Atuagagdliutit - 24.11.1998, Síða 11

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 24. NOVEMBER • 11
Suliffissaaleqisut amerlagaluaqisut
naatsorsuutit sinneqartoorfiupput
Aappaagu Paamiuni akileraarutip procentia allanngortinneqangilaq
PAAMIUT(PM) - Naak Paa-
miut kommuneani suliffis-
saaleqisut sioma ukiup naa-
neraniit qaammatit arfinillit
missaanni 300-it sinneqara-
luartut, ukiunut siuliinut sa-
nilliullugu aatsaat taama ani-
ngaasanik amerlatigisunik
kommune karsimiittuuteqar-
poq. Assersuutigalugu 1996-
ip naanerani 29.000 koruunit
tigoriaannapput ukioq man-
nali ukiup naanerani 7,2 mil-
lioner koruunit karsimiittuu-
tigineqarlutik.
Paamiuni kommunalbesty-
relse sapaatip akunnerani ki-
ngullermi ataatsimiippoq, a-
ningaasartuutissallu eqqar-
torneqarnerini aalajangiun-
n'eqarpoq aappaagumut kom-
munimi akileraarut allan-
ngortinneqarani 28 procent-
iussasoq. Nuna tamakkerlu-
gu akileraarutaasartoq 11
procent aamma kommuninut
tamanut akileraarutaasartoq
fire procent ilanngukkaanni
paamiormiut katillugu 43
procentinik 1999-imi akile-
raartassapput.
Maanna nunatsinni sulif-
fissuit annersaanni Paamiu-
niittumi ullumikkut 110-it
sulipput, taakkunannga 60
70-it tungaanut amerlatigisut
pujoorivittaani sulillutik sin-
nerilu qalerallit avaleraanik
suliaqarlutik. Taamaalilluni
kommunimi suliffissaaleqi-
sut piffissami sivisungaatsi-
artumi aatsaat taama ikitsigi-
lerlutik 200-it ataassimavaat.
Nalinginnaasumik suliffis-
saaleqisut 210-it 220-illu
missaaniittarput.
KANUKOKA
- Aapaagumut aningaasar-
tuutissatta naatsorsuusiome-
rini atugassat allanngorteqat-
taarnerisigut ukioq manna
naatsorsuutitsinnut ajorne-
runngitsumik aaqqiisinnaasi-
mavugut, Paamiuni borgme-
steri Lars Sørensen, Inuit A-
taqatigiit, AG-mut oqarpoq.
Naatsorsuutigaarput
1999-ip naanerani 111.000
koruuninik sinneqartoorute-
qassalluta. Kommunip ani-
ngaasatigut taama inissisi-
manera ilaatigut Namminer-
somerullutik Oqartussanit ta-
piissutit KANUKOKA aqqu-
tigalugu agguaanneqartartut
én millioner koruuninik qaf-
fanneqarnerannik peqqute-
qarpoq.
- Ukiut marluk ingerlane-
ranni aningaasaqarnikkut a-
ngusarput naammagisimaar-
naqaaq, kommunip aningaa-
sartuutaasa 10 procentii tigo-
riaannanngorsimammata.
Lars Sørensen nassuiaavoq
Paamiuni innuttaasut anner-
tuumik pilliuteqartariaqarsi-
masut, tassa kommunip i-
ngerlatsivimmini arlalippas-
suami qumartiterisariaqarsi-
mammat aningaasaqarnini
ilorraap tungaanut saatinni-
arlugu. Ilanngullugu oqaati-
gaa ukiuni aggersuni ani-
ngaasatigut mianersortumik
ingerlatsioqartariaqartoq.
- Qanoq ilisamik naatsor-
suutiginngisatsinnik pisoqar-
sinnaavoq aningaasalersorta-
riaqakkatsinnik.
Isertitakinnerpaapput
Naak aappaagumut aningaa-
sartuutissatut naatsorsuutit
sinneqartoorfiusussaagaluit,
kommunimi ajornartorsiut
aaqqinniagassat amerlaqaat.
Nuna tamakkerlugu kisitsisit
takutippaat inoqutigiit 1996-
imi isertitaat Nuummi qaffa-
sinnerpaasimasut 308.000
koruniullutik Paamiunilu
appasinnerpaasimallutik
173.000 koruniugamik.
Taamatuttaaq nunatsinni
illoqarfiit inoqqortussusiat
mississoraanni ukiut kingul-
liit ingerlaneranni Paamiut
kommuneani innuttaasut iki-
liartorsimapput 1980-imi
2.619-inik inoqariarluni,
1998-imi 2.180 -inut appar-
simammata. Saarullipassua-
qarnerata nalaani Paamiut
aalisarluarfiunerpaat ilagaat
ullumikullu annerpaamik su-
liffissuaqarpoq, ajoraluartu-
milli saarulliit imartatsinnit
tammamerisa kingunerisaa-
nik annertuumik suliffissaa-
leqiffinngorpoq. Angallan-
nikkut piorsaaffiunnginnera-
ta kingunerisaanik inuutis-
sarsiutitigut piorsaanissamut
ineriartortiteqataarusussin-
naasut nangaalersarput, taa-
malu siumut saannissamut
aqqut suli ungasinnerulersar-
luni.
Paamiuni innuttaasut uki-
oq 2001-imi mittarfittaarnis-
saminnut qilanaarsimasut u-
kiaq manna Inatsisartut ataa-
tsiminnerminni mittarfiup
suliarineqamissaata ukiunik
marlunnik kinguartinneqar-
neratigut pakatsisitaarujussu-
arput. Paamiunili innuttaasut
qinersinerup kingoma Naa-
lakkersuisunngortussat ki-
nguartitsinermik allangortit-
sisinnaanerat suli neriuuti-
gaat.
Ikiorsiissutit
Ukioq manna suliffisaaleqi-
sunut Paamiut kommuneat
7,9 millioner koruuninik ani-
ngaasartuuteqareersimavoq,
sioma 6,4 millioner koruunit
1996-imilu 7,2 millioner ko-
ruunit suliffissaaleqisunut i-
kiorsiissutaasimallutik. Ilaa-
tigut Royal Greenlandip
saattussanik uutiteriviup
Nuummiittup Paamiunut
nuunneqarsinnaanera piler-
saarutigigaluarpaa, taannali
piviusunngortinneqanngim-
mat Paamiuni kommunalbe-
styrelsi namminersortumik
suleqatissarsiorpoq. Maanna
umiarsuaq »Bjal Senior«
Paamiut Maniitsullu akor-
nanni saattussanik tunitsivis-
saq tunisassiorfissarlu paa-
miormiunik 15-inik suliffis-
saqartitsissaap, taakkulu sa-
niatigut aalisartunit tunitsivi-
gineqassalluni qularnanngit-
sumik kommunip aningaasa-
qarneranut iluaqutaasussa-
mik. Paamiunili borgmeste-
rip Lars Sørensenip oqaati-
gaa isertitassat taakku aap-
paagumut aningaasanik naat-
sorsuusiomermi ilanngunne-
qanngitsut.
- Ilanngullugu oqaatigisin-
naavarput maanimiut aalisar-
tut pingasut anngajaamik as-
sagiarsunniummik angallati-
taamiartut kommunimiit ta-
persersorneqartorujussuum-
mata.
Amutsiviit
Kalaallit Nunaanni Amutsi-
viit tamarmik siornatigut
Namminersornerullutik O-
qartussanit pigineqarlutillu i-
ngerlanneqarput. Paamiuni
suliffissanik nutaanik piler-
sitsiniarluni ilungersuuteqar-
nermi kommunep illoqarfim-
mi amutsivik tiguniarlugu
sulissuteqarpoq. Tigusinermi
amutsiviup ingerlannissaanut
suliffiutilik umiatsialiortoq
namminersortoq isumaqati-
giniameqarpoq, aningaasati-
gullu taperserneqamissamik
neriorsorneqarluni.
Upemaaq manna Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
Paamiuni amutsivik kommu-
nemut tunniummagu ajoralu-
artumik namminersortoq tu-
nuarsimavoq. Lars Sørensen
oqarpoq Sulinermik Inuussu-
tissarsiutillit Kattuffiat aam-
ma Sulisa amutsiviup aallar-
teqqinnissaanut aningaasa-
liisimasut. Taamatuttaaq
Paamiut kommunea millionit
affaannik immikkoortitsisi-
mavoq sullivinnik nutaanik
pilersitsinissanut atugassa-
nik.
Inissiarsuit
Paamiut illoqarfittut kisiar-
taalluni amerlavallaanik inis-
siaateqarpoq. Inissiarsuit pi-
soqalisimaqisut iluarsartuun-
neqamissaannut Namminer-
somerullutik Oqartussat aap-
paagumut 8 millioner koruu-
ninik immikkoortitsivoq.
Paamiuni borgmesteri o-
qarpoq maanna inissiarsuit i-
noqanngitsut qanoq atorluar-
neqarsinnaaneri pilersaarusi-
orneqassasoq. Siullermik
teknikerimik illussanillu ti-
tartaasartumik misissorne-
qassapput sumut atomeqar-
sinnaanerannik siunnersuusi-
ortinneqassallutik. Lars Sø-
rensen oqarpoq Inatsiartut
pilersissallugit pilerigisaan-
nut soorlu Nipilersomermik
Ilinniarfimmut, Timersomer-
mut Højskolemut, Eftersko-
le-mut allanulluunniit ator-
neqarsinnaanerat takorloor-
neqarsinnaasoq.
- llinniartitaanermut tun-
ngasunut atorneqarsinnaap-
pata soorlu ataa sammisassa-
qartitsivinnut, etage tullia i-
ninut atuartitsivissanut, eta-
ge-allu tullii atuartut inis-
saannut ilinniartitsisullu inis-
saannut aaqqissuunneqarsin-
nallutik. Periarfissaqarpoq
maannalu eqqarsaatit taa-
maattut piviusunngortinne-
qarsinnaanersut misissome-
qassaaq.
Upemaaq Pamiuni amutsivik Namminersornerullutik Oqartussanit Paamiut kommuneanut
tunniunneqarpoq. Ajoraluartumik sulliviutilik namminerssortoq amutsivimmik
ingerlatseqataaniaq piffissaq kingulleq suleqataajumajunnaarsimavoq.
/ løbet af foråret overdrog Hjemmestyret værftet i byen til Paamiut Kommune.
Desværre bakkede en privat nærings drivende ud i sidste øjeblik, der eller skulle
have været med til at drive værftet videre.
Saarulliit tammamerisa kingunerisaanik aalisartut allanik pisassarsiortariqarsimapput.
Maanna saattussanik tunitsivimmut txBjal Senior«-imut tunisisinnaanngussapput.»
Efter torskens forsvinden er fiskere nødt til at finde andre alternativer.
I dag kan de indhandle krabber til indhandlingsskibet »Bjal Senior«.
ASSJ FOTO-ARKIV: KNUD JOSEFSEN