Atuagagdliutit - 23.04.1998, Side 11

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 23. APRIL 1998-11
Aallarussineq nunatsinni
puigomeqanngisaannartoq
Pisimasoq alianartoq palasip Lyskanders-ip ima allaaseraa
Qiperoq Pdq-p angalaqatigisimavaa, Danmarkimiinninilu sapersimavaa nappaamillu
toqquteqarsimalluni, tassa arnat pingasut aallarunneqarnerinit ukiut 100-t qaangiuttut.
Qiperoq var Poq's rejsefælle, men tålte ikke opholdet i Danmark, hvor han døde af sygdom,
et århundrede efter, at de tre kvinder blev kidnappet.
Kalaallit amat pingasut aal-
larussaanerat pillugu anner-
tunerusumik ilisimasaqan-
ngilagut. Ilisimaneqarporli
1654-imi Nuup eqqaanit aal-
larussaasimasut. Ilisimane-
qarporlu neriorsorneqarsima-
sut nunaminnut uteqqissasut.
Taamatulli pisoqanngi-
saannarpoq. Ukiuni sisamani
København-imi najugaqa-
reerlutik nappaammik tuni-
luuttumik toqussutaasartu-
mik pest-imik toqquteqarput,
ukiullu 60-it aatsaat qaangi-
ummata qallunaat umiarsua-
at Kalaallit Nunaannut ti-
keqqippoq. Kisiannili arnat
pingasut aallarussaanerat pu-
igorneqanngilaq. Oqaluttuaq
kinguaariinniit kinguaariin-
nut ingerlateqqinneqartarsi-
mammat.
Oqaluttuaq pillugu oqalut-
tuarineqartartut ikittunnguit
ilagaat palasip Lyskanders-ip
allaaserisaa. Aallarussineq o-
qaluttuarisaanermut pingaa-
ruteqartoq alianartorlu - isi-
ginnaagassiamik Inuit Barok
Chok-imik isiginnaagassior-
nissamut piumassuseqalersit-
sisimasoq - pillugu allaaseri-
saata ilaa imaappoq:
Naggataagut umiarsuaq
aallalersoq niuerniat umi-
arsuarmiittut akomanniipput
arnat arlallit, taakkulu ilaata
boorsimaamiit pisiariniarpaa
savik puisip amianik akile-
rumallugu, boorsimaalli pui-
sip amia naammaginngilaa.
Arnaq peqqusaartoq
Taamaattumik arnap usser-
sorluni aperaa nammineq
amini atussaguniuk naamma-
gissaneraa. Boorsimaallu si-
killuni angermat qarlini i-
ngerlaannaq peerpai, umiar-
suullu qaanut nallarnialerlu-
ni. Kikkulli tamarmik isigin-
naartillugit taamaaliornissaq
naleqqutinngitsutut boorsi-
maap ussersuutigaa, umiar-
suulli iluanut ammukaqati-
geqqummani, ataatani qivia-
riarlugu aperaa, boorsimaat
ammukaqatigisinnaanerlugu.
Angutaa ima oqarpoq:
Aap, malinnaallunilu, ilaga-
lugit amat utoqqaat marluk,
niviarsiaraq nukappiararlu,
niuerneq qanoq inemeqassa-
nersoq takujumallugu. Am-
mulli tarriinnartut matut ma-
tuneqarput, tingerlaasersor-
toqarlunilu.
Nukappiaraq pikittorujus-
suuvoq eqaalluinnarlunilu,
boorsimallu atisamigut nut-
sukkaani kaanngariarluni i-
maanut pissippoq kitsap allu-
naasartaata puttusimaffiati-
gut.
Arnap utoqqaap aappaa
ilaasoriumaneqanngimmat
nunaqqataasa ilaat qajartor-
toq aggersarneqarpoq, nuna-
mut ikaanneqamiassammat.
Taamaalilluni avatiminnik
qaammaasaqanngitsut sisa-
mat umiarsuarmiilerput, tas-
salu angut ataaseq, arnat
marluk niviarsiararlu. Sooru-
nami .aallaqqaataani assut
naammagittaalliorput, inus-
siarnersumilli oqaluffigine-
qaramik eqqissiartorput, a-
junngitsumik pineqarlutik,
paasitinneqarlutillu nuna-
minnut uteqqissasut.
Tikinnani toqusoq
Bergen-imut tikimmata a-
ngut qiimmattorujussuuvoq,
arnarlu akimasooq umiarsu-
armut ikaartut ilaat avatimin-
nik qaammaasaqanngitsunik
takuniaasut ilaat allaat seeq-
quisigut eqinniarsaralugu.
Danmark-imulli suli apuutin-
ngitsut angut umiarsuarmi
toquvoq. Ateqarpoq Ihiob-
imik.
Sinneri pingasut ajoratik
apuupput. Angajulleq ateqar-
poq Kuneling, nunamini
meeqqaminik marlunnik qi-
mataqarsimasoq. Akulleq a-
teqarpoq Kabelau, taannalu
pisuuvoq aallarussaanermin-
nut. Nukarlerlu ateqarpoq
Sikogo.
Amat pingasut tikilluaqqu-
neqarluarput, Ataqqinartor-
suarlu Frederik den Triede
saammaassingaarluni piuma-
saqarpoq ima pineqassasut,
inussiamersumik pineqamer-
mikkut qallunaat ileqquinik
oqaasiinillu sungiussissasut,
piffissap ingerlanerani kri-
stumiutut upperisamik ilinni-
arsinnaaqqullugit, tamatu-
malu kingoma nunaminnut
uterunik uatsinnik niueqate-
qamermik iluanaamartumik
annertusaassasut.
Kunngip tikeraarneranut
atatillugu ballet-ertunik qitit-
toqartillugu kalaallit pinga-
sut immikkut isertinneqar-
put, pissusilersuutillu immin-
nut allanartut allaat ilaarsin-
naallugit.
Arnalli taakomartat silaan-
narput inooriaaserpullu sa-
perpaat, kinguleriiaarlutillu
toqusarlutik, nukarleq inuu-
nertunemlluni.
sinni nerisassiaraagut, angu-
tillu inussiarnersup nerrivia-
ni nerersuaatigalugit.
Inissiaq atortorissaaqisu-
nik nipilersuuteqarpoq, kiisa-
lu fjernsyneqarlunilu video-
qarluni, taakkulu atortussar-
siatsinnut, qaammatini mar-
lussunni kingullemi Nuup
umiarsualiviani qerillutik
uninngasimasunut taartaallu-
arsinnaapput. Siutit tusamaa-
gassanik immersomeqarnis-
saat ajornarunnaarpoq, ua-
ngalu nipilersugassiarsuit
tusarnaarumanerusarpakka.
Ilaquttakka eqqarsaatigile-
raangakkit assiisiviit isigin-
naarlugit maqaasinera anni-
kinnerulertarpoq, ilinniartit-
sinissannullu piareersaraa-
ngama atuagaatikka iluaquti-
gilluartarpakka. Kisianni pi-
gisakka tamangajalluinnar-
mik, ilulliit pingasut, tujuu-
luit sisamat, qarliit sisamat,
skuut illugiit marluk nassa-
taalukkalu allat kisimik pin-
natik, containerimi nilleqisu-
miipput.
Ukiuni marlunni Afrika-
miinnitsinnut eqqaassutissar-
passuagut alutomartut ukiup
affaani toqqortaareerput; is-
sittumi atugassiat kufferti-
miitissinnaanngisagut taar-
sillattaalereerpagut, maan-
nalu aamma marlunni kaffe-
maskiinaqalersimalluta. Ki-
ngullermik nipilersuutinik
allanik piseqqippunga,
angerlarsimaffippalaartumik
nalinginnaasumillu atorsin-
naasumik avatanngiiseqaler-
nissara anguniaraluarlugu.
Qarasaasiaq atorlugu suleru-
sukkaangama sapaatit akun-
nerisa naanerini suliffmnu-
kartarpunga, nammineq
maskiinarput suli katiteme-
qarani umiarsualivimmiim-
mat. Taamaalluni katitemt-
sigu pisoqalereersimassaaq,
akikitsuararsuanngorlugulu
tunineqarsinnaalersimassal-
luni.
Atukkagut ajorluinnartut
pillugit amerlaqisut oqaloqa-
tigisarsimavagut, tamarmillu
pinngitsoqaratik misiginne-
qatigaluta oqartarput ineqar-
nerlu pillugu politikki avoq-
qaarisarlugu. Tupigissan-
ngilaralu aamma akisussaa-
suulluni naalakkersuisunut
ilaasortaq inissiaatileqatigiif-
fimmilu siulersuisunut siulit-
taasoq taamatumunnga isu-
maqataassappata. Paasine-
qarluni iluaqaaq, kisiannili
tamarmik pissutsit ajorippa-
tigik sooq taamaappat. Uagut
taama atugalinni kisimiin-
ngilagut, allammi uatsinnit
sivisunemsumik utaqqereer-
put. Ajornartorsiut akuttoq-
qatigiinnik takkuttartoq ma-
lunnarpoq, kikkummi tamar-
mik taamatupajaaq atugaqar-
simanerminnik oqaluttuar-
sinnaapput. Politikimimmi
suliaqarnermi misilittakkat
ilinniarfigineqartannginnera-
mik?
Inuttut akigisat uuttortaru-
minaassinnaapput, kisianni
atorluaasinnaanera appariar-
tupiloorpoq, aammalu Nuum-
mi angerlarsimaffeqanngitsut
avittamerisa imminortameri-
salu amerliartomerat misis-
suiffigissallugu soqutiginas-
saaq (imatummi amerlatigi-
lersimapput, allaat ajornar-
torsiut tamanna ilisimatusar-
figineqarsinnaalerluni).
Ajorluinnarporlu suliffim-
mut atatillugu inissiamik ne-
riorsorneqarneq eqquussin-
naatinnagu Nuummi allamik
qinigassaqanngimmat. Inis-
siamik pisiaralugu nammi-
neq pigisassamik nassaar-
toqarsinnaanngilluinnarpoq,
piginneqatigiillunilu inissia-
atit suli piuminaannemllutik.
Namminersortunut attartor-
nerit akilerneq ajornaqaat,
naallu illoqarfik tulleq, Paa-
miut, inissianik sinnilinnik
peqaraluaq tassani najuga-
qarlunga Nuummi suliffeqar-
sinnaanngilanga, soorlumi
Danmarkimi taamaattartut.
Allatut oqaatigalugu uuka-
paatinneqartutut misigisima-
vunga; maannarama neriu-
lussinnartinneqarpunga atuk-
kannillu allannguisinnaas-
suseqarnanga, tassa inuuniu-
tigisanni tunngaviga taa-
maatiinnarlugu Danmarki-
mut utinngikkuma. Dan-
markimi suliffissannik nas-
saarsinnaassaanga, inissan-
nillu nassaarnissara qularin-
ngilara; kisianni Nuummu-
karpugut tamaani nunasiniar-
luta.
Imminut aperisarpunga aa-
lajangersimasumik tunnga-
veqarata qanoq ililluta inoo-
qatigiinnikkut ingerlassaner-
luta attaveqarfimmillu piler-
sitsissanerluta, ikinngutitta
nassaarisinnaaniassammati-
gut. Nuliama ilisarisimasaasa
ilaat, maani naapitarput ullut
ilaanni naapippara. Attave-
qarfiginiarsimagaluarpaati-
gut, Hotel Hans Egede-li kil-
liffigisimavaa. Ilaquttagut
Danmarkimiittut najugarisat-
ta telefoniisa normuinik ilisi-
matittuartariaqartarpagut,
taamaalillutalu Afrikamiin-
nitsinnit nassaariuminaanne-
rulissaagut. Tamatuma ki-
ngunerisaanik piumassuse-
rinngisatsinnik aningaasar-
tuuteqaqqippugut: Immitsin-
nut tammaajumanata telefo-
nimik angallattakkamik pisi-
vugut attaveqaasertillugulu.
Internet-imut attaveqaatit,
qarasaasiarsiatsinnut atasut
nunarsuaq tamakkerlugu at-
taveqaqatigiinnermut oqin-
nerulersitsisussaagaluarput
akikinnemlersitsillutillu, ta-
maanili pisiagut taaku suli
aanngillat!
Maannalu atuartoq qinnui-
gissavara issavimmut ingillu-
aqqullugu, saaminilu atortut
ipittut ulorianartullu peqqul-
lugit, maannami ineqarneq
pillugu politikkimi anngaa-
saqarnikkut kingunerisaasut
tikinnialerpakka. Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
ataatsimoomssamik aningaa-
saliissutaasartut isumannaa-
tsut suli tigusarpai, taamaak-
kaluartorli najummatseriarit:
Qaammatini tulliuttuni pi-
ngasuni nuliaralu Sømands-
hjemmimut inissinneqarner-
put 78.000 komunit missaan-
ni akeqarpoq, tamatuma sani-
atigut ullormusiaqarpugut,
namminneq nerisassiorsin-
naannginnatta, taakkulu
25.000 komunit missaanniip-
put. Kingunerisaasut naat-
sorsomerini qaammatini pi-
ngasuni aningaasartuutaasut
ataatsimut 100.000 komunit
sinnerlugit naleqarput, ukiul-
lu affaani siullermi, pinngit-
soorata angerlarsimaffeqan-
nginnissarput 200.000 komu-
nit missaannik akeqassaaq,
ukiullu affaanut tullermut
sungiussiniarsinnaanitta ine-
riartortinnissaa ilikkarsin-
naagutsigu: 400.000 komunit
missaat. Atuartoq kisitsiner-
mik nuannarisalik nammineq
nagissinnaavoq. Namminer-
somemllutik Oqartussat qa-
noq amerlatigisunik nerisa-
qartitsillutillu ineqartitsiner-
sut naluara, kisianni ilisima-
tinneqarpunga marlunnik ini-
talimmut inissiigallarnissa-
mut utaqqisut allattorsimaffi-
anni normu 23-iullunga. Ta-
matumuuna takusinnaavara
amerlasuut uatsitut atugaqar-
tut, kisiannili tamatuma ani-
ngaasatigut kingunerisassai
naatsorsussallugit qunutual-
laarpunga.
Kalaalerpassuit namminer-
sulernissamik anguniagaqar-
nerat paasilluarsinnaavara,
aammalu akisussaaffinnik
naalagaaffimmiit Namminer-
sornerullutik Oqartussanut
nussuineq isumaqatigalugu.
Kisianni Namminersornerul-
lutik Oqartussat tikisitat inis-
saqartinneqarnissamut pisa-
riaqartitaat nalinginnaasut
naammassisinnaanngippati-
git nussuineq isumaga malil-
lugu naleqqutinngilaq. Siuli-
ani taakkartukkanik peqqute-
qarluni tikisitaq tamakkiisu-
mik sulisinnaanissaminut i-
nooqatigiinnikkullu tunnga-
viliinissamut ajornakusoor-
titsissaaq. Suliffinnguarmi
atorfeqarfigisanni, maannar-
piaq arfineq pingasunik suli-
sulimmi sulisut affaat tikisi-
taapput/qallunaajupput, ilin-
niartitsisullu tamarmik ka-
laaliunngillat. Ilinniartitsisu-
mik ilinniamertuumik qanit-
tukkut pissarsiomermi qallu-
naat kisimik qinnuteqarput;
kisianni ilaqutariit mikisunik
meerartallit piffissami aala-
jangersimanngitsumi Sø-
mandshjemmimi najugaqar-
tinnissaat pissusissamisoor-
pa? Uanga tamanna naagga-
mik akissavara; 4000 kilo-
meterinimmi ungasissusilim-
mut nuunnissaq imminermi-
ni aalajangemeroreerpoq an-
nertooq, avammut kimmut,
meeqqat atuarfiinit paaqqin-
nittarfinnilu najugaannit qi-
magutitillugit, ikinngutit ila-
quttallu qimallugit, kisiannili
ilaqutariittut inuunermik na-
linginnaasumik pilersitsini-
arnissamut periarfissaqan-
nginneq inuit pisinnaatitaaf-
fii pillugit ataatsimiititaliar-
suarmut suliassiissutigine-
qarsinnaangajapporluunniit.
Kalaallit Nunaanni inuus-
sutissarsiutinik ineriartortit-
sineq pillugu nalunaamsiaq
saqqummersinneqaqqammer-
soq qallunaat kalaallillu avii-
siini allaaserineqartoq takua-
ra. Taanna atuagaarniami
Royal Greenland-ip naat-
sorsuutaanut ilanngullugu
amiilaarsaarutitut ersisaamti-
tullu inissittariaqarpoq. Su-
liffeqarfmnut ataannarsinna-
anngitsunut aningaasat untri-
tilippassuit tuusintikkaat ani-
ngaasaliissutigineqartamerat,
tamatumalu saniatigut inun-
nik Danmarkimeememsunik
5000-nik tikisitsisameq ileq-
qupalaaliunneqarsimasutut i-
sikkoqarpoq. Taakkunun-
ngalu aningaasat tuusintillit
allat ineqamermut politikki
kukkusumik ingerlanneqar-
toq peqqutigalugu atomeqar-
tarput. Aningaasarpassuit i-
nuiaqatigiinni pigineqarput,
aalisarnermut suliffeqariTin-
nullu Namminersomemllutik
Oqartussanit tapiiffigineqar-
tunut allanut, soorlu Nuuk
Imeq-mut agguaanneqartillu-
git-
Pissutsit tamaani qanoq a-
jortiginersut aliikkusersuuti-
giniarlugit Kalaallit Nunaan-
nut pinngilanga, tamanna a-
ngorasunngilluinnarpara, ki-
sianni uannut inuunermi atu-
gassarititaasut nalinginnaa-
sut eqqorneqartutut misigisi-
mavakka, inuiaqatigiillu ani-
ngaasaataanik akisussaassu-
seqanngitsumik aqutsiner-
mut tamanna ilaasutut isigi-
gakku qisuarianngitsoorsin-
naanngilanga.
ASS7FOTO: AG