-
qarfiliorsinnaanerit, zinkimik
akuiaaveqalersinnaaneq aam-
ma uuliamut, gassimullu taa-
matullu aatsitassanik qallui-
nermut atasumik suliniuteqar-
nissat.
29. oktober 1997 kommu-
nalbestyrelse immikkut ittu-
mik ataatsimiimmat, inissii-
vissamut tunngasumik inaar-
utaasumik aalajangertoqaler-
sinnagu, inissiivissatut periar-
fissat marluusut pillugit pis-
sutsit suli qulaajaavigineqar-
simanngitsut qulaajaavigini-
Asasara kujataamioqat.
Igalikumi Therkild Simon-
sen-imut atuarsimavunga.
Nunarsuarmi atuartitsisut pik-
korinnerpaartaattut nalilertak-
kannik. Uppernarsillugulu
nersungaaleraraara, 50-inik
ukioqartunga, taamanikkut
nunarsuarmioqatitsinnik oqa-
luttuarisartagai ullumikkut
sarsuatitani isiginnaagassiani,
ilaanni saqqummertartuni ta-
kusaleraangakkit.
Oqaluttuuttarujaatiguttaaq
arlugit suliarineqarnerata
ingerlateqqinnissaanik kom-
munalbestyrelse akuersissuti-
ginnippoq:
* Piukkunnannginneragaane-
ra pissutigalugu aningaa-
satigut angallassinermullu
tunngasutigut sunniutigis-
innaasai, maani illoqarfim-
mi nunallu ilaani aalajan-
gersimasuni
* Siunissamut naleqqutinn-
ginnerarneqarmat tamatu-
ma sunik nassataqarsinnaa-
nera
* Silaata pissusiinut tunnga-
sut
* Isumannaallisaaffiuneranut
tunngasut
Akiani mittarfinngorsinnaa-
sumut tunngasumik:
* Atassuteqaasersuutissat pil-
iassallu annertussusissaan-
nik aalajangersaaneq
* Sananeqarnissaani inger-
lanneqamissaanilu aningaa-
satigut pissusiujumaartus-
sat
* Nuup Akiatalu akornanni
angallassineq
* Akiani silap pissuserisarta-
gai
* Angallaffiulerpat nunamut
tamarmut sunniutaasussat
Kommunalbestyrelse isu-
maqarpoq pissutsit qulaani
taagorneqartut qulaajaavigi-
neqarnissaat, timmisartunut
mittarfiup sumi inissinneqar-
nissaanik aalajangertoqan-
nginnerani, pisariaqartoq -
tamannalu sapinngisamik
piaarnerpaamik pisariaqartoq.
Apeqqutit suli qulaajaavi-
gineqarsimanngitsut qulaa-
jaavigiortomeqameri ilutiga-
lugu kommune peqataajuma-
voq mittarfik pillugu oqallin-
nermik ingerlatitsisooqataa-
nissamut. Mittarfiup sumi
inissinneqarumaarnera inaa-
rutaasumik suli aalajangiivi-
nunatsinni pisunik tamanik,
kiisalu erinniortut taalliortullu
oqaluttuaralugit, taamatuttaaq
Augo Lyngep taalliaa Nuna-
ga-aa Nunarsuup Avannaani.
Nassuiarpaa Qallunaat Nu-
naanni atuartilluni angerlar-
singaartamermini taalliarigaa.
Kalaaleqatinittaaq Qallunaat
Nunaanni najugaqartut sin-
nerlugit.
1997-ilu tikippaa kalaallit
Qallunaat Nunaanni najuga-
qartugut, inuiaassutsitsinni
gineqarnikuunngilaq. Taa-
maammat maannakkut aal-
laaviusinnaasut najoqqutara-
lugit kikkulluunniit qanor-
luunniit soorunami isummer-
sorsinnaapput, aamma kom-
munalbestyrelse. Taamaam-
mat Nuummi nutaamik mit-
tarfittaamissamut tunngatillu-
gu innuttanik ataatsimiisitsi-
samerit malitseqarumaarput.
Oqaluuserisassap tamatu-
ma annertuup pingaaruteqar-
tullu pitsaasumik isumatuu-
millu oqallisigineqarnissaa
qilanaaraara, taannami
Nuummi nunatsinnilu ineri-
artomermut annertuumik pi-
ngaamteqarmat.
Inussiarnersumik inuullua-
rit
Agnethe Davidsen
borgmester
Asasara Agnethe Davidsen
»Marluulluta« allaaserisa-
gut, imaasa isumaat allan-
ngortinngikkaluarlugit atua-
riartigik. Allaaserisaqarama
allanngilanga Nuup Kommu-
nea paasisitsiniaalluni aam-
malu mittaifeqamermi suso-
qamersoq pillugu paasissu-
tissiisamermini siusinaarpal-
laartoq. Allappunga inemilii-
nissinni siusinaarpallaartusi.
Uannut allarpassuarnullu pa-
sitsannarpoq kommunalbe-
styrelsimi amerlanerussute-
qartut mittarfiup sumiinnis-
saa aalajangerlugu isumme-
reersimasut. Neriuppunga
kukkusimaneraramma ilu-
muussasutit.
Ataatsimiinnermi nuannii-
gisama ilagaat oqalliseqataa-
sut/aperisut ilaat kommunal-
bestyrelsimi ilaasortanit soq-
qusaatsumik akineqartarmata,
taamatullu isummemera al-
lanngortissallugu tunngavis-
sarsisimanngilanga. Sooruna-
mi inunnik naapitaqartarpu-
nga ataatsimiinnerup ajun-
ngitsumik ingerlasimaneranik
isumaqartunik. Maanili aaq-
qissuisoqarfimmi aamma i-
nunnik amerlasuunik naam-
mattuugaqarpugut aviisimi
allaaserisattut isumaqartunik.
Ataatsimiinnermulli orni-
guttoqarluaqaaq. Tamatu-
munnga pilluaritsi.
Inussiarnersumik inuullu-
aqqusillunga
Jens Brønden
erinarsuutigigatsigu suli na-
lissaqanngitsoq. Allaaserine-
ranut pissutiga mannaavoq:
Ataasiunngivissumik tusarta-
rakku qulequtsiussara appik-
kaangat oqalomjuttut; uanga
avannaamiuugama, allatullu.
Kanngusuallannartaqaaq
tusagaq, inuiaqatsitta qamanit
anisoq. Taamatut nassuialaar-
para suli paasinnissimanngi-
tsumut paaseqqungaaqigak-
ku. Kalaallit Nunatsinnut ta-
marmut tunngatitaammat.
Taalliaq Nunaga-aa Nunarsuup
Avannaani pillugu
Allattoq/ Kristine Louise Egede, Aalborg