Atuagagdliutit - 01.11.1979, Side 14

AG
Inuusuttut »inatsisartui«
Inuusuttut inatsisartuisa nunatsinni
naalakkersuisunut saqqummiussaat
Tallimanngorneq oktoberip 12-at.
Inuusuttut »inatsisartuini« i-
laasortat 22-usut inatsisartuinut
naalakkersuisuinullu oqaluuseri-
simasaminnik saqqummiussip-
put. Saqqummiussat tassaapput
inuusuttut »inatsisartuini« sule-
qatigiikkuutaarluni suliarineqar-
simasut, saqqummiussisuuppullu
Helga Jakobsen, Paamiut, Karl
Frederik Magnussen, Qasigian-
nguit, David Åsblom, Sisimiut
kiisalu Jakob Jeremiassen, Nuuk.
Saqqummiussat tassaapput a-
tuarfeqarnermut, inissianut, su-
liffissaaleqinermut, nunaqarfin-
nut, imigassamut, nunatsinni a-
ngallannermut, aalisarnermi pi-
Inuusuttut »inatsisartuisa« pi-
lersinneqarnerannut sunamita
tunngaviua? Tamanna paasi-
niarlugu oqaloqatigisimava-
vut Skeledirektionime atorfi-
lik Søren Vestergård Mikkel-
sen kiisalu inuusuttut »inatsi-
sartui« ataatsimiimmata in-
gerlatsisuusimasoq, ilinniar-
titsisoq Per Berthelsen.
Inuusuttut »inatsisartuisa« pi-
lersinneqarnerat sumik tunngave-
qarpa?
Søren V.M.:-Tunngaviuvoq
ukioq 1979 FN-imit isumaqatigi-
issutaasumik Meeqqat Ukiuattut
toqqarneqarsimammat. Tassu-
nga atatillugu Kalaallit-nunaanni
arlalinnik meeqqanut tunngasu-
nik suliaqarsimavugut. Taakku-
ninnga suliaqartuupput suliffin-
ni, paaqqinnittarfinni allanilu
meeqqanut sulissuteqarfiusuni
sulisut. Taakku oqaloqatigeeriar-
lutik aqqissugassanik assigiinn-
gitsunik nassaarsimapput ukiup
ingerlanerani Kalaallit-nunaanni
meeqqanut nuannaarutaasinnaa-
sunik. Taaneqarsinnaapput soor-
lu isiginnaartitsisartut Tuukkar-
miut maani angalaartinneqartut
aammalu Meeqqat Ulluat
Kalaallit-nunaata Radioani meeq-
qanit aaqqissuunneqarsimasoq.
Tamakku saniatigut illoqarfinni
ataasiakkaani qanoq iliuuseqar-
toqartarsimavoq. Meeqqat Ukiu-
ata ingerlanerani suliaasimasut
nangeqqittussaapput, tassa i-
maanngilaq ukioq naappat meeq-
qat puigorneqassasut.
—• Inuusuttut »inatsisartuisa«
oqaluuserisassaat aaqqissuunne-
qarput aasaq ilinniartitsisut siun-
nersuisartut Danmarkimi kursu-
seqartinneqarneranni. Siunertari-
neqarpoq »inatsisartuni« oqaluu-
serineqartut inerneri ilinniartitsi-
nermi najoqqutassatut atorne-
qassasut, taamaattumillu anner-
tunerusumik inuiaqatigiinnut
tunngasut oqallisissiarineqarsi-
mapput. Taamani landsrådiusup
akuersineratigut aningaasat atu-
gassat 70.000 kronit immikkoor-
tinneqarput, taakkunanngalu
amerlanerpaat angalanermut
atorneqarput.
Inuusuttut »inatsisartuni« pe-
qataasut ilaasa uparuarpaat a-
taatsimiinnerup ingerlanerani
nammineertitaanngippalaanertik
aammalu piffissamik killilersu-
niarnermilu pisassat killilersu-
gaanerannut, sunngiffimmi sam-
misassanut, nunatta pisuussu-
taannut kiisalu akissarsianut tun-
ngasut.
Atuarfik
Nunaqarfinni klassit annerit pi-
lersiortorneqarnissaat. Inuusut-
tuaqqat nunaqarfimminnit qima-
gullutik atuariartortariaqartar-
tut sungiusimanngisaminniiler-
nerminni nakkaattoorujugssuar-
taannarput. Nunaqarfigisaminni
atuarnertik ingerlatiinnassappas-
suk, tamatumani Kalaallit Nu-
naanni inuusuttuaqqanik nali-
gaavalaarnertik. (Takukkit peqa-
taasut ilaannik apersuinerit)
Per B.: — Ilumoorpoq piffissa-
mik killilersuisariaqarsimagatta,
tassami ullut tallimaannaat pif-
fissarisimavagut oqaluuserisas-
sallu amerlasimaqimmata allatut
aj ornartumik killilersuisariaqar-
simavunga tamaasa angumerini-
arlugit. Uparuarneqarpoq peqa-
taasut nammineertinneqanngip-
pallaartut. Tamatumunnga oqa-
rumavunga: Aallartileratta nalu-
simavara qanoq ingerlatsissallun-
ga, taamaattumik eqqornerusori-
sara malittariaqarsimavara, pisa-
riaqarsorigakkulu, aammami taa-
matut sulisussatut toqqarneqar-
simagama, ataatsimiinnerit sa-
pinngisara malillugu aqunniarsi-
mavakka peqataasut iluamik pis-
sarsiaqarnissaat anguniarlugu.
Ilumoorsinnaavoq peqataasut
nammineersitaanngippallaartut,
tassa kisimiititaanngippallaar-
tut. Aallartittariaqarsimavugulli
arlaatigut oqareernittullu tamat-
ta aatsaat misilikkatigu nalorni-
soorsimagaluarpugut. Inernerali
tamaat eqqarsaatigalugu isuma-
qarpunga angusaqarluarsimasu-
gut.
Ataatsimeersuarnermi ulloq si-
ulleq peqataasut nassataminnik
saqqummiussiffigaat, tassanilu
saqqummiussisut oqaasii tamar-
mik uteqqinneqartarput. Taman-
na piffissaajaataasimanngila?
Per B.: — Pisariaqarsimasoraa-
ra saqqummiussat imaqarnersior-
lugit uteqqinnissaat peqataasut
tamarmik paasinninnissaat pin-
gaarteqigakku. Saqqummiisut
ilaat nipikitsuararsuarmik oqa-
lupput, taakkulu oqaasii nipituu-
mik utertariaqarsorisimavakka.
Soorunami sivisunaarutaasorine-
qarsinnaavoq pingaarnerutissi-
mavarali aallaqqaataaniit paase-
qatigiinnissaq.
Søren V.M.: — Tassunga atatl-
lugu oqartariaqarpunga suliassa-
risimagatsigu inuusuttut ataatsi-
meeqataasut saqqummiunniaga-
at pitsaanerpaamik ingerlateqqis-
sallugit, isumaqarpungalu ta-
manna angusimagipput.
Inuusuttut saqqummiussaan-
nik tupaallaatigisaqarpisi? Søren
V.M.: — Tupaallaatiginerpaavara
atuartut piumaffigineqarnerunis-
saminnik kissaatigisaat. Tamatu-
mani takuneqarsinnaavoq kalaal-
lit inuusuttuarartaasa meerartaa-
giimmik atugassaqartitsineq a-
nguneqassaaq.
Ilinniartitsisut kalaallit ilin-
niarsimasut nunaqarfinni atorfis-
saqartinneqarput.
Arfininngornermi atuartarun-
naarneq. Sunngiffimmi sammi-
sassanut aammalu soorlu ilaquta-
riit tamarmiullutik angalaarnis-
sannut, aalisariarlutillu pinialun-
nissaannut periarfissiinerus-
saqaq.
Inuutissarsiutinut tunngasu-
nik paasisitsiniaanerit. Annertu-
sarneqarnissaat. Taamaaliornik-
kut ilinniagaqarnissamik aalaja-
ngerniarnermi toqqammmavissa-
qarluarneruneq anguneqassam-
salu akornanni ilikkagaqarusun-
neq qanoq atsigisoq. Aamma ma-
lugisimavara ataatsimiittut saq-
qummiussaat Kalaallit-nunaanni
inatsisartut oqaluuserisimasaan-
nut attuumassuteqartorujussuu-
sut. Ilimagisatsinnit malinnaane-
rujussuusut tassuuna takuneqar-
sinnaavoq.
Per B.: — Uanga tupaallaatigi-
simasama ilagaat Tunumiit upa-
ruarneqarmat atuarfinni ilinniu-
tit Tunumiunut naleqqussarne-
qarnissaat piumasarineqartoq.
Aamma maluginiarpara nunaqar-
finni helikopterinut mittarfeqa-
lernissaq peqataasunit tamanit
tapersersorneqarmat.
Inuusuttut »inatsisartui« ata-
atsimeeqqissappat? Søren V.M.:
— Tamanna uagut aalajangigas-
sarinngilarput, kisiannili isumas-
sarsiaq taanna iluatinnaatileru-
jussuuvoq nangeqqittariaqarsori-
narlunilu. Tamatumanili aningaa-
sanaasiit apeqqutaajumaarput.
Tullianik inuusuttut taama ataat-
simiitinneqassappata aaqqissuus-
sineq immaqa allaanerusariaqas-
saaq, soorlu uparuarneqartutut
peqataasut annerusumik nammi-
neertinneqarsinnaapput, imma-
qalu ataatsimiinneq sivisuneru-
sinnaavoq.
mat aammalu atuarfimmi atuar-
simasat inuiaqatigiinni piumasa-
rineqartunut pisariaqartinneqar-
tunullu attuumnassuteqarnerat
paasiuminarnerulissalluni.
Kult urit sinnut tunngasut fagi-
tut atuartitsisuutigineqarnissaat,
taamaaliornikkut inuusuttut kul-
turikkut tunngavigisaminnik
paasinninnerulerlutillu naliliisin-
naanerulissammata. Tamatuma-
tigullu aamma inuusuttut kultu-
rikkut eriagisariaqartunik siu-
nigssamilu pingaaruteqartussa- ”
nik ingerlatseqataanissamut pe-
riarfissarinnerulissammata.
Atuarfimmit sunngiffimmi
sammisassaqarfiit piorsaavigi-
nissaat, soorlu timersortarfiit na-
luttarfiillu, pissutigalugu inuu-
suttut timikkut qanoq ittuunerat
ilinniarnermi eqeersimaartuuner-
mut paasisimasaqarusussuser-
mullu pingaaruteqaqimmat.
Atuartut oqartussaaqataaner-
mut akisussaaqataanermullu pe-
riarfissaqartitaanerat annertusar-
tariaqarpoq. Naalakkersuinermut
tunngasunik oqallittarnerit atu-
arfinni pilersinneqartariaqaroput
aammalu atuartut minnerit a-
taatsimeeqataasarnissamut mi-
ninnagit, tassani periarfissaqar-
tariaqarpoq nunaqargfigisami
aammalu nuna tamakkerlugu pis-
sutsit naalakkersuinermut tun-
ngasut oqallisiginissaannut apeq-
quteqaatigisarnissaannullu. Inuit
amerlassuut akornanni aammalu
naalakkersuinermut tunngasunik
oqalliseqataasinnaaneq pingaaru-
teqaqimmat.
Atuartut piumaffigineqarnerat
annertusisariaqarpoq, taamaa-
liornikkut allanut unammillersin-
naassuseqalerneq anguneqassam-
mat. Taamaattumik atuartitsi-
nermi atuakkat atortullu kalaalli-
sut oqaasertallit ullunut atugasi-
sanut naleqquttut pisariaqartip-
pavut aammalu tuluit oqaasiisa
atuartitsissutigineqarnerat an-
nertusisariaqarpoq. Kitaani Tu-
numilu oqaatsit assigiinngissute-
qarnerat eqqarsaatigalugu atuar-
titsissutissat suliarinerini tama-
tuma pitsaanerpaamik aaqqis-
suunnissaa eqeersimaffigineqar-
tariaqarpoq.
Inuinnaat ilinniartitsisuun-
ngikkaluartut nunatta oqaluttua-
risaaneranut kulturianullu tun-
ngasunik ilisimasaqartuusut
soorlu pissusitoqqat assigisaallu
eqqarsaatigalugit, atuartitsiner-
mi peqataatinneqarnissaat pe-
riarfissinneqartariaqarpoq.
Tamatumanilu aamma faglære-
rit timelærerillu siunissami ator-
neqartariaqarput. Taakku kalaal-
lisut oqaaseqartuupput kalaallil-
lu atugaannik ilisimasaqartuullu-
tkik, ilinniartitsisut qallunaaju-
sut kalaalliugaluartulluunniit se-
minarieni atuarsimasut ilisimaq-
qissaanngisaannnik.
Inissiat
Inissiat inuusuttut akissaqartis-
sinnaasaat sananeqartariaqar-
put. Kollegienik/inissianik sa-
naartornermi allatulaaq ineqa-
riaaseq periarfissinneqartariaqar-
poq soorlu ataatsimoorussamik i-
neqarsinnaaneq (kollektiv) taa-
malu aamma inuusuttut ilinniar-
tuugaluarlutik aappaninniartut i-
laqutariinnut inissiani inissaqar-
tinniarneqarnissaat periarfissin-
neqartariaqarpoq.
Kalaallit Nunaanni inissiat i-
nooriaatsimut naleqqunnerutin-
niartariaqarput, soorlu aalisar-
tuunermik piniartuunermillu i-
nuuniuteqartut piniutinut toq-
qorsivinnik iluarsaasarfinnillu,
qimmeqarfinnilu qimminut inis-
sianik pisariaqartitsipput. Ilaati-
gut illuinnaat illorsuarnut naleq-
qiutlugit piuminartinneqarnerup-
put.
Suliffissaaleqineq
EFG-mi periarfissiissutit anner-
tusarneqarnissaat kissaatigine-
qarpoq, soorlu Kalaallit Nunaan-
ni tamarmi illoqarfinni nunaqar-
finnilu ingerlanneqarsinnaasumik
kursusertarfinnik pilersitsiortor-
nikkut.
Sulisartut højskoleanni periar-
fissiissutit annertusarneqartaria-
qarput.
Suliffeqarfiit pilersiortorneqar-
nissaat kissaatigineqarpoq tas-
saasinnaasut ammeriviit amernil-
lu suliareeqqiisarfiit. Misiligaane-
rit assigiinngitsut pilersinneqar-
lutik soorlu eqalunnik perortitsi-
niaaviit, minkiuteqarneq aamma-
lu nunap naatitaanik nioqqutis-
siorneq.
Inuusuttut suliffissaaleqisut
kalaallisut oqaasilltit atorniarne-
qarsinnaapput oqaluttuatoqqa-
nik katersinermi aammalu kultu-
rimut tunngasumik eriagisaria-
Inuusuttut »inatsisartui«
isuma pitsaalluinnarpoq
Aaqqissuisut angusat iluarisimaarpaat, isu-
massarsiarlu nangeqqittariaqarsoralugu.