Atuagagdliutit - 14.10.1981, Blaðsíða 25

Suliap nassuiarnerata saniati-
gut atuakkiortunut taalliortunul-
lu atassuteqalernerit naleqarneq-
qisiitsut ualeq tamanna oqaloqa-
tigiinnikkut pilersinneqarput qu-
larnanngitsumik suliamut ikiuu-
taajumaartussat.
Aappassaanik inuiaat Inuit
eqqumiitsuliortuisa suliaat nu-
narsuarmi nunani Kangianiittuni
plasticimik atortulerluni issuar-
neqartalersimapput. Tamanna
Piginneqqaartussaanermik nu-
aarsuarmiut ilisimasaannut na-
leqqutinngilaq aammalu eqqu-
rnaffigineqartariaqarluni. Kiisalu
iCC-mi ataatsimiititaliap oqaat-
sinut tunngassuteqartup suliner-
ttuni tamanna naammattoorsi-
n^agaa Pujup oqaatigaa.
Atuakkiorneq
tarrarsuutitut
Sisamanngorneq naatinnagu qa-
ratsamut qasuernarluinnartumik
Peqataasut ilaat InoraK Olsen
aallarniivoq. Ullutsinni atuakki-
°rtaatsimi periaatsit aammalu
atuakkiornerup tungaatigut ku-
sanartuinnarnik pingaarnerutita-
qarluni atuakkiortarnermik ima-
qartut pillugit oqaaseqarpoq.
Tamanna pillugu oqallinneq sak-
kortuuliorfiunngikkaluarluni taa-
ttiaattoq isummanik anitsiviusoq
Plvoq. Soorunami assortorneqan-
agilaq atuakkiortup taalliortul-
juunniit samminiakkamigut qi-
lersugaannginnera aammalu atu-
akkiortoq taalliortorlu kinaluun-
j'ut nangartarneqarsinnaanngi-
jaq taamatut imatulluunniit al-
laqqunagu!
Anersaap takkunnissaata ta-
Riatigut utaqqineqartariaqarnera
Peqataasut ilaasa arlalinnguit ki-
støiik illersoraat malunnarpoq.
Kiisalu atuakkiortunut taalli-
°rtunullu apeqqutitut saqqum-
faiunneqarpoq: »Siulivut qanoq
ataqqitigaavut«. Taanna taallak-
"Ut atuakkiakkulluunniit kimil-
*Uunniit akineqarluni, pissanga-
naqaaq!
Ulloq kingulleq
Avanersuarmiut immertarneran-
nik misissukkani Amandus Pe-
crussenip soqutiginassutsimigut
P'ssarsinassutsimigullu assissaa-
suasumik saqqummiuppaa. Saq-
qummiussaq soqutiginarluinnar-
wiat peqataasunit ipararumanee-
rukkaluarpoq. Oqaatigineqaan-
nassaaq atuaganngorluni saq-
qummernissaa sulissutaammat.
Naqiterisitsisameq
Kaqiterisitsisarnerup ajornassu-
sia pillugu naqiterisitsisarfiit ar-
alinngornissaat isumaliutigine-
qartaraluarpoq. Taamaaliornik-
aut periarfissat arlaqarnerusut
kalaallit atuakkiortut taalliortul-
saaffigisinnaalissagaluarpaat.
Misissuisitsinerit unittoortarsi-
^apput maanngaanniit misissui-
sitsisut pisuussutiginngisaannik,
j^sianni eqqarsaat suli uninngi-
laT qanorlu ilillugu inerneqarsin-
aaanera suli isumaliutigineqar-
P°q. Tamatumunnga atatillugu
”Porfatteren«-imi kingullermi al-
laaserisaq atuaqquneqarpoq tas-
sani naqiterisitsisarnerup akisu-
nera atuakkallu akitsoriartuin-
narnerat erseqqissumik allaaseri-
neqarsimammata.
Naatsukullalianik taallianillu
saqqummiinermut periarfissatut
taaneqarput AHkutagssiaK Kalå-
lerdlo.
Nutserisarneq
Atuakkat kalaallit atuakkiortui-
sa atuakkiarisaat oqaatsinut al-
lanut nutserneqartartut ikiliar-
tornavianngillat. Tamanna pillu-
gu ajornartorsiutit misigereersi-
masat oqaluttuaritinneqarput.
Nutserisarnerli nunat allamiut
oqaasiinut kalaallisuumut pine-
qarmat oqaaserineqartut arlali-
upput. Misigineqartarpoq inuit
nutserigaluartut Uaat asulersuaq
nutserisarsimasut ilaatigut sule-
qatigisariaqakkanik suleqateqan-
nginneq pissutigalugu. Nutseris-
sagaanni nutsererusuttup atuak-
kiortoq apeqquteqarfigeqqaarta-
riaqarpaa atuakkiaa nutsersin-
naanerlugu (toqusimappat kingu-
aavi), taanna qularnaareerpat
naqiterisitsisartoq saaffigisaria-
qarpoq nutserniagaq naqitersin-
naaneraa aperalugu. Tamanna
pereerpat isumaqatigiinneqareer-
pallu suliaq aallartissinnaalis-
saaq.
Pingaartumik meeqqanut mi-
kisunut atuakkat nutsikkat atui-
sunit (ilinniartitsisunit, meeraaq-
qanik paarsisunit) ilaatigut ajor-
tutut tikkuarniarneqartarput.
Tamanna pillugu atuakkat mee-
raaqqanut sammititat pingaartu-
mik oqimaappallaamik oqaaser-
talersoriaqanngitsutut peqataa-
sunut uparuarneqarpoq. Kiisalu
ujartorneqarpoq kikkut atuakka-
nik nutsigassanik aalajangiisar-
tuunersut paasiniarlugu, apeq-
qulli tamanna erseqqissumik aki-
neqanngilaq tamatuminnga ilisi-
mannilluartunik peqataasoqan-
ngimmat.
Aappaagu
Aappaagu naapeqatigiinneqaq-
qissaaq ataatsimeersuarnerta-
limmik. Ileqqoreqqusat allan-
nguutigisinnaasaannik tapertas-
saannilluunniit siunnersuuteqar-
toqarumaguni takanna. Naape-
qatigiinnissaq ataatsimeersuar-
nertalik pissaaq Sisimiuni Knud
Rasmussenip Højskolemi juni/ju-
limi. Qallunaat atuakkiortut uki-
aq manna ilaasussaagaluarlutik
kinguartitsisut peqataanissaat
ilimagineqarpoq.
Oqaluasaat
Karl Kristensenip oqaluasaavi
quianassutsimikkut oqaluttuar-
tullu oqaluttuarnerminni uum-
marissumik pissuseqarneratigut
naleqanngiusarput. Gudrun
Chemnitz eqqarsaatigisartakka-
minik anitsivoq nunatsinni atu-
akkiortarnermut tunngassute-
qarnerusunik.
Naggataa
Siulittaa.soq nalunaarpoq taki-
soorsuarmik ataatsimiinneq nag-
Kalaallit Atuakkiortut Nuummi ataatsimiinnerannit assilisaq. Siuler-
suisut akornanni issiaqataasoq Aqqaluk Lynge pilersaarusioqataasi-
mavoq. (Ass.; Thorkild Nielsen).
gasersinnaagaluarlugu, kisianni
oqaleriarluni oqqi qasusoorluni
oqqarliornermut sanguniaannar-
tarmat Akulliisup oqaasiinik
ataatsimiinnermik naggasiigin-
narpoq, taassuma kapitaliisa pi-
ngajuata aallaqqaataa issuara-
miuk: »Suut tamarmik siveqar-
put; susarnerillu tamarmik qi-
laap ataani pisartut taamaaffis-
saqartarput«.
Peqataasunut assorsuaq qu-
jassuteqarpoq ilaasortat taama
amerlatigisut aggernerisigut pe-
qatigiiffiup siulersuisuisa ilaasor-
tallu akornanni kaammattoqati-
giinnermik pisoqarmat peqati-
giiffiup ingerlannerata suli na-
kuunerulernissaanut tikkuar-
tuussisumik.
Hans A. Lynge.
Kalaallit Nunaanni qimaasoq 81-imut katersuiniarneq inerneqar-
luarpoq. Kalaallit tunissutissaat katillutik millionit affaasa mis-
saanniissapput, katersorneqartummi 250.000 kr-ni missaanniim-
mata, inatsisartunillu amerlaqataannik ilaneqartussaallutik. Ag-
guaqatigiissillugu innuttaasup ataatsip tunniussimavaa 14 kr.
missaanni, Qaqortumi amerlanerpaajullutik, Nuummili inum-
mut ataatsimut 6 aamma 7 kr. missaanniillutik. Assersuutigalu-
gu taaneqarsinnaavoq Maniitsumi, Sisimiuni Upernavimmilu
agguaqatigiissillugu inuup ataatsip tunniussaa 2 kr-nit missaan-
niimmat.
Assimi takuneqarsinnaapput Nuummi spejderit katersuiniar-
tut.
Flygtning 81-indsamlingen i Grønland gav et godt resultat. Ialt
bliver det samlede grønlandske bidrag omkring en halv million,
idet der er indsamlet ca. 250.000 kr. og landsstyret giver et tilsva-
rende beløb. Det gennemsnitlige bidrag pr. indbygger var med
omkring 14 kr. langt det største i Qaqortoq, mens det f.eks. i
Nuuk Id på mellem 6 og 7 kroner pr. næse. I f.eks. Maniitsoq, Sisi-
miut og Upemavik var gennemsnittet nede på knap to kroner pr.
næse.
På billedet ses spejdere i Nuuk under indsamlingen.
Atuagagdliutit
25