Atuagagdliutit - 03.03.1993, Side 7

NR. 26 1993
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
7

Narsarmi umiarssualivik (Ass.: toqqorsivimmit).
Oqaaseqaatigiumasaq
All: Paulus Broberg, Narsaq
Ulluni makkunani tusagas-
siuutitigut oqallinneq Kuja-
taani landstingimut ilaasor-
tat 1992 qinersisartuminnik
isumasiuineranut tunngati-
taq.
Naluneqanngitsutut an-
nertuumik sammineqarpoq
containerinik assartuisaler-
nissaq, KNI-p allanngorti-
terneranut tunngatillugu.
Taamanikkullu Narsarmiut
piumasarivaat Narsap kuja-
taani containerinik assar-
tuinermi qitiulissasoq, mak-
ku tunngavigalugit.
Narsaq umiarsualiveqar-
nikkut aammalu nunataa
eqqarsaatigalugu containe-
rinut qanorluunniit amerla-
tigisunut inissiffissaqar-
mat, inuiaqatigiinnut ani-
ngaasartuutaannginneru-
sumik, periarfiginnerunera
pissutigalugu. Taamanik-
kullu ataatsimiinnermi upa-
ruartorneqarpoq Qaqortoq
qitiutinneqassappat Qaqor-
tumi umiarsuaJivimmiittut
illorsuit eriagisassaasut pii-
arneqartariaqartut.
Kisiannili landstingimut
ilaasortap Peter Oster-
mann-ip tamanna akissute-
qarfigigamiuk oqarpoq:
»Tamalcku allanngortinne-
qarnavianngitsut. Ullumik-
kulli qanoq oqarpa? Illorsuit
tamakku piiassapput«.
Uagut Qaqortormiuun-
ngikkaluarluta nalunngere-
erparput taama pisoqaru-
maartoq. Taamanikkulli po-
litikerit oqaannarsimasaria-
qaraluarput »Narsarmiut
ilumoorput«. Oqaramik ku-
jataani containerinik Nar-
saq tulaassuiiTigisariaqar-
toq.
Tamakku aamma tunnga-
viupput kujataani angalla-
via ilisimaarigaanni Narsaq
piukkunnarnerpaavoq,
imaakkami: Sikorsuanilla-
raanngat sarfallu qanoq pi-
ginnaanera ilisimagaanni
Narsamut usingiartariaqar-
tassasoq. Tassa pissusiviu-
sut taamaapput, kialuunniit
assortorsinnaanngisai. Aat-
saat paasisimasaqanngitsu-
nit assortorneqarsinnaavoq.
Maannakkut Qaqortor-
miut akunnerminni oqat-
taassutigivaat piareersi-
manngingaaramik. Pisor-
tat-aa, uagut Narsami piare-
ersimavugut qaaniaritsi,
manna akikinneruvoq, pin-
gaartumik Nunatta ani-
ngaasakilliornera eqqarsaa-
tigalugu.
Kulturi itisilernerusariaqarpoq
All.: Samuel Hard
Ulluni makkunanerpiaq tu-
sagassiutini sammineqartut
ilagaat 80 millioniinnalikka-
mik kulturikkut illussaar-
suartaalersugunngooq. Ta-
mannamiajunngeqaaq, kisi-
anniuna ukiuni qaangiuttu-
ni kulturikkut ineriartorne-
rup akerlianik anersaakkut
inuiattut ikittunnguulluta
ataqatigiillutalu ineriarto-
qatigiinnerup tungaatigut
nakkaakkiartorsimasugut.
Qujanartumilli ilisimavar-
put nunaqarfinni illoqarfm-
nilu mikisunnguani aner-
saakkut ataqatigiinneq pe-
qatigiinnerlu suli aserorne-
qarsimanngitsut.
Isumaqarpunga kulturip
illutaassarsua Nuummiin-
nani assersuutigiinnarlugu
oqarta Arsummut Qeqer-
tarsuatsiaanulluunniit inis-
sikkaanni pitsaanerussaga-
luartoq.
Aamma isumaqarpunga
ukiuni kingullerni inuit
akornanni iluareqqutuner-
suaq pisuulluni kulturi eq-
qortumik nassuiarneqaru-
majunnaartoq, ilami inuit
kulturimut atalluinnartu-
mik suliaqartut ullutsinni
oqaannartalerput kulturi-
gooq allaanngilaq: INUU-
NERUVOQ.
Ullumi inuuneq pigereer-
parput kulturilu tassaan-
naasimappat inuuneq, taava
sooq taama akisutigisorsu-
armik immikkut illorsuar-
taassaagut? Asulumi inissi-
simaffia tassaagilluni ava-
taanit sunniinerup sakkor-
tuallaarneranik peqqute-
qartumik kulturitta toqore-
ersimasup najugaqarfiata
pingaarnerpaap saninngua.
Qangaanerusoq kulturer-
put uumagallarmat, asser-
suutigiinnarlugu oqarta,
taalliortugut ataqqineqarto-
rujussuupput. Aqqi immik-
kut taagunngikkaluarlugit
nalunngilagut ilinniartita-
tik aqqutigalugit nunatta
uummataatut taqarpassuit
kulturip aavanik immersor-
neqartarsimapput. Ullut-
sinni taalliortut taakkorpi-
aat qanoq angitigisumik ni-
kanarsarneqarsimaneri na-
lunngilagut, nutserisuku-
luinnakasiinukua avataanit
isumassarsiaannarnik
tunngaveqarlutik SULISI-
MASUT.
Ullutsinni tusartuakka-
gut assersuutigiinnarlugit
inuit akornanni inoqammik
toqutsineq, tamatuma suna
kultureraa? Ikiaroomartu-
nik imigassamillu atomer-
luinerup suna kultureraa?
Ilami taaguijuarsinnaagalu-
arpugut.
Ullutsinni kulturi uum-
marteqqinniassagutsigu
inuiaat inuttoorsuit avatit-
sinniittut pissusii eqqarsar-
tarnerilu ilisimatuussutsi-
mit tunngavilersukkat al-
lanngortinngivillugit nu-
natsinnut eqqussuinnarsin-
naanngilagut.
Assersuutigalugu oqarta,
nunami peqqarniitsumik si-
laannalimmi inuuniarnerul-
lu tamaviaarnartoqaqisup
qangaaniilli anersaakkut
nakooquteqarnissaq ikioqa-
tigiinnissarlu nunatsinni
assut pingaartitaasimapput,
tamannalu pillugu meeqqat
upperisarsiornermik ilinni-
artinneqartarsimapput, up-
perisaqarnerup inuk tate-
qarluni inoqatiminillu ataq-
qinnilluni inuusinnaann-
gortittarpaa.
Tamanna ukiuni qaangiut-
tuni nunatsinni kulturikkut
inuunitsinni pingaaruteqar-
simaqaaq. Ullutsinnilu aa-
simmiaasit avataanit sunni-
gaanerup kinguneranik nu-
natsinni iluameersumik up-
perisarsiorneq ataaseq up-
perisarsiornerit tamarmik
atuartitsissutaanerannik
taarserneqarsimavoq, tama-
tumuunalu meeqqat oqalut-
tuunneqarlutik ullumi silar-
suarmi upperisarsiorneq
asulersuaq toqoraannermut
isumaqatigiinnginnermut
sorsunnermullu peqqutaa-
ginnartoq.
Kiisalu ullutsinni kultur-
erput annaanniaqqissagut-
sigu sunngifliup ullumik-
kornit pitsaanerusumik
atorneqalernissaa paasisit-
siniutigineqarniarli!
Taaneqarsinnaasut allat
amerlagaluaqisut kajumis-
saarutigeqqiinnassavara
kulturimut tunngasut angi-
nerusumik eqqarsaatigine-
qaleqqullugit.
Nunatsinni
tusagassiortut,
tusagassiutillumi
All: Ujarak J. Heinrich,
Nuussuaq-Nuuk
Qaammatini kingullerni,
ilalumi ukiuni kingullerni
tusagassiortut allaaserisar-
tagaat/ilannguttagaat eq-
qarsarnarsigaluttuinarput,
apeqqusertariaqalerunarlu-
tillumi.
Ila soorluuna ilaatigut kil-
liliifrigineqarani oqaaseqar-
sinnaatitaanertik/allaase-
qarsinnaatitaanertik qaan-
gertaraat (Ytringsfrihed).
Taamatut oqaaseqarnin-
nut tunngavigaara inunnut
ataasiakkaanut ilanngussa-
qaraangamik, kiisalu politi-
kkimik aallutaqartut ilann-
gunniartagaat ilaatigut
Uanngunneqartannginneri,
soorlu assersuutigalugu
uanga suleqataaffigisara,
tassa Siumup Inuusuttai
Nuummi, taamatuttaarlu
Siumut »saassunneqaraan-
gat« akissutiginiartakkatta
tamatigungajak ilanngun-
neqanngitsoortarneri.
Inunnut ataasiakkaanut
tunngatillugu eqqarsaati-
geqqunarpoq ilumut pissu-
sissamisoornersoq inuup pi-
neqartup, assersuutigalugu
politikkimik aallutaqartup
ilaqutarisaai, siornatigullu
pissuserisarsimasaai allaa-
serineqartarnerat/ilann-
gunneqartarnerat, ingam-
mik inuiazuinguusugut taa-
mak ikitsigitilluta, tassami
50.000 missaannaaniippu-
gut.
Politik-imillu tunngatil-
lugu aperisariaqarsoraanga
imak, tusagassiortut ataasi-
akkaat ilaatigut soorluuna
ersersittoortaraat nammi-
neq soqutigisatik ilanngu-
tissallugit, kiisalu partiimut
sumut atanertik, tamanna-
lu ilumoornerluni?.
Tamakkulu kisinnata
maannakkut eqqartortaria-
qalerpagut inuiaqatigiit ta-
mattaalluta, tusagassiortu-
nut, tusagassiutinullumi
suunukua piumasaqaatigi-
sariaqartut, killisaritinne-
qartartoq sumiittariaqar-
pa?.
Uanga nammineq isuma-
qarpunga tusagassiortut/tu-
sagassiutit tassaasariaqar-
tut tunngavissaasut naaper-
torluarlugit ilanngussisar-
tussat, imatut paasillugu;
killissarisaq ilisimallugu,
nammineq soqutigisani ki-
siisa aallaaviginagit, kiisalu
partiimut sumut atanini er-
sersinnagu tusagassiisar-
tussat.
Imaluunniit kukkuner-
punga?, tassa tamanna eq-
qartugassarput ammasu-
mik tamattaalluta.
Naggataatigut inuiaqati-
nut aperisariaqarsoraanga,
tusagassiutigunukua, in-
gammik naqitat eqqarsaati-
galugit »qallunarnippal-
laannginnersuut«?
2 liter er mere end 1 liter
Af: Torben Larsen, Salgs- og
Marketingschef i KNI Detail A/S
En læser undrer sig i AG
den 3. februar over, at
der er stor prisfald på
Samodan Blandet saft i
KNI og i Brugsen. Des-
værre er prisen på 10,95 i
Brugsen kun for 1 liter og
ikke på 2 liter, som kun-
den fortæller. 2 liter saft
koster 22,50 både i Brug-
sen og i KNI - indtil vide-
re. Så der er i dette tilfæl-
de ingen prisforskel at
undre sig over.
I konkursboet
Ole Kjærgaard Tømrerfirma ApS,
Nuuk, reg. nr. ApS 171.279,
opfordres enhver, der har fordring eller andet
krav, til inden 4 uger efter denne bekendtgørelse
til boets kurator
advokat Ole Horsfeldt,
Box 59, 3900 Nuuk,
skriftligt at anmelde deres krav, opgjort med
eventuelle renter pr. konkursdagen den 21. janu-
ar 1993.
Dokumentation for kravet og genpart af anmel-
delsen bør medsendes.
Der indkaldes til skiftesamling:
tirsdag, den 6. april 1993, kl. 10.30,
til prøvelse af fordringerne og eventuelt andre
krav. En fortegnelse herover med kurators indstil-
linger og anmeldelserne ligger til eftersyn i skifte-
retten 2 uger før skiftesamlingen.
Skiftesamlingen afholdes i Grønlands Landsret,
retssal 3, Tjalfesvej 1, 3900 Nuuk.
GRØNLANDS LANDSRET
den 25. februar 1993.