Atuagagdliutit - 20.07.1999, Blaðsíða 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 20. JULI 1999 • 13
Kajortoq qaama-
suuvoq. Pupiit
anginerit nasaa-
samigut niulumi-
gullu assigisin-
naavai, ilisamar-
luarporli qaava
amertut ikkatni
panerlunilu. Ki-
taani avannamut
kangerlunni na-
linginnaavoq.
Er i alle dele lyst
brun. Klidhat kan
ligne visse store
slørhatte med sli-
met hat og stok,
men er sikkert
kendelig på sin
store hudagtige
ryng og tørre
overflade. Almin-
delig inde i fjor-
dene til et stykke
op i Vestgrøn-
land.
Nunatsinni pupinniameq
Allaaserinnittoq Thorbjørn Borgen
Qaammatialuit matuma sior-
na Jens Brønden Suluk 1.99-
imi soqutiginartumik atuaru-
minartumillu allaaserisaqar-
poq, 1998-ip aasaani ukiaa-
nilu pupeqarluamera tunnga-
vigalugu kaammattuisoq pu-
piit iganermi atomeqaqqullu-
git, atuagaq »Nunatsinni pu-
piit« aallaavigalugu.
Jens Brønden-ip pupiit pil-
lugit ilisimatooq Morten
Lange issuarpaa oqarsima-
soq »Kalaallit Nunaanni to-
qunartulinnik pupeqaraluar-
poq, navianarpallaanngillalli
- Pupiit nerisinnaasatut isik-
kullit tamarmik nerineqarsin-
naapput«. Isumaqarpunga
taama oqaaseqameq tulluar-
pallaanngitsoq, piviusunut
eqquutsitsivallaannginnami,
- Issuaanerup periarfissip-
paanga tamatuma aallaavia
pillugu allaaserinninnissan-
nik marlussunnillu siunner-
suuteqamissannut.
Aallaavia
Ilisimatooq Lange 1946-mik
qaammatini pingasuni Ka-
laallit Nunaanni ilisimatu-
samini annertuut aallartippai.
1950-ikkunni kinguneqartip-
pai Kalaallit Nunaanni pupe-
qamera pillugu atuakkiora-
mi.
Lange-p suliai aallarniu-
taapput, pupinnillu ilisimatu-
sartunut tamanut isumassar-
siorfiuvoq, issittumi alpe-ni-
lu pupinnik soqutigisaqartu-
nut. Paasinarsiartorpoq issit-
tup/alpe-t pupii immikkorlu-
innaq ilisamaateqartut.
Kingusinnerusukkut pu-
pinnik ilisimatusartut arlalllit
Kalaallit Nunaat tamaat pu-
pinnik sukumiisumik paasi-
niaapput. Ullumikkut pupiit
angisuut assigiinngitsut 8-
900 Kalaallit Nunaanniittut
ilisimaneqarput, imaluunniit
Lange-p paasisaasa pingaso-
riaataat. Pupiit angisuut tas-
saapput assigiinngissuteqar-
torujussuit qanigisamikkut,
sannamikkut, angissutsimik-
kut, qalipaatimikkut naasuu-
nermikkullu. Minnerniippoq
mm-erialunnguanik angitigi-
soq Arktisk Nøkket unge (as-
seq 1) anginemiilluni Vel-
smagende Birkerørhat (asseq
2), 32 centimeterisut ailitsi-
galuni kiilumillu ataatsimik
oqimaatsigaluni Kalaallit
Nunaanni pupiit annersari-
saat - nerisassatullu pitsaa-
nerpaalluni.
Pupiit toqunartullit
Pupiit Kalaallit Nunaanniit-
tut ilaat suli ilisimaneqarpi-
anngillat, qanoq issutsimik-
kut, sumi naasamermikkut,
qanoq siammarsimatiginer-
mikkut kiisalu nerineqarsin-
naanersut toqunartoqarner-
sulluunniit ilisimaneqarna-
tik. Arlallit ilisimatusartunut
nutaajupput, sulilu amerla-
nerit ilisimatuussutsikkut su-
li allaaserineqamatik. - Suli-
aq annertuvoq, assigiinngit-
sut allanut naleqqiullugit al-
laanerunersut paasiniaraanni
sivisuumik ilisimatusarfigi-
neqaqqaartussaagamik, ilaa-
tigut allisitsuisersorluni.
Assersuut: Hjelmhat (pu-
pik nasaasaq) Kalaallit Nu-
naanni misissomera suli ami-
garpoq, taakkunanili eqqar-
leriit ikinnerpaamik 15-20-t
missaanniipput. Mikisun-
nguupput, nalinginnaarpa-
sinnerusut, qaqutsikkut alli-
sitsiut atomagu suussusersi-
neqarsinnaasut. Taakku ilaat
Nordisk Hjelmhat 1-3 cm-
erisut silitsigisumik nasaasa-
qarpoq, 6 cm-illi angullugit
silitsigisunik naammattoorsi-
sarnikuuvunga. Tyskland-
imi misissueqqissaamerit up-
pernarsivaat ilaat, ikinner-
paamik ataaseq Kalaallit Nu-
naanni nassaassaasoq, navia-
nartorujussuit. Tamanna tun-
ngavigalugu atuakkami »Ka-
laallit Nunaanni pupiit«-mi
Nordisk Hjelmhat nalilerpara
pupittut toqunartulittut navi-
anartutut.
Uisimavarput Kalaallit Nu-
naanni pupeqartoq toqunar-
tulinnik arlalinnik, soorlu
Rørblad, Tragthat, Trævlhat,
Tåreblad taaneqareersutullu
Hjelmhat. Qularnanngitsu-
mik aamma Slørhat, tamak-
kununnga ilaavoq, eqqarle-
riinni taakkunani assigiin-
ngitsut 100-t sinneqassagu-
narlutik Kalaallit Nunaanni
eqqarleriikkaani amerlaner-
saallutik. Eqqarleriinni taak-
kunani assigiinngitsualuit
immikkoortikkuminaapput.
Amerlanersaalli mikisuaraa-
gamik pupinnik katersisartu-
nut navialissutaasanngimma-
ta erseqqinnerusumik eqqar-
tunngilakka.
Aallartinnerani issuaaneq
uteqqilaaraanni: Ullumikkut
ilisimavarput arlalinnik pu-
peqarpoq toqunartortalinnik,
angillutillu nalinginnaasu-
nik. Taakku akomanni taaru-
suppara Almindelig Netbla-
dhat.
Ajoraluartumik pupiit ne-
rineqarsinnaanersut toqunar-
toqarnersulluunniit aalaaja-
ngiinissamut malittarisassa-
qanngilaq, assigiinngissu-
taallu tamatigut ajornaatsuin-
naanngilaq. - Qujanartumilli
pupeqarpoq nerisassat pit-
saasut ilisariuminartut.
Nerisassat qularnaatsut
Pupiit sullullit Kalaallit Nu-
naanni immikkut ipput, neri-
sassaagamik allanullu paar-
laanneqarsinnaanatik. Imaa-
liallaannaq ilisarisassaapput
nasaasamik ataani sulloqara-
mik, ataatungaani pilutaasa-
qamatik (assi 2 aamma 3 sa-
nilliutikkit).
Pupeqatigiit Birkerørhat
Kalaallit Nunaanniitut assi-
giinngitsut 7-9-ugunarput.
Immikkoortikkuminaakka-
jupput, assigiissutigaalli nuui
taartunik tattaasaqaramik.
Tamakku akornanniissin-
naapput minnerusut Filtet
Rørhat, allaanerussutigalugu
sungaarissunik kanaartaqar-
nertik. Birkeørrhatte tamar-
mik pitsaasuupput - piareer-
sareerlugit nerisassatsialaall-
lutik. Anginersaat pitsaaner-
saallut - Velsmagende Birke-
rørhat (asseq 2) - angissutsi-
migut ilisariuminarpoq, na-
saasaa aappaluttoq, qupi-
gaannilu ilua sukkasuumik
taartingaatsiartarluni. - Bir-
kerørhat orpikkat eqqaaniit-
tarput Nunarpullu tamaat
nassaassaallutik, taamaallaat
Qaanaaq avannarpasinneru-
sorlu pinnagit. Pupeqarluar-
tillugu juli-mit issilemissaata
tungaanut, hektar-imut kii-
lorpaaluit katersorneqarsin-
naassagaluarput.
Nerisassat allat
ilisariuminartut
Atuartartup rørhatte-t allanik
ilisariuminartunik ilarusup-
pagit innersuussutigisinnaa-
vakka kamfluesvampe, mildt-
smagende skør- og mælke-
hatte akuttunerusullu cham-
pignoner.
Immikkkut taarusuppakka
Klidhat (asseq 3). Atuakkami
»Svampe i Grønland«-imi
ilisimasaqareersunut nerisas-
saqqissutut taavara. Atuakki-
omermali nalaani ilisimasan-
nit sunaaffa nalinginnaaneru-
soq paasigakku maluginiar-
nerusariaqarpoq, ataatsi-
moortuusullu naammattoor-
neqakkajupput. 1998-imi a-
ngalanerma ilaanni sumiif-
fimmi ataatsimi klidhatte-t
meterit qulit iluani 150-iusut
kisippakka! - Klidhat ka-
ngerlunni nalinginnaavoq,
birkerørhatte-t akomanniit-
tarlutik. Avannamut Nuuk ti-
killugu naammattoorpara,
ikinngutimalu ilaata oqalut-
tuuppaanga aamma Sisimiut
eqqaanni nassaassaasoq.
Pupinnik katersisamermik
sungiussereersunut inassuti-
gerusuppara Nordisk Hekse-
ringshat. Ilisamaatai pillugit
atuagaq »Svampe i Grøn-
land« innersuussutigaara. -
Taanna tassatuaavoq angi-
suuni pupinni kajortoq taar-
tuni ataatsimoorlutik ima-
luunniit ulamertutut kater-
suullutik naasartut, pingaar-
tumik illoqarfiit eqqaanni.
Sooq pupittortarpat?
Pupiit peqqinnartuupput.
Inuussutissartaat grøntsagit
assigaat. Taaneqareersutut
arlallit nalinginnaapput a-
merlakkajullutillu. Akussat
akeqanngitsut. Amerlanaar-
lugit katersisimagaanni qeri-
tinneqarsinnaapput. Pupin-
nik katersineq pissanganar-
tuuvoq pinngortitamilu misi-
gisassarsiorfmlluni.
Marlussunnilli sillimaffis-
saqarpoq taasariaqakkannik:
Pupiit nerisinnaasat ilaat
ooqanngitsut nerigaanni an-
nikitsumik toqunartoqarsin-
naapput imaluunniit sapiga-
qarnermik sunniuteqarsin-
naallutik. Ikinngutima ilaat
aavartilluni birkerørhat
ooqanngitsoq nerisimallugu
taamaalilluni napparsimaler-
simavoq. - Pupiit erlaffikkut
ingerlatikkuminaapput. Taa-
maattumik ataatsikkut amer-
lavallaat nerinissaat inassuti-
ginanngilaq, meeqqallu min-
nerit pupittortittariaqamagit.
Pupiit - atomissaattut ator-
lugit - kalaallit nerisassiaan-
nut akuginissaat inassutigi-
nangaarpoq.
Aasaanerani
nerisassat -
Pupiit sullullit
All. Thorbjørn Borgen
Juli-p qiteqqunneranit
augustip naaneranut pu-
piit nerineqarsinnaasut
qaqqami naammattuugas-
saapput.
Kulturerpassuarni pu-
piit pingaartinneqaqaat,
allani quilertagineqarlu-
tillu nikagineqarlutik.
Paasiuminaatsuunerat
peqqutaavoq, aammalu
ilisimaneqarmat ilaat ulo-
rianartumik toqunartor-
laqarmata. Angajoqqaatit
pupittortannginnerat ilik-
kaatiinnarsimassavat, o-
qaluttuarineqartartorlu,
pupinnik katersisoqaraa-
ngat silallilersartoq. Ta-
makkuli nangaassutis-
saanngillat.
Nunatsinni pupeqarpoq
nerisassanik pitsaasunik,
ilisariuminartut pupinnullu
allanut naleqqiullugit paar-
laanneqarsinnaanngitsut.
Taamaattwnik pupiit toqu-
nartullit annilaanngatigi-
sariaqanngilatit.
Pitsaanersar.
sullulik birkerørhat. ]
saasaata ataani amitsu
sulluleqarneri ingerlaan
naq ilisarinnissutaasar
put. Narsaamanerni or
pikkat eqqaanni naasar-
put, sineriammi kanger-
lunnilu nalinginnaallutik.
Pupik taanna Nunarput
tamangajaat nassaassaa-
voq.
Pupiit nerisassat pin-
ngortitami naasartut peq-
qinnartuupput - akeqar-
natillu. Naatitatut grønt-
sag-isut inuussutissarta-
qaipoq.
Pupiit sullullit nutaa-
nerit salinneqassapput.
Nutsoriiginnarlugit pit-
saaneruvoq. Minguk ka-
naartaatalu allersaa peer-
neqassapput. Taanna
mattuallaaqaaq.
Pupiit sianneqassap-
put (iganeqarlutilluun-
niit). - Uanitsut, taraju-
memit qasilitsumemgillu
kiisalu tomat-ilerlugit
siaqasiullugit neqinut aa-
paalaartunut mamaqaat,
imaluunniit tinguaqqa-
mut akulerutiinnarlugu.
Amerlanaarlugit nutsuisi-
it sinneri qeritissin-
Pupiit pillugit paasisa-
qamerorusukkuit atuagaq
»Svampe i Grønland« atu-
arsinnaavat.
Af Thorbjørn Borgen
Når du er i fjeldet fra
midten af juli til slutnin-
gen af august er der ofte
mange gode spisesvam-
pe.
I mange kulturer er
svampe højt berømmede,
mens de i andre bliver
mødt med mistro og rin-
geagt. Det skyldes nok
deres gådefulde optræ-
den, og det faktum, at der
findes en del farlige gifts-
vampe. Du har sikkert
lært, at dine forældre ikke
spiste svampe, og du ken-
der nok historien om, at
hvis man begynder at
plugge svampe, begynder
det at regne. Der er dog
ingen grund til at være til-
bageholclende.
Vi har nemlig i Grøn-
land nogle gode spises-
vampe, som er lette at
kende og ikke kan forvek-
sles med andre svampe.
Du behøver derfor ikke at
være bange for gift-
svampe.
De bedste af dem hed-
der birkerørhatte. De
kendes straks på, at de på
undersiden af hatten har
et lag af tynde rør. De
vokser på heder ved birk
og er almindelige både
ved kysten og inde i fjor-
dene. Birkerørhatte fin-
des i næsten hele Grøn-
land.
Det er sundt - og gratis
- at spise vilde spises-
vampe. De har omtrent
samme indhold af næring
som grøntsager.
Rens unge, friske bir-
kerørhatte. Det er lettest
mens du er ude. Fjern
snavs og den nederste del
af stokken. Den er for
sejg.
Rørhatte skal steges
(eller koges). - Stegt sam-
men med løg, lidt salt og
peber og eventuelt tomat
er de gode til rødt kød,
eller blot på en leverpo-
stejmad. Hvis der er flere,
end du kan spise til et
måltid, kan de fryses.
Hvis du får lyst til at
vide mere om svampe,
kan du læse i bogen
»Svampe i Grønland«.