Atuagagdliutit - 30.09.1999, Side 15

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 30. SEPTEMBER 1999-15
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
Aqqusinersuaq 4
Postbox 39, 3900 Nuuk
Tlf.: 32 10 83
Fax: 32 54 83
e-mail: atuag@greennet.gl
Isummat AG aqqutigalugu saqqummiuguk, naatsumik
allagit, aaqqissuisoqarfillu imminut pisussaatippoq
ilanngussap naalisarnissaanut.
Skriv din mening til AG, skriv kort, redaktionen forbeholder
sig ret til at forkorte teksten.
Namminersomerallutik Oqartussat illoqarfik
Kangaatsiaq ineriartomissaanut matoqqatikkaat
Allattoq, Otto Jeremiassen
Oqaatsit qulequttatut atuk-
kakka sakkortukulukkaluar-
put, kisiannili namminersor-
nerusut susassaqarfiisa ilua-
niimmata atussallugit imma-
qa tulluaannarpoq.
Sanaartomermut
tunngasut
Sanaartugassanut tunngasuti-
gut ukiuni siuliini nammi-
nersomerullutik oqartussanut
nammineerluta aammalu ag-
gersaalluta suliniuteqartarsi-
mavugut, ajoraluartumillu
ulloq manna tikillugu anner-
tunerusumik kinguneqan-
ngitsumik, tassami siusinne-
rusukkut nakkutigineqarluta
ingerlasimavugut, ullumik-
kullu tamanna nakkutigine-
qameq unissimavoq, tassalu
tamatuma tunuliaqutigaa
ukiuni makkunani kommune
tamaviaarluni sanaartugassa-
tigut ilungersorluni nammi-
nersomerullutik oqartussanut
ilungersuuteqartuaraluarmat,
kisiannili iluaqutaanngitsu-
mik.
Kommuneqarfittami ine-
riartomermini pitsanngorsa-
Magt giver ansvar
Steen Lynge, Nuuk
Det er mig en gåde, at Siu-
mut overhovedet kan lancere
deres ønske om nyt partiblad,
som et blad, der er mere nu-
anceret end den frie presse.
Da især når baglandet til
dagbladet bliver et parti, der
er med i landsstyret.
Den frie presse er en af de
vigtigste grundsten i et de-
mokratisk samfund. Et ny-
hedsmedie som pressen skal
være uafhængig. Det vil sige,
at pressens bagland skal
være fri af de politiske par-
tiers direkte indflydelse, for
kun derved kan pressen for-
holde sig kritsik til forhol-
dende i et demokratisk sam-
fund, uden at skulle være
påpasselig eller blive dikteret
fra de styrende partier.
Siumuts ønske om et nyt
partiblad er alene et udtryk
for, at Siumut ønsker at
adskille magt og ansvar, for
derved kan Siumut uden an-
svar og dermed uden at give
samfundet medindflydelse,
diktere samfundsforholden-
de.
I et frit og demokratisk
samfund er forudsætningen
for magt nemlig ansvar, og
det er her den frie presse
kommer ind. Det er pressens
fornemste opgave at forholde
sig reelt, men kritisk til sam-
fundsforholdende, uden at
skulle tage særlig hensyn til
de styrende partiers særlige
interesser.
Såfremt Siumut formår at
lave et dagblad, så kald dette
for hvad det bliver, nemlig et
dagligt partiblad, og ikke for
et mere »nuanceret« dagblad,
da baglandets (Siumut's) in-
teresser bliver afgørende ele-
menter for bladets indhold.
gassat annertuut pisariartip-
pai nammineq naammassi-
sinnaangisani, tamakkulu
tunngavigalugit arlaleriarluta
namminersomerullutik oqar-
tussat anngussivigisarsima-
galuarpavut, kinguneqamerli
ajortumik.
Namminersornerullutimmi
oqartussat imatut eqqarsaler-
simanerpat Kangaatsiap inui
naammalersimasut, sunami
illoqarfik ineriartomikkut pi-
lersaarusiorfiunngitsoq in-
nuttaasunit najuinnarneqar-
sinnaava, tamatumalu isik-
kua allanngortinneqassappat
allatut aaqqiinikkut aningaa-
saliinikkullu iliuuseqartoqar-
tariaqarpoq.
Peqqinnissaqarfik
Ukioq kingullerli ajornartor-
siummik eqqorneqaratta suli-
niutigalugu namminersorne-
rullutik oqartussanut saq-
qummiupparput, ajornartor-
siutip aaqqinnissaanut qanoq
iliuuseqaqqullugit, ajoraluar-
tumilli anngussisarnivut an-
nertunerusumik kinguneqas-
sanatik, tassami aaqqiisoqar-
taraluarpoq, kisianni kingu-
ninngua ajornartorsiummut
uteqqittarluta aaqqiineq
naammaginartumik ilusiler-
neqarneq ajormat, tassami
uatsitut illoqarfittut angitigi-
sumi nakkutilliisoq ataaseq
naammanngimmat, tassami
oqaatigineqartarpoq Kalaallit
Nunaanni tamani peqqissaa-
sut ajomartorsiutigineqartut,
unalu pissutaasarpoq, taama-
tut aaqqiineq pitsaasutut isik-
koqanngimmat, kialluun-
niimmi nalunngilaa sulisoq
taamatut kisimiilluni sulissa-
guni sulinerup kingunerissa-
Pissaaneqameq
akisussaaffiliisarpoq
Allattoq Steen Lynge, Nuuk
Paasisinnaanngilluinnarpara
Siumut partii tunuliaqutiga-
lugu aviisimik pilersitsiniar-
sinnaammata, pingaartumik
pituttorsimanngitsumik tusa-
gassiuutinut naleqqiullugu
taama attuumassuteqartus-
saatigisoq.
Pingaartumik aviisip tunu-
liaqutissaa partiiulluni naa-
lakkersuisuniititsisoq.
Inuiaqatigiinni tamat oqar-
tussaaqataaffigisaanni tusa-
gassiorneq pituttorsiman-
ngitsoq tunngavissaavoq pi-
ngaarnerit ilaat. Tusagassi-
uutit naqitertakkat arlaannut
attuumassuteqartussaanngil-
lat. Ima paasisariaqarluni, tu-
sagassiuutip tunuliaqutaa po-
litikkikkut partiilersomermit
sunnerneqassanngilaq, aat-
saat taamaassappat tusagas-
siuutit pissutsinut inuiaqati-
giinni tamat oqartussaaqa-
taaffigisaanniittuni isorinnis-
sinnaavoq, saqqummiunni-
akkaminut mianersuarniar-
nani imaluunniit partiinit
aqutsisunit naalakkersorne-
qamani.
Siumup partiimi aviisilior-
niarnerata paasinarsitiinnar-
paa, Siumup pissaaneqameq
akisussaaffeqarnerlu avis-
saartinniarsarigaat, taamaali-
omikkut Siumut akisussaaf-
feqarnani taamaalillunilu
inuiaqatigiit sunniuteqaqa-
taatinnagit inuiaqatigiinni
pissutsinut oqartussaaniarlu-
ni.
Inuiaqatigiinni kiffaan-
ngissuseqarfiusumi oqartus-
gaa illoqarfimmiit qimagu-
tiinnarneq. Pitsaasumik aaq-
qiisoqassappat aallaqqaataa-
niilli marluutillugit aaqqiiso-
qartariaqarluni, immaqa
aamma tamatuma aaqqin-
niamerani piffinnut tusarni-
aanngippallaarnerup kingu-
nerisarpaa piaartumik aaqqii-
niaannarnermik sukumiin-
ngitsumik aaqqiisamerit.
Politeeqarneq
Ukiuni arlaqalersuni alla-
tuulli politeeqarneq illoqar-
fitsinni ajomartorsiutit angi-
suut ilagaat, kommunelu
piumasaqartaraluarpoq pit-
saanerusumik aaqqiisoqar-
sinnaannginnersoq, kisianni-
luaasiit aporfissat assigiin-
ngitsut apeqqutaatinneqartar-
lutik.
Ullumikkullu takuneqar-
sinnaavoq kommunefoged-
itut atorfik illoqarfitsinni
nakerineerussimammat, ila-
mi immaqa pisinnaasut ta-
marmik misiliigaluarlutik tu-
nuaannartarput, akissaatit su-
liarisartakkanut naleqqutin-
ngemttormata. Tassami im-
maqa aaqqiineq pitsaaneru-
soq atorneqarsinnaagaluar-
poq, ataatsimik politiiliinik-
kut imaluunniit reservebe-
tient-imik atorfinitsitsinik-
kut.
Illoqarfimmiuulluni nuan-
ninngilaq toqqissisimanara-
nilu taamatut inissisimane-
rup tunuliaqutaanik pinarto-
qartillugi piaartumik orni-
gussinnaasumik peqanngin-
neq. Illoqarfittulli allatut
aamma illoqarfitsinni sak-
kortuunik pisoqarfiusartoq
nalunngilarput, aammalu Aa-
siaat politeeqarfiata qular-
nanngilaq tamanna ajornar-
torsiut ilisimaarilluaraa, tas-
sami Aasiaat politeeqarfiata
ataaniikkatta.
Inuussutissanik
pilersomeqameq
Ukiuni arlaqalersuni inuus-
sutissanik pilersomeqarner-
put ajornartorsiutaasarpoq,
ilaatigut annertuumik ilaati-
gullu annikinnerusumik, ul-
lorlu manna eqqarsaatigissa-
gaanni nioqqutissatigut piler-
sorneqarneq pitsaasutut o-
qaatigineq ajomarpoq, naak
akisussaasut oqassagaluartut
inuussutissanik amigaateqa-
ratik, soorunami pigisarisar-
takkat taakku kisiisa eqqar-
saatigissagaanni ajunngilaq,
kisianni illoqarfinnut allanut
tikikkaanni qinigassat amer-
lasuut maani Kangaatsiami
takuneqarsinnaanngitsut a-
merlasaqaat. Soorlu sivitsu-
lersumi matumani naatsiiat
amigaatigineqarput, taassu-
minngalu aaqqiiniarnermik
iliuuseqarniarluni suliniarto-
qarsimaneranik takussutissa-
qanngilaq, tassami pisumik
sivitsortumik iluameersumik
peqanngimmat. Pilersorne-
qarnerullu tungaatigut isu-
maqarpunga tunngavigigaa
nioqqutissatigut naammagi-
nartumik peqalersinnaan-
nginneq.
Taagorneqarsinnaasut a-
merlagaluaqisut naatsumik
taamatut allagaqaatigilaarlu-
git oqaaseqarfigaakka.
Tassami akisussaasut nam-
minersornerullutik oqartus-
sat illoqarfipput piuinnartus-
satut eqqarsaatigigunikku pi-
aartumik aaqqiinissaq iluar-
sisariaqarpaat. Ukiormi 2001
-ip tungaanut aningaasaliis-
sutit taamaallaat 940.000 ko-
ruunit illoqarfittut atugassiis-
sutigineqartut naammanngil-
luinnartutut isikkoqarmata,
kiammi illoqarfimi ineriar-
torfiunngitsumi najugaqaan-
narnissani ornigisinnaavaa
suliffissaqarani allatigullu
periarfissaqarani, tamannalu
pinngitsoortinneqassappat
piaartumik allatigut aaqqii-
nikkut iluarsisariaqarpoq.
Inissarsiorluni
ALLATSISSIMANERMIK
UPPERNARSAAQQINNEQ

saaqataaffiusumilu pissaane-
qarniaraanni akisussaaffe-
qamissaq tunngaviuvoq, tas-
sanilu tusagassiorneq kif-
faanngissuseqartoq ilaavoq.
Piviusunut isummertamissaq
inuiaqatigiinnili tunngasunut
isorinnissinnaaneq, tusagas-
siuutit suliassaraat pingaar-
neq, partiit aqutsisut immik-
kut soqutigisaannik arlaan-
nilluunniit mianersuuteqar-
nani.
Siumut aviisimik pilersit-
sissaguni eqqortumik taa-
guutissaanik taasariaqarpaa,
tassa partiip aviisia, aviisitut
tamatigoornerusutut taanagu,
aviisimmi tunuliaqutaata
(Siumup) soqutigisai aviisip
imassaanut aalajangiisuullu-
innartussaammata.
Inissianik attartomeq pillugu inat-
sisartut peqqussutaat malillugu,
inimik tunineqassagaanni inissar-
siorluni utaqqisutut allatsissimasa-
riaqarpoq.
Inuit inissiarsiorlutik utaqqisutut
imaluunniit nuunnissaq kissaatiga-
lugu, julip aallaqqaataa 1999 tikil-
lugu, A/S Inissiaatileqatigiiffik
INI-p immikkoortortaqarfiani al-
latsissimasut, inissarsiomertik atu-
utsiinnamiarunikku inissarsiomer-
minnik uppernarsaaqqittussan-
ngorput.
Malugiuk initaarniarluni utaqqisu-
tut allattuiffiit assigiinngitsut mar-
luummata. Tassa initaarniarluni
qinnuteqaatinut utaqqisunik allat-
tuiffik kiisalu nuunnissamik kis-
saateqarlutik qinnuteqartunut allat-
tuiffik.
Uppernarsaaqqinneq kingusin-
nerpaamik novemberip aallaq-
qaataani pissaaq.
INISSARSIORLUTIT UTAQQISUTUT/-
NUUNNISSAMIK KISSAATEQARLUTIT
allatsissimaguit:
- Utaqqisutut allatsissimaannar-
nissat uppernarsassavat.
- Allagartaq akiliinermi atugassaq
atorlugu 100 kr.-imik akiliissaa-
tit.
- Allagartaq tigusimanngikkukku
immikkoortortaqarfimmut saaf-
figinnissaatit.
- Allamut nuussimaguit paasissu-
tissallu allanngorsimappata na-
lunaarutigissavatit. Allannguutit
nalunaarutiginerat utaqqisutut
allattuiffimmi normorisamut
sunniuteqassanngillat.
periartissaqarputit:
- Inimik tunineqamissat kinguar-
tikkallassallugu.
- llloqarfinni arlalinni allatsinnis-
sannut.
- 15-ileereersimaguit inissarsior-
tutut allatsissallutit.
- Immikkoortortaqarfimmi inis-
sarsiomermut, utaqqisutut allat-
sissimaffimmut uppernarsaaq-
qinnermullu tunngassutilinnik
paasiniaasinnaavutit.
A/S Inissiaatileqatigiiffik INI
A/S Boligselskabet INI