Atuagagdliutit - 12.11.1996, Blaðsíða 11

Nr. 88 • 1996
11
GRØNLANDSPOSTEN
Illuatungiliuttut tamatigoortut
Inuit Ataqatigiit 1995-imili upernaakkut tupassimanertik aatsaat qaangilerpaat
Anthon Frederiksen Kattusseqatigiinneersoq inatsisartut ataatsimiittarfianni kilorlersaalluni
issiaveqarami sanilii politikeriwmgillat, ilaatigut naalagaaffiup sinniisaa Gunnar Mårtens
aamma ombudsmand Emil Abeisen sanilerisarlugit. Inatsisartut ataatsimiititaliaanni
ataasinnguamiluunniit ilaasortaaffeqanngilaq, taamaattumillu oqaluttarfimmit qanorsuaq
uparuartuisinnaavoq, ataatsimiititaliat isumaqatigiissutaannut pituttorsimanngivilluni.
Anthon Frederiksen fra Kandidatforbundet sidder så langt tilbage i landstingssalen, at hans
sidekammerater ikke er politikere, men folk som rigsombudsmand Gunnar Mårtens og
ombudsmand Emil Abeisen. Det generer nu ikke Anthon Frederiksen. Han har ikke sæde i et
eneste af Landstingets stående udvalg, og han kan derfor fra talerstolen tale af karskens
bælg uden at være bundet af udvalgsaftaler.
NUUK(KK) - Inatsisartuni
illuatungiliuttut tamatigoor-
tuullutillu avissaartuussimap-
put.
Tamatigoortuuvoq, politi-
kerit ilinniarluarsimasut suli-
sartullu assigiinngitsunik tu-
nuliaqutallit saqqummeriaa-
sillillu ilaasortarigamigit.
Avissaartuussimapput, po-
litikimi talerperlemut saamer-
lernullu inissititersimagamik,
Siumut Atassullu qiterliullu-
tik eqqissisimaartut.
Partii Siumut 1970-ikkunni
kalaallit politikimik ingerlat-
sineranni qiterlinngorami si-
latusaarluinnarpoq. Politikik-
kut qiterlersiuineq folketingi-
mi malunniuppoq, Siumup i-
laasortaatitaata suleqatini So-
cialistisk Folkepartiit Social-
demokratinik taarsermagit.
1979-imili namminersor-
nerulerneq atuutilermat Siu-
mut partiitut qiterlertut naa-
lakkersuisuni siuttuusimavoq,
ullumikkullu partiip sanngee-
qutigigunarpaa illuatungiliut-
tuulluni suli misilissiman-
nginnamiuk. Tamannami
maattusaataasaraluarpoq. Si-
umulli iluareqqusaarfigine-
qartarluni suleqatissaminik
toqqartuiinnartarpoq inuku-
luugisaqartarlunilu.
Inuillu Ataqatigiit 1995-imi
upernaakkut inatsisartunut qi-
nersinermi inukuluugisaap-
put. Naalakkersuisunut siulit-
taasoq Lars Emil Johansen
partiimik suleqatissaminik al-
lamik toqqaammat IA-mut tu-
paallaataaqaaq.
Siumup aamma Inuit Ata-
qatigiit suleqatigiinnerat oqit-
suinnarmik ingerlanngikka-
luartoq arlaatigut pissangatit-
sinermik, maannakkut sule-
qatigiit akomanni amigaataa-
sumik pilersitsiffiusimavoq.
Inissisimaffik
Ukiup aappaata affap matuma
siornatigut qinersinerup ki-
ngoma ataatsimiinnerit siul-
lersaanni Inuit Ataqatigiit qa-
noq inissisimassanerlutik ili-
simanngilaat. Maannakkut
pakatsisimanerat sakkukilli-
lerpoq pissusiusullu nutaat
paasinarsisimalerlutik.
IA sunniuteqamiarluni pis-
sutsit nutaat pillugit nipiminik
qaffaasariaqartarsimavoq. I-
natsisinut tunngatillugu sak-
kortusaarnerit uniuinerillu
soorunami oqaaseqarfigine-
qassapput, ukiakkulli ataatsi-
miinnermi matumani IA ersa-
rissumik aalajangerpoq aker-
liuniaannarani suleqatigiin-
nermi periarfissarsiornissaq
ajunnginnerusoq.
IA inatsisartuni ajomasaa-
runnaarluni ataatsimiititaliat
sulinerini malunnarpianngit-
suni, amerlanertigulli sunniu-
teqarluartartuni sulineruniar-
luni aalajangerpoq.
Ataatsimiititaliani ataavar-
tuni Siumut Atasullu tamar-
mik marlunnik ilaasortaatita-
qartarpoq IA-mit ataatsimik
ilaasortaqartarluni. Sunniute-
qarsinnaanerat annertorpasin-
ngikkaluartoq ataatsimiititali-
at ataatsimiinnerini matoqqa-
suni partiit arlaannit tunnga-
veqarlutik takuteqattaartaria-
qameq ajorpaat, inatsisartut
ataatsimiinnerini radiukkut
ilaatigullu TV-kkut aallakaa-
tinneqartartuni pisamertut.
Taamaammat pissutsit eq-
qissillutik eqqartorsinnaasar-
paat, amerlanertigullu ataatsi-
miititaliat aalajangernitik Siu-
mup, Atassutip aamma Inuit
Ataqatigiit isumaqataaffigisaat
saqqummiussinnaasarpaat.
Kiisalu Siumukkormiuto-
qaq Jonathan Motzfeldt ataat-
simiititaliani pissaaneqamer-
ni arlalinni siulittaasuuvoq,
taannalu oqaloqatigineqarsin-
naasarpoq.
Tamatuma saniatigut inat-
sisartunut qinersinermi ki-
ngullermi ilaasortat 31-iusut
affaat sinnerlugit taarserput.
Tamannalu ilaasortat »piso-
qasaat« partiiminnut killigiti-
taasa sakkortuut sakkukinne-
rulernerannut pisooqataasi-
mavoq.
Periaatsit
Taamaakkaluartoq Inuit Ata-
qatigiit Siumullu naalakker-
suinikkut siuttuugallarmata a-
jutoortoqarsinnaasarpoq. Ta-
matumani isummat periaatsil-
lu apeqqutaallutik Siumut
aamma Inuit Ataqatigiit aviis-
saarsimapput.
Aamma naalakkersuisunut
siulittaasup Lars Emil Johan-
sen-ip sungiusimanngilaa
taama malartaatsigisunik illu-
atungeqassalluni, soorlu ataa-
tsimiinnermi IA oqaluuserisa-
ni arlalinni taamatut takutita-
qartoq. Partii nassuiaanerit ta-
makkerlugit maleruutiinnarfi-
ginagit ataqatigiinngitsut pil-
lugit apersortuarpoq.
Naalakkersuisunut siulittaa-
soq Lars Emil Johansen naam-
magittaannartuunnginnami
puffattarpoq. Amerlanerussu-
teqartummi tunuliaqutarai,
taamaammallu uniinnartameq
tunngavissaqarsorinagu.
Taamaammat oqaatsit ikit-
tunnguit atorlugit IA-mik uki-
uni sisamani suleqateqarsima-
nertik imatut nalilerpaa: - IA-p
Siumullu silarsuaat taama as-
sigiinngitsigimmata suleqati-
giissimanerat tupinnaqaaq.
Ilunnguneq
Siumut - taamatullu naalak-
kersuinikkut suleqataa Atas-
sut - politikimik suliaqartuto-
qaapput.
Inuit Lars Emil Johansen-
itut, Jonathan Motzfeldt-itut
aamma Otto Steenholdt-itut
ittut ukiuni 25-ini, ilaanni ku-
sanaatsunik ingerlataqarfiu-
sarsimasuni suleqataasimap-
put, Inuilli Ataqatigiit aatsaat
1983-imi inatsisartunut iser-
titaqarput.
Assigiinngissutaat anner-
tuut pingasunngomermi okto-
berip 30-iani kalaallit nammi-
nersulivinnissaat oqallisigine-
qarmat erserpoq.
IA isumaqarluinnarpoq o-
qallinneq taama imaqartigi-
soq massakkut inatsisartuusut
ingerlassinnaanngikkaat. Ina-
tsisartuni ilaasortatoqqat
1970-ikkullu namminersor-
nerulemissaq sorsuutigilerut-
tomera oqallisigigaagamikku
ilunngussuteqarpallaartaqaat.
Taakku ajugaanertik qaar-
sillaatigaat, qaarsilaamertillu
suli qaanginngilaat, IA-lu
namminersomerulernissamut
akerliusimasoq kiffaanngis-
suseqamerunissaq namminer-
somerulersimanermit anner-
tunerusoq suli nilliaatigaat.
Ilatsiinnarneq
Inuit Ataqatigiit qiterliusunit
saamerliulluni illuatungiliut-
tuuvoq, »kisimiillutillu« ilaa-
sortaasut marluk, Bjarne
Kreutzmann, Akulliit Partiiat,
aamma Anthon Frederiksen,
Kattusseqatigiit, innuttaasu-
nut atanerullutik illuatungili-
uttuupput.
Ukiakkut ataatsimiinnerini
Bjarne Kreutzmann malin-
naaffigalugu pakatsinarpoq.
Isumaqamaraluarpoq ataat-
simiinneq iluatsillugu partii-
ni, 1993-imi upernaakkut
kommunalbestyrelsimut qi-
nersinermi ajugaarujussuar-
nerminik 1997-imi nangitsi-
niartussaq ersarinnerulersin-
niarlugu suliniuteqassasoq.
Bjarne Kreutzmann-ili suli-
niuteqangaanngilaq, suleqati-
nilu Siumut-Atassut taaseqa-
tigiinnartarlugit. Oqaluuseri-
sani ataasiakkaaginnarni, i-
laatigut meeqqat inuusuttullu
akomanni pinaveersaartitsii-
ameq pillugu Bjarne Kreutz-
mann nammineq isummami-
nik anitaqarpoq.
Oqaaseqartutut ilanngussi-
sarnermini siunnersuutit i-
maanik taakkartuiinnartar-
poq, naggataagullu oqaase-
qartarluni naalakkersuisut
taaseqatigalugit.
Akulliit Partiiat 1980-ik-
kunni 1990-ikkunnilu ukiuni
siullerni Atassutip uniinnarsi-
maneranut akerliulluni saq-
qummerami siuangaatsiar-
poq.
Massakkulli siulittaasup
Daniel Skifte-p suliniuteqar-
neratigut Atassut naalakker-
sueqataavoq. Taamaattoqari-
armat Atassutikkunni ilaa-
sortaasimasorpassuit uteqqip-
put, tamannalu Akulliit Par-
tiiata 1997-imi kommunalbe-
styrelsimut qinersinermi aam-
ma 1999-imi inatsisartunut
qinersinermi ataannamissaa-
nut ilimanaataarutsitsivoq.
Uppertikkuminassuseq
Kisiannili Anthon Frederik-
sen, Qeqertarsuup Tunuani
Kattusseqatigiinneersoq allar-
luinnarnik takutitaqarpoq.
Bjarne Kreutzmann-itut
Akulliillu Partiiattut politikik-
kut sunniuteqarsinnaatigin-
ngikkaluarluni saqqummer-
sinnaavoq, qinersisartorpas-
suarnik Kalaallit Nunaanni
politikikkut suleriaatsimik
qatsussilluinnarsimasunik at-
tuisinnaalluni.
Anthon Frederiksen inuia-
qatigiinni pissakinnerusut
sinnerlugit saqqummertar-
poq, pingaartumik Qeqertar-
suarmi qinersiserisimasani
sinnerlugit.
Oqaaserisarpassui inatsi-
sartuni naammattumik sunni-
uteqarsimanngikkaluartut oqa-
raangat qallunaat kalaallit su-
liffissaannik arsaartuisut, aam-
ma Royal Greenland Avan-
naani inunnik soraarsitsiortor-
luni Tyskland-imi suliffissanik
pilersitsiortortoq inuit tusar-
naalertarput.
Anthon Frederiksen-ip Ilu-
lissani borgmesteriusimasoq
Frederik Rosbach inatsisartut
ataatsimiinneranni partiimi
allatsitut Nuummeeqatigaa,
nunaqqatigiillu marluullutik
Kattusseqatigiit oqaaseqaa-
taat Akulliit Partiiata oqaase-
qaatigisartagaanut imaqan-
ngitsunut naleqqiullugit sak-
kortunerulersittarpaat.
»Kisimiillutik« ilaasortaa-
sut marluinnaapput, taa-
maammallu soorunami naa-
lakkersuisunut qunutitsinissa-
minnut mikivallaarlutillu as-
sigiinngippallaarlutik, Bjarne
Kreutzmann-illu Inuit Ataqa-
tigiit suleqatigissallugit toq-
qissisimanarivallaanngilaa.
Illuatungiliuttut, • inatsisar-
tuni ilaasortanit 31-init arfi-
neq pingasuinnaasut Atassu-
tip naalakkersueqataanermini
toqqissisimaneranit pakkersi-
maneqarput, taamaammallu
naalakkersuisunut siulittaasu-
mut Lars Emil Johansen-imut
ulorianartorsiortitsisinnaan-
ngilluinnarlutik.
Inatsisartunut
ilaasortanngortoq
NUUK (KK) - Manasse
Berthelsen 29-nik ukiulik
Uummannameersoq Inuit
Ataqatigiit sinnerlugit Inat-
sisartunut ilaasortanngor-
poq.
Manasse Berthelsen-ip
taarserpaa Kuupik Kleist,
Namminersornerullutik O-
qartussat nunanut allanut
allaffeqaiTianni direktøritut
atorfinitsinneqaqqammer-
soq.
Manasse Berthelsen uki-
uni arlaqartuni nuutinik
saqqummersitsisarfimmi
ULO-mi Sisimiuniittumi
sulisimavoq, assigiinngit-
sorpassuarnik suliaqartarsi-
malluni. Pinngortitamilli
nuannarisaqamini pillugu
Uunnnannamut nuussima-
voq, maannakkullu aali-
sartutut piniartutullu inuus-
sutissarsiuteqarluni.
Kuupik Kleist 38-nik
ukioqartoq 1991-imiit
1995-imut Naalakkersuisu-
nut ilaasortaavoq, uper-
naakkullu 1995-imi Inatsi-
sartunut qinigaalluni. Ukiu-
ni kingullerni Kuupik
Kleist nunanut assigiinn-
gitsunut tunngassuteqartu-
nik suliaqartarsimavoq, pi-
ngaartumik ICC-rni.
MALUG1UK: Nuummi
eqqartuussivimmi eqqar-
tuussineq pillugu AG qaam-
matit marlussuit matuma
siorna allaaserisaqarpoq,
tassanilu Kuupik Kleist a-
ngallammik ikkarlinnerup
iluarsaassinemllu kingoma
eqqunngitsumik nassuiaasi-
masutut pisuutinneqarpoq.
Nuummi eqqartuussi-
vimmi Kuupik Kleist pin-
ngitsuutinneqarpoq, poli-
tiillu eqqarsarfissaqarner-
mik kingoma Kalaallit Nu-
naanni Eqqartuussivimmut
eqqartuussummik sulias-
sanngortitseqqinngillat.
Nyt medlem af
Landstinget
NUUK(KK) - Den 29-årige
Manasse Berthelsen fra
Uummannaq er blevet nyt
medlem af Landstinget,
hvor han repræsenterer Inuit
Ataqatigiit.
Manasse Berthelsen af-
løser Kuupik Kleist, der er
blevet udnævnt til direktør i
Grønlands Hjemmestyrets
udenrigskontor.
Manasse Berthelsen har i
en årrække arbejdet for det
grønlandske pladeselskab
ULO i Sisimiut, hvor hans
arbejdsopgaver spændte
meget vidt, men han fik lyst
til at prøve kræfter med den
grønlandske natur. Manas-
se er (lyttet til Uumman-
naq, hvor han emærer sig
som fisker og fanger.
Den 38-årige Kuupik
Kleist var medlem af lands-
styret 1991-1995, og han
blev valgt til Landsstinget i
foråret 1995. Kuupik Kleist
har i de senere år arbejdet
med en række internationa-
le opgaver, først og frem-
mest indenfor ICC.
PS: AG skrev for et par
måneder siden om en retssag
i kredsretten i Nuuk, hvor
Kuupik Kleist i forbindelse
med et havari og en efterføl-
gende reparation blev sigtet
for falsk forklaring.
I kredsretten blev Kuupik
Kleist pure frikendt, og
politiet ankede efter endt
betænkningstid ikke dom-
men til Grønlands Landsret.