Atuagagdliutit

Árgangur
Útgáva

Atuagagdliutit - 14.04.1993, Síða 5

Atuagagdliutit - 14.04.1993, Síða 5
NR. 42 1992 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN 5 Nuummi zinkimik akuiaaviliornissami apeqquterujussuit ilagaat fabrikkip taama atsigisup sumut inissinneqarsinaa- nera. Maannamut inissiivissat pingasuugallartut tikkuar- neqarput: Nuup kangerluanut sammisumi Quassunnguup ataani, Kangitsinni taavalu Ugpiup eqqaani. Et af de store spørgsmål omkring et kommende zinkraffina- deri i Nuuk er placeringen af det store fabriksanlæg. Forelø- biger der peget på tre placeringen: Ud mod Godthåbfjorden ved foden af Lille Malene, i Malenebugten og ved Ugpik. (Grafik: Nissik). Avammut tunisassiornermi zink pingaarnerpaassaaq 3 milliarder kroninik aningaasaleeqqaartariaqassaaq Nuummi akuiaavissap zinkbarre siulleq kuinnginnerani NUUK(KK) - Naalakkersui- sunut ilaasortat pingasut Emil Abeisen, Kuupik Kleist Ove Rosing Olsenilu issaq Nuummi zinkimik akuiaaviliassap ingerlateq- qinneqarnissaanut naalak- kersuisut akuersinerat pil- lugu ilisimatitsigamik tii- torfiit alliisut atsigisunik iseqarlutik pipput. Aaam- mami aalajangernermi ki- sitsisit annertoorujussuit siunissamilu takorluukkat kusanartut pineqarput, Ka- laallit Nunaallu sapilissaga- luarpat matu tunorleq qi- maariarffissaq suli ukiumi ataatsimi ammatinneqaral- lassaaq. Tassami katillugit 3 milli- arder kroninik aningaasale- eqqaartariqassaaq Nuummi akuiaaviliassami zinkbarre siulleq kuineqartinnagu. Taakkunannga Nammi- nersornerullutik Oqartus- sat 860 millioner kronit aki- lissavaat. Aningaasat anne- rusumik atorneqassapput Utoqqarmiut Kangerluar- sunnguanni erngup nukin- ganik nukissiorfiup alliler- neqarnissaanut, 35 million- er kronillu atorneqassallu- tik Nuup eqqaani zinkimik akuiaaviliassap inissinne- qarfissaata tungaanut aq- qusinniornermut, erngup innaallagissallu aqqutis- saannut. Taamaassappat Namminersornerusut anin- gaasaliissapput ukiuni 1994imiit 1998ip tungaanut. - Ilami illerfiup naqqani aningaasaateqalaarpugut, aningaasaqar nermu t naa- lakkersuisoq Emil Abeisen oqarpoq. Taamaattumik naatsorsuutigaarput piffis- sami tassani aningaasat taarsigassarsiarititassatut sanaartukkanullu atussa- maakkatut immikkoortin- neqarsimasut tigusinnaaju- maarlugit, - aningaasanut inatsimmi ukiut tamaasa 150 millioner kroninik sin- neqartooruteqartarnissa- mik pilersaarutaasut attor- neqartinnagit. Suliffissat tunlniaanerlu Akerlianilli Kalaallit Nu- naat suliflissanik ataavartu- ni peqalissaaq ukiunut hundredilikkaanut tuller- nut ataannassappat. Akui- aaviliomeq 1994imi 180nik sulisoqartariaqassaaq 1996imilu 580inik. Taassu- ma ingerlanneqarnissaa 380inik sulisoqartariaqar- poq, taakkunannga ilinniar- simasut 90it, ilinniagaqarsi- manngitsut 280it tikisitallu 10. Taavalu Kalaallit Nunaat avammut tuniniagaqartalis- saaq silarsuarmi tuniniaa- nermi akinut pinngortitallu allanngorarnerani soorlu saarulbttut rejetullu sun- nertiatiginngitsumik. Piler- saarummi nutaanerpaami pineqarpoq akuiaavissaq ukiumut 150.000 tonsinik zinkiliorsinnaasoq. Taman- na pisariaqartitsivoq Cana- dap issittortaani piiaavinnit zinkiliassamik 300.000 ton- sinik 600 mili. kronilinnik tikisitsisarnissaq. Akerlia- nilli zink suliareriigaq avammut tuniniameqartas- saaq 1.200 miil. kronilerlu- gu. Tamanna isumaqarpoq inuiaqatigiinni kalaallini 600 miil. kroninik naleqqor- tunerulernermik. Assersuutigalugu taane- qarsinnaavoq saarulleqarlu- arallarnerata nalaani 1989imi 1990imilu Kalaallit Nunaata avammut tunini- arsimammagit 500 mili. kronit. Maannakkulli saa- rulleeruppoq - tuniniagas- saarulluni. Kai. Nunaata avammut tuniniartagaasa pingaarnerpaasut saarulli- git rejellu zinkip ajugaaffi- gippagit inuit ilaannut an- nertoqisumik naleqqussaa- neqartussaavoq, oqaluttu- arli tamanna allarluinnaa- voq... Aallartilll - Naalakkersuisut Platinova A/S nalunaarfigisimavaat zinkimik akuiaaviliassamik pilersaarutit namminersor- nerusut assut soqutigigaat, naalakkersuisunut ilaasor- tat taakku pingasut Emil Abeisen, Kuupik Kleist Ove Rosing Olsenilu oqarput. - Taamaattumik nammi- nersornerusut iluaqutaas- s anerar paat akilersinnaane- ranut paasiniaaneq ingerla- teqqinneqassappat, tam an- nalu Platinovamit aningaa- salersorneqartussaavoq, taakku pingasut erseqqis- saapput. Pilersaarusiorneq taman- na piareersarneqarpoq Nuummi zinkimik akuiaavi- liortoqarnissaa pillugu nag- gataarutaasumik aalajangii- soqarsinnaassalluni uper- naakkut 1994imi. Tassalu naalakkersuisut ukiumik ataatsimik suli piffissaqa- rallarput. Platinovap direktøria Bob Gannicott AGmut oqarpoq ukiup tuUiani akilersinnaa- neranut paasiniaaneq 10 aamma 15 miil. kronit akor- nanni akeqartussaasoq. Piflissamilu tassani Nam- minersornerullutik Oqar- tussat 8 miil. kronit atortus- saavaat Utoqqarmiut Kan- gerluarsunnguanit erngup nukinganik nukissiorfim- miit zinkimik akuiaavilias- samut nukimmik pissarsini- arnissamut periarfissat piu- masarineqartullu erseqqin- nerusumik misissornissaan- nut, taamatullu namminer- sornerusut paasiniaqqaas- savaat nuna inissiivigissal- lugu naleqquttoq, akuiaavi- liassap ingerlatinneqaler- nissaanut pisariaqartoq. Ullumikkut namminer- sornerusut zinkimik akui- aavUiornissamut inissiiniu- sinnaasut pingasut tikkuar- paat. Siullertut inissiifriu- sinnaavoq Nuup Kangerlua- nut sammisoq Quassunn- guup ataa, aammali Kangit- sinniissinnaavoq imaluun- niit Kangerluarsunnguup isaariaani. Namminersornerusut Nuup kommunia suleqati- galugu tamatumani piler- saarusiomissaq pisariaqar- toq aallartinniarpaat. Ta- manna pissaaq akuiaavissaq naleqqutumik inissinneqar- sinnaaqqullugu taamatullu inissaqarnissamut pisaria- qartitsinerujussuaq, sa- naartornerup aallartinnera- ni ingerlalerneranilu piler- sussaq, aaqqinniarlugu. Takorluukkat - Zinkimik akuiaavissaq Nu- natsinni 1990ikkut ingerla- neranni inuutissarsiornik- kut pilersaarusiani anner- saavoq, Abeisen, Kleist Ro- sing Olsenilu oqarput. Ta- mannalu aningaasaqarne- rup sulifrissaqarnerullu ilu- aqutitaasa taavalu suliffis- sualiornerup avatangiisiti- gut ajoqutigisinnaasaannik pobtikkikkut qinersinermik pisariaqartitsivoq. - Kai. Nunaanni inuutis- sarsiornikkut ineriartortit- sinermi maannamut pisuus- sutinik uumaatsunik piiaa- neq takornariaqarnerlu pe- riarfissarissaarnerpaatu t isigineqarsimavoq. Savimi- nemik tunisassiorneq Utoq- qarmiut Kangerluarsunn- guanit erngup nukinganik nukimmik pisariaqartitsi- soq aamma maannakkut pe- riarfissanngorpoq siunissa- mi inuutissarsiomerup ine- riartortinnissaanut, Nuum- miinnaanngitsoq Nunarpul- b tamakkerlugu. Ilaatigut erngup nukinganik nukis- siorfiliornissamut pioreer- sut annertoorujussuit Kai. Nunaanni sumi tamani ip- put, ilaatigullu Canadap is- sittortaani piiaanerit anner- toorujussuupput assartui- nerup tungaatigut Kalaallit Nunaannut qanittut. Avatangiisit sianigaTugit - Qanormi avatangiisit? - Zinkimik sanaartorner- mi kingornatigullu igitassat suujunnaarsinneqartarne- rannut apeqqutit suliarine- qassapput avatangiisit pillu- git kalaallit inatsisaat naa- pertorlugit, naalakkersuisu- nut ilaasortat taakku pinga- sut oqarput. Pingaarnerpaamik tunngaviuvoq, zinkimik akuiaaviup avatangiisinut kissaatiginanngitsumik sunniutigisinnaasaasa paa- siniarnerinut akiorniarne- rannullu, pinaveersaartin- nerinullu aningaasartuutit tamaasa mingutsitsisup aki- bssagai. Tamanna atuuppoq suliffissuup pilersinneqar- neraniit atuunnera tamak- kerlugu ingerlanneqamera- ni matuneqamera tikillugu. Platinovap namminersor- nerusullu erseqqissarpaat avatangiisit tungaasigut isumaliutersuutit illua tun- geriilluni annertuumik paa- seqatigiissitsisarnikkut in- gerlanneqartut. Taamatullu Platinova namminersorne- rusullu Nuummi innuttaa- sunik soqutigisaqartunillu suleqatigiikkuutaanik am- masumik oqalbtsitsiniar- put. Platinovap namminer- sornerusullu Kalaallit Nu- naanni Subsitsisut peqati- giiffiat, Inuutissarsiutillit peqatigiiffiat SIK, aalisartut piniartullu peqatigiiffiat KNAPK kilisaataatileqati- giillu APK pilersaarut pillu- gu ilisimatereersimavaat. Tamakku saniatigut Pla- tinovap suliffeqarfnt arlallit pulaarpaat aamma Nuum- mi Saviminilerinermik Uin- niarfik Kalaalbt Nunaanni sulisorisassat pisariaqartut pissarsiariniarnissaannut periarfissat misissomiarlu- git. Atuagassianik pilersuisoq — ATUAGASSIIVIK ESKIMO PRESS - leverer friske boger KNR-TV OANOROOQ Aaqqissuisus- sarsiorpoq KNR-TV-mi Qanorooq 01. juli 1993-imi sulilersussamik aaqq issu isussarsbrpoq. AkisussaafTiit: Qanorcxx^-mi nutaarsiassalerisut suliaasa aaqqissomeqar- nerat aqunnerallu, immikkoortortaqarfiup aningaasatigut aqunneqamera, sapinngisamik pitsaasumik nuna tamak- kerlugu nutaarsiassaqartitsinissaq anguniarlugu sinerissami TV-kut peqatigiiffiit aallakaatitassiortartut suleqatiginissaat, kiisalu nunarsuup sinneranit kalaallisut oqaasertalinnik nu- taarsiassaqartitsineq. Piumasaqaatit: Aaqqissuisoq tusagassiortutut ilinniarsimassaaq, allaffissor- nermut sungiussisimassaaq, kalaallisut oqallorissuullunilu allallaqqissuussaaq, qallunaatut cxjalussinnaallunilu allassin- naassaaq, tuluillu oqaasiinik ilisimasaqameq kissaatiginartin- neqarluni. Isumaqatigiissutit atuuttut malillugit atorfinitsitsisoqassaaq. Inissaqartitsisoqarsinnaavoq. Atorfimmut tunngatillugu paasiniaasoqarsinnaavoq direk- tør Jens Lyberth-imut tlf. 2 11 72 imaluunniit TV-chef Niels Pavia Lynge tlf. 2 53 33. Qinnuteqaat ilinniarsimanermut uppemarsaatinik, siorna- tigullu suliffigisimasat oqaaseqaataannik ilallugu kingusin- nerpaamik 5. maj 1993 tiguneqareersimassaaq uungalu nassiunneqassalluni: KALAALLIT NUNAATA RADIOA Postbox 1007.3900 Nuuk

x

Atuagagdliutit

Beinleiðis leinki

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.