Atuagagdliutit

Årgang
Eksemplar

Atuagagdliutit - 01.11.1979, Side 14

Atuagagdliutit - 01.11.1979, Side 14
AG Inuusuttut »inatsisartui« Inuusuttut inatsisartuisa nunatsinni naalakkersuisunut saqqummiussaat Tallimanngorneq oktoberip 12-at. Inuusuttut »inatsisartuini« i- laasortat 22-usut inatsisartuinut naalakkersuisuinullu oqaluuseri- simasaminnik saqqummiussip- put. Saqqummiussat tassaapput inuusuttut »inatsisartuini« sule- qatigiikkuutaarluni suliarineqar- simasut, saqqummiussisuuppullu Helga Jakobsen, Paamiut, Karl Frederik Magnussen, Qasigian- nguit, David Åsblom, Sisimiut kiisalu Jakob Jeremiassen, Nuuk. Saqqummiussat tassaapput a- tuarfeqarnermut, inissianut, su- liffissaaleqinermut, nunaqarfin- nut, imigassamut, nunatsinni a- ngallannermut, aalisarnermi pi- Inuusuttut »inatsisartuisa« pi- lersinneqarnerannut sunamita tunngaviua? Tamanna paasi- niarlugu oqaloqatigisimava- vut Skeledirektionime atorfi- lik Søren Vestergård Mikkel- sen kiisalu inuusuttut »inatsi- sartui« ataatsimiimmata in- gerlatsisuusimasoq, ilinniar- titsisoq Per Berthelsen. Inuusuttut »inatsisartuisa« pi- lersinneqarnerat sumik tunngave- qarpa? Søren V.M.:-Tunngaviuvoq ukioq 1979 FN-imit isumaqatigi- issutaasumik Meeqqat Ukiuattut toqqarneqarsimammat. Tassu- nga atatillugu Kalaallit-nunaanni arlalinnik meeqqanut tunngasu- nik suliaqarsimavugut. Taakku- ninnga suliaqartuupput suliffin- ni, paaqqinnittarfinni allanilu meeqqanut sulissuteqarfiusuni sulisut. Taakku oqaloqatigeeriar- lutik aqqissugassanik assigiinn- gitsunik nassaarsimapput ukiup ingerlanerani Kalaallit-nunaanni meeqqanut nuannaarutaasinnaa- sunik. Taaneqarsinnaapput soor- lu isiginnaartitsisartut Tuukkar- miut maani angalaartinneqartut aammalu Meeqqat Ulluat Kalaallit-nunaata Radioani meeq- qanit aaqqissuunneqarsimasoq. Tamakku saniatigut illoqarfinni ataasiakkaani qanoq iliuuseqar- toqartarsimavoq. Meeqqat Ukiu- ata ingerlanerani suliaasimasut nangeqqittussaapput, tassa i- maanngilaq ukioq naappat meeq- qat puigorneqassasut. —• Inuusuttut »inatsisartuisa« oqaluuserisassaat aaqqissuunne- qarput aasaq ilinniartitsisut siun- nersuisartut Danmarkimi kursu- seqartinneqarneranni. Siunertari- neqarpoq »inatsisartuni« oqaluu- serineqartut inerneri ilinniartitsi- nermi najoqqutassatut atorne- qassasut, taamaattumillu anner- tunerusumik inuiaqatigiinnut tunngasut oqallisissiarineqarsi- mapput. Taamani landsrådiusup akuersineratigut aningaasat atu- gassat 70.000 kronit immikkoor- tinneqarput, taakkunanngalu amerlanerpaat angalanermut atorneqarput. Inuusuttut »inatsisartuni« pe- qataasut ilaasa uparuarpaat a- taatsimiinnerup ingerlanerani nammineertitaanngippalaanertik aammalu piffissamik killilersu- niarnermilu pisassat killilersu- gaanerannut, sunngiffimmi sam- misassanut, nunatta pisuussu- taannut kiisalu akissarsianut tun- ngasut. Atuarfik Nunaqarfinni klassit annerit pi- lersiortorneqarnissaat. Inuusut- tuaqqat nunaqarfimminnit qima- gullutik atuariartortariaqartar- tut sungiusimanngisaminniiler- nerminni nakkaattoorujugssuar- taannarput. Nunaqarfigisaminni atuarnertik ingerlatiinnassappas- suk, tamatumani Kalaallit Nu- naanni inuusuttuaqqanik nali- gaavalaarnertik. (Takukkit peqa- taasut ilaannik apersuinerit) Per B.: — Ilumoorpoq piffissa- mik killilersuisariaqarsimagatta, tassami ullut tallimaannaat pif- fissarisimavagut oqaluuserisas- sallu amerlasimaqimmata allatut aj ornartumik killilersuisariaqar- simavunga tamaasa angumerini- arlugit. Uparuarneqarpoq peqa- taasut nammineertinneqanngip- pallaartut. Tamatumunnga oqa- rumavunga: Aallartileratta nalu- simavara qanoq ingerlatsissallun- ga, taamaattumik eqqornerusori- sara malittariaqarsimavara, pisa- riaqarsorigakkulu, aammami taa- matut sulisussatut toqqarneqar- simagama, ataatsimiinnerit sa- pinngisara malillugu aqunniarsi- mavakka peqataasut iluamik pis- sarsiaqarnissaat anguniarlugu. Ilumoorsinnaavoq peqataasut nammineersitaanngippallaartut, tassa kisimiititaanngippallaar- tut. Aallartittariaqarsimavugulli arlaatigut oqareernittullu tamat- ta aatsaat misilikkatigu nalorni- soorsimagaluarpugut. Inernerali tamaat eqqarsaatigalugu isuma- qarpunga angusaqarluarsimasu- gut. Ataatsimeersuarnermi ulloq si- ulleq peqataasut nassataminnik saqqummiussiffigaat, tassanilu saqqummiussisut oqaasii tamar- mik uteqqinneqartarput. Taman- na piffissaajaataasimanngila? Per B.: — Pisariaqarsimasoraa- ra saqqummiussat imaqarnersior- lugit uteqqinnissaat peqataasut tamarmik paasinninnissaat pin- gaarteqigakku. Saqqummiisut ilaat nipikitsuararsuarmik oqa- lupput, taakkulu oqaasii nipituu- mik utertariaqarsorisimavakka. Soorunami sivisunaarutaasorine- qarsinnaavoq pingaarnerutissi- mavarali aallaqqaataaniit paase- qatigiinnissaq. Søren V.M.: — Tassunga atatl- lugu oqartariaqarpunga suliassa- risimagatsigu inuusuttut ataatsi- meeqataasut saqqummiunniaga- at pitsaanerpaamik ingerlateqqis- sallugit, isumaqarpungalu ta- manna angusimagipput. Inuusuttut saqqummiussaan- nik tupaallaatigisaqarpisi? Søren V.M.: — Tupaallaatiginerpaavara atuartut piumaffigineqarnerunis- saminnik kissaatigisaat. Tamatu- mani takuneqarsinnaavoq kalaal- lit inuusuttuarartaasa meerartaa- giimmik atugassaqartitsineq a- nguneqassaaq. Ilinniartitsisut kalaallit ilin- niarsimasut nunaqarfinni atorfis- saqartinneqarput. Arfininngornermi atuartarun- naarneq. Sunngiffimmi sammi- sassanut aammalu soorlu ilaquta- riit tamarmiullutik angalaarnis- sannut, aalisariarlutillu pinialun- nissaannut periarfissiinerus- saqaq. Inuutissarsiutinut tunngasu- nik paasisitsiniaanerit. Annertu- sarneqarnissaat. Taamaaliornik- kut ilinniagaqarnissamik aalaja- ngerniarnermi toqqammmavissa- qarluarneruneq anguneqassam- salu akornanni ilikkagaqarusun- neq qanoq atsigisoq. Aamma ma- lugisimavara ataatsimiittut saq- qummiussaat Kalaallit-nunaanni inatsisartut oqaluuserisimasaan- nut attuumassuteqartorujussuu- sut. Ilimagisatsinnit malinnaane- rujussuusut tassuuna takuneqar- sinnaavoq. Per B.: — Uanga tupaallaatigi- simasama ilagaat Tunumiit upa- ruarneqarmat atuarfinni ilinniu- tit Tunumiunut naleqqussarne- qarnissaat piumasarineqartoq. Aamma maluginiarpara nunaqar- finni helikopterinut mittarfeqa- lernissaq peqataasunit tamanit tapersersorneqarmat. Inuusuttut »inatsisartui« ata- atsimeeqqissappat? Søren V.M.: — Tamanna uagut aalajangigas- sarinngilarput, kisiannili isumas- sarsiaq taanna iluatinnaatileru- jussuuvoq nangeqqittariaqarsori- narlunilu. Tamatumanili aningaa- sanaasiit apeqqutaajumaarput. Tullianik inuusuttut taama ataat- simiitinneqassappata aaqqissuus- sineq immaqa allaanerusariaqas- saaq, soorlu uparuarneqartutut peqataasut annerusumik nammi- neertinneqarsinnaapput, imma- qalu ataatsimiinneq sivisuneru- sinnaavoq. mat aammalu atuarfimmi atuar- simasat inuiaqatigiinni piumasa- rineqartunut pisariaqartinneqar- tunullu attuumnassuteqarnerat paasiuminarnerulissalluni. Kult urit sinnut tunngasut fagi- tut atuartitsisuutigineqarnissaat, taamaaliornikkut inuusuttut kul- turikkut tunngavigisaminnik paasinninnerulerlutillu naliliisin- naanerulissammata. Tamatuma- tigullu aamma inuusuttut kultu- rikkut eriagisariaqartunik siu- nigssamilu pingaaruteqartussa- ” nik ingerlatseqataanissamut pe- riarfissarinnerulissammata. Atuarfimmit sunngiffimmi sammisassaqarfiit piorsaavigi- nissaat, soorlu timersortarfiit na- luttarfiillu, pissutigalugu inuu- suttut timikkut qanoq ittuunerat ilinniarnermi eqeersimaartuuner- mut paasisimasaqarusussuser- mullu pingaaruteqaqimmat. Atuartut oqartussaaqataaner- mut akisussaaqataanermullu pe- riarfissaqartitaanerat annertusar- tariaqarpoq. Naalakkersuinermut tunngasunik oqallittarnerit atu- arfinni pilersinneqartariaqaroput aammalu atuartut minnerit a- taatsimeeqataasarnissamut mi- ninnagit, tassani periarfissaqar- tariaqarpoq nunaqargfigisami aammalu nuna tamakkerlugu pis- sutsit naalakkersuinermut tun- ngasut oqallisiginissaannut apeq- quteqaatigisarnissaannullu. Inuit amerlassuut akornanni aammalu naalakkersuinermut tunngasunik oqalliseqataasinnaaneq pingaaru- teqaqimmat. Atuartut piumaffigineqarnerat annertusisariaqarpoq, taamaa- liornikkut allanut unammillersin- naassuseqalerneq anguneqassam- mat. Taamaattumik atuartitsi- nermi atuakkat atortullu kalaalli- sut oqaasertallit ullunut atugasi- sanut naleqquttut pisariaqartip- pavut aammalu tuluit oqaasiisa atuartitsissutigineqarnerat an- nertusisariaqarpoq. Kitaani Tu- numilu oqaatsit assigiinngissute- qarnerat eqqarsaatigalugu atuar- titsissutissat suliarinerini tama- tuma pitsaanerpaamik aaqqis- suunnissaa eqeersimaffigineqar- tariaqarpoq. Inuinnaat ilinniartitsisuun- ngikkaluartut nunatta oqaluttua- risaaneranut kulturianullu tun- ngasunik ilisimasaqartuusut soorlu pissusitoqqat assigisaallu eqqarsaatigalugit, atuartitsiner- mi peqataatinneqarnissaat pe- riarfissinneqartariaqarpoq. Tamatumanilu aamma faglære- rit timelærerillu siunissami ator- neqartariaqarput. Taakku kalaal- lisut oqaaseqartuupput kalaallil- lu atugaannik ilisimasaqartuullu- tkik, ilinniartitsisut qallunaaju- sut kalaalliugaluartulluunniit se- minarieni atuarsimasut ilisimaq- qissaanngisaannnik. Inissiat Inissiat inuusuttut akissaqartis- sinnaasaat sananeqartariaqar- put. Kollegienik/inissianik sa- naartornermi allatulaaq ineqa- riaaseq periarfissinneqartariaqar- poq soorlu ataatsimoorussamik i- neqarsinnaaneq (kollektiv) taa- malu aamma inuusuttut ilinniar- tuugaluarlutik aappaninniartut i- laqutariinnut inissiani inissaqar- tinniarneqarnissaat periarfissin- neqartariaqarpoq. Kalaallit Nunaanni inissiat i- nooriaatsimut naleqqunnerutin- niartariaqarput, soorlu aalisar- tuunermik piniartuunermillu i- nuuniuteqartut piniutinut toq- qorsivinnik iluarsaasarfinnillu, qimmeqarfinnilu qimminut inis- sianik pisariaqartitsipput. Ilaati- gut illuinnaat illorsuarnut naleq- qiutlugit piuminartinneqarnerup- put. Suliffissaaleqineq EFG-mi periarfissiissutit anner- tusarneqarnissaat kissaatigine- qarpoq, soorlu Kalaallit Nunaan- ni tamarmi illoqarfinni nunaqar- finnilu ingerlanneqarsinnaasumik kursusertarfinnik pilersitsiortor- nikkut. Sulisartut højskoleanni periar- fissiissutit annertusarneqartaria- qarput. Suliffeqarfiit pilersiortorneqar- nissaat kissaatigineqarpoq tas- saasinnaasut ammeriviit amernil- lu suliareeqqiisarfiit. Misiligaane- rit assigiinngitsut pilersinneqar- lutik soorlu eqalunnik perortitsi- niaaviit, minkiuteqarneq aamma- lu nunap naatitaanik nioqqutis- siorneq. Inuusuttut suliffissaaleqisut kalaallisut oqaasilltit atorniarne- qarsinnaapput oqaluttuatoqqa- nik katersinermi aammalu kultu- rimut tunngasumik eriagisaria- Inuusuttut »inatsisartui« isuma pitsaalluinnarpoq Aaqqissuisut angusat iluarisimaarpaat, isu- massarsiarlu nangeqqittariaqarsoralugu.

x

Atuagagdliutit

Direkte link

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.